Hei,
kärsin lievästä masennuksesta ja käyn psyk. sairaanhoitajana luona "keskusteluissa". Koska masennukseni on vahvasti linkittynyt kaamosmasennukseen, hän on ehdottanut minulle SSRI-lääkityksen kokeilemista (eli selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjälääkkeitä). Kuitenkin masennukseni varmaankin hellittää valon (ja serotoniinintuotannon) lisääntymisen myötä, joten eikö tunnu hassulta ajatukselta aloittaa lääkitys nyt? Kun kuulemma vaikutuksen alkamiseenkin menee toista kuukautta aikaa.
Olen etsinyt netistä tietoa (paljon löytyy!) mutta lääkkeitä kun on niin monta merkkiä, hieman eri vaikuttavilla aineilla... Mitkä ovat yleisimpiä merkkejä, missä hintaluokassa (ja miten Kela korvaa masennuksen hoidossa käytettäviä lääkkeitä)? Mitä eroa on sitalopraamilla ja essitalopraamilla?
Myös sivuvaikutukset huolestuttavat, lääkeselosteita lukiessa kauhistuttaa: Alussa lisääntynyt masennus, kasvava diabetesriski (insuliiniresistenssi), verenvuotoriski, painonnousu, jopa jonkun tutkimuksen mukaan lonkkamurtumariski kasvaa!
Suvussani on aikusityypin diabetestä, joten en halua päätyä vähemmän masentuneeksi, mutta ylipainoiseksi lonkkavikaiseksi diabeetikoksi mielialalääkityksen takia... :)
Vastauksista kiitollisena,
"Kaamosmurhu"
kärsin lievästä masennuksesta ja käyn psyk. sairaanhoitajana luona "keskusteluissa". Koska masennukseni on vahvasti linkittynyt kaamosmasennukseen, hän on ehdottanut minulle SSRI-lääkityksen kokeilemista (eli selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjälääkkeitä). Kuitenkin masennukseni varmaankin hellittää valon (ja serotoniinintuotannon) lisääntymisen myötä, joten eikö tunnu hassulta ajatukselta aloittaa lääkitys nyt? Kun kuulemma vaikutuksen alkamiseenkin menee toista kuukautta aikaa.
Olen etsinyt netistä tietoa (paljon löytyy!) mutta lääkkeitä kun on niin monta merkkiä, hieman eri vaikuttavilla aineilla... Mitkä ovat yleisimpiä merkkejä, missä hintaluokassa (ja miten Kela korvaa masennuksen hoidossa käytettäviä lääkkeitä)? Mitä eroa on sitalopraamilla ja essitalopraamilla?
Myös sivuvaikutukset huolestuttavat, lääkeselosteita lukiessa kauhistuttaa: Alussa lisääntynyt masennus, kasvava diabetesriski (insuliiniresistenssi), verenvuotoriski, painonnousu, jopa jonkun tutkimuksen mukaan lonkkamurtumariski kasvaa!
Suvussani on aikusityypin diabetestä, joten en halua päätyä vähemmän masentuneeksi, mutta ylipainoiseksi lonkkavikaiseksi diabeetikoksi mielialalääkityksen takia... :)
Vastauksista kiitollisena,
"Kaamosmurhu"
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kirkasvalohoito vaikuttaa heti. Auttaisiko se.
Ja ilman sivuvaikutuksia ( lukuunottamatta mahdillista erektiota ja taivaissa olevaa seksuaalista halukkuutta )
100 g katkarapuja joka päivä, 100 g maksaa joka toinen päivä sekä paljon hedelmiä, vihanneksia, vähintään pari oikeaa appelsiinia päivässä. Masturboi korkeintaan pari kertaa viikossa, vähintään kerran. Juo paljon vettä ja syö muuten terveellisesti.
Yhdistelmä sisältää mm.
vitamiinia B12 (cobalamin) 700% päiväannoksesta
L-tryptofaania 180% ( 5-HTP -> serotoniinin esiasteet )
L-tyrosine 180% ( dopamiinin esiaste elimistössä )
Kaikkien muidenkin hormonien ja aivojen välittäjäaineiden esiasteita riittävän määrän.
Ota myös kalanmaksaöljyä 6 ml päivässä ( EPA/DHA, acetylcholinen kohottaminen, prostaglandin E-1:sen kohottaminen elimistössä )
Lataa järjestelmä luontaisin menetelmin, sen sijaan että kulutat viimeisetkin voimat väärin synteettisillä lääkkeillä. Ei kestä kauaa että aivosi ja koko parasympaattinen järjestelmäsi on latautunut ennalleen pitkäaikaisen puutteen, stressin ja kehon väärinkäytön takia, viikon sisällä näet tuloksia ja parin kuukauden kuluttua koko systeemisi on parantunut.
Vältä täysin:
-sokeri
-kofeiini
-alkoholi
-huumeita, lääkkeitä
Ja vielä SSRI-lääkkeistä kannattaa lukaista:
http://www.actionlove.com/extra/ssris.htm
Sekä terveellisisestä dietistä:
http://curezone.com/foods/
Saako L-tryptofaania myydä Suomessa vapaasti? Muistelen lukeneeni että kaikki tryptofaanivalmisteet kiellettiin kun joku erä oli saastunut ja tappoi ihmisiä tjsp. enkä ole niitä missään nähnyt myynnissä.
L-tryptofaani, L-tyrosiini ja EPA/DHA ovat sinänsä järkevä vaihtoehto SSRI:lle, koska ne tekevät samaa kuin masennuslääkkeet, eli auttavat välittäjäaineiden tasoja - tosin luonnollista tietä!
Lisäksi jos ei ole kala-allergiaa, rasvaisista lohikaloista saa paljon hyviä aineita (mm. juuri noita rasvahappoja), joten ne sopisi lisätä viikoittaiseen ruokavalioon.
Luonnolllinen L-tryptofaani on aminohappo, jota esiintyy suuret määrät mm. juuri punaisissa kalatuotteissa ja maksassa. Kaikki aivojen välittäjäaineet muodostuvat aminohapoista ja ilman riittävää määrää aminohappoja, syntyy vajaus ( jonka esim. päivittäinen stressi tai liian usein tapahtuva seksuaalisen moottorin käynnistys aiheuttaa ). Kestää kuukausia tai vuosia että elimistön "akut" tyhjentyvät ja siksi vaikeasti masentunut henkilö ei voi parantua aivan yhtäkkiä, vaan järjestelmän lataaminen kestää n. 2-6 kk tapauksesta riippuen ( termodynamiikan lakien perusteella täysin 100% entiseen tasoonsa ei voi koskaan päästä, mutta lähelle toki ).
Ja SSRI lääkkeet eivät lisää serotoniinin tasoa ( tyhjästä kehon on paha valmistaa aivojen välittäjäaineita ja hormoneja ), vaan nimensä mukaisesta muuttavat järjestelmän toimintaa, kehon luonnollista prioriteettia mihin aivojen välittäjäaineita tulisi käyttää parasympaattisen järjestelmän ( seksuaalisen halukkuuden, mielenterveyden, jne. ) ylläpitämiseen ja siitä syystä sillä on pahoja sivuvaikutuksia eivätkä ne ratkaise itse ongelmaa eli tuhoutunutta ja puuttellista järjestelmää.
Katkarapujen koostumusta sekä maksan voi tarkistella seuraavilla sivuilla
Katkaravut
http://www.whfoods.com/genpage.php?tname=nutrientprofile&dbid=122&PHPSESSID=bae6e962793c60113d6d87e68e6f7c28
Maksa
http://www.whfoods.com/genpage.php?tname=nutrientprofile&dbid=78&PHPSESSID=77e741da8abd7e2009da08f7500639e4
Olen myös muodostanut tarkan parantumissysteemin toisella palstalla, jossa kannattaa lukea tarkkaan myös mainitsemani lisäykset.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000405&posting=22000000006358732
L-tryptofaani kilpailee veri-aivoesteen läpäisyssä muiden neutraalien aminohappojen (ALA, ASP etc.) kanssa. Näin ollen puhtaasti proteeinipitoisen ravinnon (kuten esittämäsi katkaravun / maksan) nauttiminen ei tarkoita että tryptofaania siirtyisi maksimaalinen määrä myös aivoihin.
Suurin osa ruuansulatuskanavaan tulevasta tryptofaanista päätyy periferisiin kudoksiin käytettäväksi proteiinisynteesissä, aivoihin menee murto-osa. Teoriassa paras tapa saada tryptofaania (ja edelleen serotoniinia) aivoihin olisi nauttia pelkästään tryptofaania ja sen lisäksi glukoosia (avustaa veri-aivoesteen läpäisyssä) ja B6-vitamiinia.
Tryptofaania tuotettiin joskus 1980-1990 Japanissa GMP-bakteerikannalla, joka tuotti myös toista toksista ainetta. Tuon seurauksena tryptofaani kiellettiin ja vouhotus jatkuu edelleenkin vaikka käytännössä aineesta ei pitäisi olla mitään vaaraa.
Tuollainen ohjeesi mukainen proteiinimäärä voi vaurioittaa munuaisia jos siihen on taipumusta, myös maksan sisältämä A-vitamiini voi tuottaa ongelmia (esim. raskaana olevat).
Jos yksi ihminen saa jonkinlaisesta kuurista avun niin se ei tarkoita sitä, että kaikki maailman ihmiset ovat juuri tätä kuuria vailla. Tämä erottaa näyttöön perustuvan hoidon omista kokemuksista. On olemassa tiloja, joissa SSRI-lääkkeet ovat tarpeen yksinkertaisesti paremman tehon takia.
Muutoin runsas kalan syönti ja riittävä ravintoaineiden saanti on kyllä hyväksi. Kalarasvojen nauttimisesta psyykkiseen hyvinvointiin on myös tieteellistä näyttöä.
Itse olen yhtä SSRI-lääkettä käyttänyt, enkä milloinkaan suosittelisi sellaista ihmiselle joka ei ole todella pahassa tilanteessa josta ei näe _mitään_ muuta poispääsyä. Se pelasti minut todella pahasta pinteestä, mutta talutti minut ensin helvetin ja limbon kautta, ja olin todella tyytyväinen kun lopulta pääsin siitä ja sen sivuvaikutuksista eroon.
Lievemmänsorttista masennusta vastaan voi taistella oikealla ravinnolla, netistä löytyy kyllä ohjeita siihen jos viitsii katsella. Lisäksi kannattaa ainakin kokeilla kuukauden tai parin ajan omega3-rasvahappo etyyli-EPA:a ravintolisänä. Suomessa sitä tekee ainakin yksi firma sen verran puhtaassa tiivistetyssä muodossa, että kapseli tai pari päivässä riittää (enempää ei tällä palstalla saa kertoa, laita hakukoneeseen E-EPA). Myös maitokaupan hyllystä löytyvä halvin omega3 voi antaa saman vaikutuksen, mutta sitä saa sitten syödä päivässä kourallisen. Ihan parissa viikossa ei siitäkään apua saa, mutta ei saa mistään SSRI-lääkkeistäkään!
noita lääkkeitä,kun tiedät itsekin valon auttavan.ostat kirkasvalolampun(nyt niitä saa halvemmalla) ja aikaisin syksyllä otat ohjelmaan valoa osana päivän rutiinia.
tietystihän sinä ulkoilet reilusti?
lääkkeitä ja valoa oon itse kokeillut,yhdessä ja erikseen.siihen neuvo perustuu.
Hei!
Kiitokset vastauksista ja kommenteista. Olin itsekin kielteisellä kannalla SSRI-lääkkeiden suhteen ja kommenttinne vahvistivat päätökseni.
Olen syönyt B- ja D-vitamiineja (ei huomattavaa apua) ja viime talvena kokeilin Ruusunjuurta (luontaistuote), se on Mäkikuismaa vastaava tuote, ei huomattavaa apua.
Noita ruokavalioasioita olisi tietysti syytä miettiä tarkasti..
Ja kirkasvalolamppu on siis ostoslistallani seuraavaksi!
Kiitos!
Jos masennustilasi ei ole täysin invalidisoiva niin varmasti kirkasvalohoidon kokeilu voi olla aivan hyvä vaihtoehto. Valohoidon tehosta on myös näyttöä. Muista hankkia CE-hyväksytty valaisin.
Haluaisin huomauttaa jatkuvasti vastaan tulevasta ilmiöstä eli näiden lääkkeiden "sivuvaikutusten" pelkäämisestä. Lääkelaki velvoittaa ilmoittamaan _kaikki_ kliinisissä kokeissa havaitut negatiiviset tapahtumat ja ne on myös kirjattava pakkaustekstiin. Syy-seuraussuhdetta ei tarvitse osoittaa. Eli jos lentokone putoaisi lääkettä kokeilevan päälle niin varmaankin "lentokoneen alle jääminen" pitäisi kirjata sivuvaikutuslistaan. Esimerkki on hieman koominen mutta ymmärrät varmaankin mitä tarkoitan. Penisilliinin sivuvaikutus on "äkkikuolema" (1/1000.000). Tarkoittaako tämä nyt sitä että kuolen heti jos syön yhden tabletin?
Luontaistuotteissa ei tarvitse ilmoittaa mitään mahdollisia sivuvaikutuksia koska ne eivät kuulu lääkelainsäädännön piiriin.
Tämä "sivuvaikutus-uskovaisuus" välillä ottaa nuppiin koska sen huomaa estävän useita täysin tarpeellisia ja hyödyllisiä lääkekuureja.
Yleisessä tiedossahan on jo, että erityisesti psyykenlääkkeisiin liittyviä epäsuotuisia tutkimuksia on jätetty kokonaan julkaisematta, ettei lääkkeen myyminen estyisi. Lisäksi jostain kumman syystä ulkomailla lääkkeiden tietoihin on listattu huomattavasti enemmän sivuvaikutuksia kuin Suomessa, esimerkiksi tässä ylipainoisten luvatussa maassa lääkkeiden lihottavuutta (aineenvaihdunnan hidastamisen vuoksi) ei juuri koskaan mainita. Samoin riski hermovaurioon voidaan kuitata sanomalla, että mikäli sinulla esiintyy oire X, ota heti yhteys lääkäriisi (missä vaiheessa vaurio voi olla jo pysyvä).
Mikäli tarkoitat BMJ:n ja Lillyn Fontexiin liittyviä tutkimuksia niin tämä asia on ainakin jo selvitetty lehden anteeksipyynnöllä [BMJ 2005;330:221].
Lääketeollisuudessa on kyse suurista rahoista, joten maalaisjärki on aina syytä pitää mukana. Mielialalääkkeillä on jonkin verran painoa nostavaa vaikutusta, neurolepteillä voi olla lisäksi huonontava vaikutus koko kehon rasva-arvoihin. Joskus nämä riskit ovat ottamisen arvoisia.
Suurempi sivuvaikutuslista löytyy ainakin USA:ssa. Jos syliin kaatunut kahvi maksaa myyjälle 480.000 USD niin lääkkeiden sivuvaikutuslistoissa lienee ainoastaan mielikuvitus rajana *.
*[Liebeck v. McDonald's Restaurants, vuodelta 1994 New Mexicon osavaltiosta: kahvin kaatumisesta aiheutuneesta palovammasta 2 700 000 dollaria, joka myöhemmin väheni 480 000 dollariin]
Jos haluaa minimoida ulkoiset riskit niin ei kannatta poistua kotoaan.
Sanot että joskus riskit ovat ottamisen arvoisia, mutta eiköhän se tarkoita myös sitä että joskus ne eivät ole. Siksi _todellisista_ riskeistä pitäisi kertoa kunnolla. Ihmisen järki sanoo kokemuksen pohjalta että kuuma kahvi polttaa, mutta kuinka monella on samanlainen varoittava kokemus esim. jonkin lääkkeen aiheuttamasta pysyvästä pakkoliikehäiriöstä? "Tämä lääke saattaa saada sinut vääntelemään naamaasi lopun ikääsi"-varoitus lääkkeessä ei varmaan saisi aikaan yhtä suurta luottamusta sen määränneeseen lääkäriin kuin kehotus ottaa yhteyttä mikäli jotain omituista ilmenee.
Tätä riskiä harvemmin pystyy arvioimaan etukäteen. Lääkkeiden kanssa on tietenkin aina olemassa riski koska jokainen saattaa reagoida omalla tavallaan ja tätä ei useinkaan pysty tietämään ennen kuin lääkettä on ottanut.
Tilanteessa täytyy punnita saavutettavat hyödyt mahdollisiin haittoihin. Usein esim. syöpälääkkeillä tai muilla immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä pidetään hyväksyttävinä sellaisia sivuvaikutuksia, joilla tavallinen särkylääke ei koskaan pääsisi markkinoille.
Tuollaista hermovauriota voivat aiheuttaa monet erityyppiset lääkkeet, joillakin vaikutus on äärimmäisen harvinainen ja toisilla yleisempi. Jos haluat, voit tarkemmin täsmentää mikä oli käytetty lääke ja siitä aiheutunut pysyvä sivuvaikutus.
Olen kokeillut kolmea SSRI-valmistetta läöäkärin päädyttyä masennus-diagnoosiin. Sivuoireet vaihtelivat helvetillisistä vaarallisiin, kaikki piti lopettaa.
Se hyöty niistä oli, että niitä muutaman päivän popsittuaan tajusi, millaisia mielenterveysongelmat voivat olla sitten kun ne ovat oikeasti pahoja. Masennus oli sellaista, että aamulla ei jaksanut enää nousta sängystä.
Ainut hyvä puoli oli, että sivuoireet loppuuivat aika nopsasti, parissa vuorokaudessa lääkkeen lopettamisesta.
Kirkasvalolampuista tulin aina pahoinvoivaksi.
Viimeisin (yksityisen lääkikeskuksen)lääkärin suositus oli testosteronihoito alentuneeseen vireyteen, seksuaalisen halun puutteeseen ym. Alhainen testosteronitaso todettiin testeillä ja lääkityksenä oli ensin suun kautta otettavia pillereitä ja toinen yritys geelillä.
Ainoat havaittavat testosteronin vaikutukset olivat kielteisiä. Nukkuminen meni parin tunnin pätkiksi, kaikenlainen seksuaalinen mielenkiinto lopahti täysin (mielenkiintoinen elämys muuten), erektiovaikeudet, alakuloinen mieliala ja päänsärky ja levoton olo.
Testosteronigeelipakkauksen hinta muuten on yli 130 euroa.
Lääkärit muuten ainakin minun kohdallani suhtautuvat näihin kaikkien edellämäinittujen lääkkeiden sivuoireisiin hyvin epäuskoisesti. Itselleni jäi tunne että kaiken epäiltiin juontuvan oletettuun alkoholin käyttööni. Maksakokeita otettiin moneen kertaan, kunnes lääkäri puuskahti tyytymättömänä että miten nää sun maksa-arvot voivat olla näin hyvät.