Tietääkö kukaan oikeasti, onko seuraava lause säveltäjä Franz Schubertin kirjoittama: " On niin surullista kun ihmiset kulkevat toistensa ohi".
Huhuja olen kuullut, mutta en ole löytänyt mistään tietoa.
Huhuja olen kuullut, mutta en ole löytänyt mistään tietoa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Schubertilta tiedetään kysytyn: "Miksi musiikkinne on niin surumielistä?" ("Warum ist Ihre Musik so traurig?"
Ja vastaus kuului: "Kuinka niin? Onko olemassa sellaista kuin iloinen musiikki?"
("Warum? Gibt es so etwas wie lustige Musik?")
Saatko mistään käsiisi elämänkertaa tai päiväkirjamerkintöjä, jossa olisi schubertin kirjoittamia tai lausumia?!
En ole musiikki-ihminen. Oma kirjastoni on musiikin osalta varsin suppea. Yleiset kirjastot olisivat kai käytettävissä, mutta niinhän ne ovat sinullekin! En taida jaksaa innostua salapoliisiatalkoista.
Tuo edellä esittämäni lausuma löytyi ihan vaan googlaamalla. Web-osoitteen pitäisi olla
www.solidaritaet.com/ibykus/1997/1/schiff.htm mutta selaimeni ei tällä hetkellä jostain syystä saa sivua auki. Pianisti Andras Schiff siellä joka tapauksessa oli haastateltavana.
Sillä katso: Schubert sanoi: "Eiköhän oteta taas", ja sävelsi jälleen niitä dorkia liedejänsä.
Wagner sävelsi dorkia oopperoita ja Beethoven puisia, anteeksi, vaskisia sinfonioita, joista puuttuu soinnillinen läpikuultavuus. Schubert sanoi; "Jumal antakoon, mitä kuuluu". Sitten hän sanoi: "Joka ilta mennessäni levolle toivon, etten enää koskaan heräisi uudelleen, ja joka kerta eilispäivän haavat avautuvat uudelleen. Kuvittele mielessäsi miestä, jonka loistavat toiveet ovat murentuneet, ja jonka usko kauneuteen, mikä on ainakin innoituksen suoma tunne, uhkaa hävitä kokonaan. Eikö hän silloin tunne itseään epätoivoiseksi." Hän näet sairastui syfilikseen.
Schubert muuten joi olutta Chat Noir-nimisessä raflassa Annastrasella tai Escartgossa wienissä, ja kun hän ystävineen oli ylellisemmällä tuulella, he ottivat lasin viiniä, jonka äärellä Schubert oli myös puheliain. Omista teoksistaan hän ei juuri pukahtanut, mutta Beethovenista, Haydnista ja mozartista puhui sitten jo kernaammin.
Schubert oli myös kova tupakkamies ja saattoi iltapäivällä päivällisen syötyään mennä alas kahvilaan juomaan mustan kupin mustaakin mustempaa kahvia ja lueskella tuntiklausia typeriä sanomalehtiä, vaikka hänen henkinen näköpiirinsä olikin verrattain rajoittunut; hän tiesi sangen vähän politiikasta, ei ollut kuullut Kekkosestakaan vielä mitään, tai maalaustaiteesta, mutta hyvä teatteri kiinnosti häntä yhtä paljon kuin oopperakin.
siksi hän kävikin iltaisin teatterissa ellei sitten sattunut pyörimään Don Giovanni juuri silloin ohjemistossa, joka oli hänen suosikkinsa.
Mainittakoon kaikkien uteliaiden uutisnälän tyydytykseksi, että Schubertisa oli myös paljon veitikkaa, ja hän huvitti usein ystäviään viheltelemällä liedejään kamman läpi. Hänellä oli myös suuri valikoima piippuja, joiden sauhuttelemisesta nautti. Mutta koskaan ei hän jalallaan ottanut ainoatakaan tanssiaskelta, vaikka S.Ranta niin väittääkin Sävelten mestareita opuksessaan.
Sen sijaan hän kyllä improvisoi ja säesti mielellään, kun toiset tansivat schubertiadeilla, jopa tuhansin kappalein valsseja yms seurapiiritansseja. Kun muut esittivät hänen liedejään hän istui huoneen etäisessä nurkassa hiljaa kuuntelemassa. Mun yks hyvä frendi piti Schubertista esitelmän joskus koulussa nuorena, kun me ei vielä tunnettukaan.
..koitti aamuhämärä ja höpönassukin heräsi
painajaisunestaan.
Hyvää yötä.
Kuvittele mielessäsi miestä, jolle ystävyys ja rakkaus muodostuvat tuskaksi, ja jonka terveys ei voi enää milloinkaan palata. Näin fe Schumanni sano, kun fe fai fen tippurin.