Todellinen tulo

Nyt kun verotietoja taas vertaillaan, ollaan aivan metsässä kun katsotaan pelkkiä lukuja. Ainakin jos katsotaan hieman kateuden kanssa.

Muutaman kymmenen vuoden yrittäjänä olleena tiedän että todella merkittävä osa tuloja on se mitä rahalla saa. Yleensä halutaan laadukkaampaa elämää, sitä laatuaikaa. Vapaa-aika on yllättävän kallista. Yrittäjät tietävät että yhdelle vapaapäivälle tulee kustannuksia 300-400 EUR. Se pitää korvata jotenkin muutoin jotta liikevaihto pyörii.

Yrittäjät pitävät keskimäärin 8-10 vrk:n kesäloman. Tuo 1,5 vk maksaa kuukauden palkan. Uudelle aloittelevalle yrittäjälle loma on haave, johon on varaa vasta vuosien päästä.

Ajan tienaajalle kaava on pirullinen. Mitä enemmän teet töitä saadaksesi enemmän rahaa, jotta voit pitää niitä vapaapäiviä, syöt samalla töitä tehdessäsi sitä ostettavaa aikaa. Vuodessa on 365 vrk. ja valitettavasti se ei usein riitä, enempää ei kuitenkaan ole ostettavissa ja kerääminen alkaa joka vuosi alusta.

Kun tekee 12 h/vrk tiukkaa urakkaa seitsemän päivää viikossa, pääsee noin 150 000 EUR / v ansiotuloon. Kannattaako tällaista kaveria kadehtia?

Toisaalta henkilö joka pitää vuodessa 365 vrk vapaata, saa siitä 365x300=109500 EUR arvoisen vapaa-aikaedun tekemättä päivääkään töitä. Tällaisia vapaa-aikamiljonäärejä ei ole kuin työttömät ja lottovoittajat. Muilla ei tuollaiseen ole varaa. Näitä voi kadehtia, mutta näitä ei listoilla näy.

Aamulla on leppoisaa ottaa nisua ja sumppia. Katsella uutisia ja siitä pikkuhiljaa siirtyä mielenkiintoisten harrastusten pariin. Herääminen on mukavaa kun voi herätä ilman kelloa silloin kun ei enää nukuta. Sängystä ei sännätä ylös, vaan ainakin 1/2 h loikoillaan ennen ylös nousemista.

Onnelliseen elämään ei tarvita kuin 40 000 - 60 000 EUR /v. Tärkeämpää on se jäljelle jäävä aika jota ei tarvitse työn alttarille uhrata.

Nuo jotka repivät ressaavassa työssä hermot riekaleina satojatuhansia, kusettavat vain itseään. Noin 60% verotus syö sen edun ja lippujen lopuksi koko rääkki on ihan turhaan. Normaaleilla menoilla perään jää vain iso perintö ja siitäkin vielä verot peritään ennen niiden eteenpäin menoa. Se on varmaa että sinä et niitä ainakaan saa kun maaliin pääset.
Oikein sydäntä riipii kun vierestä seuraa elämänsä raataneita vanhuksia, joilla elämä meni työtä tehdessä. Nyt kun ollaan vanhoja ja vaivaisia, ei niillä rahoilla ole enää mitään virkaa. Aikaa ei voi enää ostaa.

Näitä asioita kannattaa miettiä ennemmin. Myöhemmin se on myöhäistä.