Uusi vene on vanhaa parempi ominaisuuksiltaan

uuden.ja.vanhan.ero

Kannattaa lukea tämä hieno Gelinin vertailu kahdesta laatupurresta. Molemmat ovat hyviä tai erinomaisia, mutta uusi vetää pidemmän korren.

http://sittbrunnen.se/nyheter2/batar/2099-hallberg-rassy-340-tar-hallberg-rassy-342-pa-naestan-allt

Asiasta on jauhettu tälläkin kauan ja itse olen aina edustanut linjaa, että uusi malli on väistämättä parempi. Vastakkaisia näkemyksiä on myös esitetty, mutta ei niissä yleensä taida olla muuta kuin viehtymystä vanhaan tavaraan, muutosvastarintaa ja tunnearvoa.

Uusi on vanhaa parempi, selvä juttu. Ja tässä muuten kelvottomaksi mainostettu autovertaus veneiden kohdalla toimii muuten hyvin. Tämän Rassy testin voisi ajaa parilla laadukkaalla mersulla, toinen 10 v vanha hyväkuntoinen ja toinen uusi vastava. Lopputulos olisi -> Molemmat hyviä ja käyttökelpoisia, mutta uusi on vaan parempi. Lähes kaikessa.

50

762

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Harmittaa, ettei ole tullut opeteltua kielistä kuin englanti, venäjä ja espanja, niin en pysty lukemaan. Et viitsisi tiivistää.

    • 44565543

      Ärsyttää kun radiossa keskustellaan asioista.Haastateltava käyttää kieltä että: "Asia on niin että ää, öö yy jne. Paljastaa haastateltavan epävarmuuden.

    • eroa.on

      Hyvä 10 v ikäinen mersu on aika lähellä yhtä hyvää kuin se oli uutena. Tämän vuoden mallissa on enemmän "bells'n'whistles" ja muutenkin se on lähes kaikilta ominaisuuksiltaan parempi. Mutta onko uusi kymmenen kertaa parempi, ainakin se maksaa kymmenen kertaa enemmän. Jokin merkitys silläkin on, elleivät varannot satu olemaan pohjattomat. Toisaalta, jos ovat, harvemmin päätyy kolmenelosiin.

    • Summa_summarum

      Uusi on 340 nopeampi, tilavampi ja tukevammin rakennettu. Vanhassa hieman parempi ohjaustuntuma ja ohjattavuus moottoriajossa johtuen uuden tuplaratista (kitka) ja tuplaperäsimestä (peräsin ei potkurivirrassa).

      Nopeusero on huomattava: 1,5 h kryssillä 15-17 m/s tuulessa uusi veti 20 min kaulan, kevyessä kelissä nopeusero oli niin suuri, etteivät viitsineet edes kellottaa.

      Tuo uusi 340 on ensimmäinen HR, joka kiinnostaa.

      • toivomus_

        Palaa sitten palstalla asiaan, kun olet hankkinut purjehduskokemusta omalla rassillasi.


      • Summa_summarum
        toivomus_ kirjoitti:

        Palaa sitten palstalla asiaan, kun olet hankkinut purjehduskokemusta omalla rassillasi.

        Palaan asiaan jo nyt, kun kokemusta on nykyveneestä aika paljon. Mikähän postauksessani aiheutti herneen vedon nenään ? Yllä pyydettiin tiivistystä ja sen tein. Lisäksi omana mielipiteenäni kerroin, että 340 on ensimmäinen kiinnostava HR.


    • Porinjussi

      Tyhmät....hankinnassa on yksi ratkaiseva tekijä :Raha!Ja siitä nopeudesta voidaan olla montaa mieltä...2% nopeusero voi todellisuudessa olla 0 sekuntia/maili!

      • prosenttilaskuri

        Jonkin aikaa jo siitä kun koulussa prosenttilaskua oppettelin, mutta sormituntumalla 20 min 90 minuutista on enemmän kuin 2 %:n ero. Ja kevyessä ilmeisesti jotain selvästi enemmän. Tietenkin, vaikka nopeusero olisi sama kuin hintaero, voi hintaerro silti olla noista se ylittämätön, mutta ei kaikille.


    • Noniinterve

      Teille arvon Van Duyn perhe. Mukava, että tulitte esiin sieltä ;). Lähdetäänpäs kehittämään tätä maailmaa paljon paremaksi paikaksi. Eiköstä vain? Oli todella mielenkiintoin kuurupiiloleikki, josta kiitän kovasti. Nyt sprintti eteenpäin kohti parempaa.

    • 9ooom777
      • outo.kommentti

        Meinaatko, että vähän kovemmassa rätit pois ja kone käyntiin vai miten?

        Kovemmassa kelissä veneen todelliset ominaisuudet (suorituskyky) vasta tulevat esiin eli sanoisin että ne siis pikemminkin korostuvat tuolloin purjehdustaidon lisäksi. Sama homma kevyessä, tällöin ongelma toki on pienempi kun ei vaan kulje.


      • 9ooom777

        ***"Meinaatko, että vähän kovemmassa rätit pois ja kone käyntiin vai miten?"

        Silloin keskitytään mukavuuteen eikä nopeuteen.

        Enkä oikein usko, että veneiden erot kovassa tuulessa kovin kummoisia ovat. Ne kulkevat silloin lähellä runkonopeuttaan.

        Käytäntö myös kertoo, että kun on yhtään kovempi tuuli, niin yllättävän suuri osa veneistä ei edes lähde ulos.


      • Fkfkffkfkfk

        340:n vesilinja on metrin pidempi kuin 342:n. Lisäksi oikaiseva momentti on melkein 20% suurempi ja perä kantavampi. Selittänee paljon paremman vauhdin kovalla tuulella (20 min kaula 90 min kryssillä). Ja tosiaan, kevyessä tuulessa nopeusero oli vielä suurempi.


      • yksi.sokeri.kiitos
        9ooom777 kirjoitti:

        ***"Meinaatko, että vähän kovemmassa rätit pois ja kone käyntiin vai miten?"

        Silloin keskitytään mukavuuteen eikä nopeuteen.

        Enkä oikein usko, että veneiden erot kovassa tuulessa kovin kummoisia ovat. Ne kulkevat silloin lähellä runkonopeuttaan.

        Käytäntö myös kertoo, että kun on yhtään kovempi tuuli, niin yllättävän suuri osa veneistä ei edes lähde ulos.

        Ööh, mukavuuteen keskittyminen on aika romanttinen ajatus silloin kun ollaan paatin suorituskyvyn reunalla. Mutta mikäs siinä jos tiukassa paikassa päättää keittää kahvit ja hifistellä vaikka maidonvaahdottimen kanssa...


    • Autovertaus ei tässäkään oikein toimi . Monet pitää 60-luvun jenkkiautoja kiinnostavampina kuin sun mersuja.

      • ihan.parhaita

        No ne jenkit on kyllä ihan parhaita. Varsinkin näin talven kynnyksellä.

        Satutko tietämään onko Mariksessa kaasuttelua, sudittelua ja kuminpolttoa myös talvella vai onko vain veneilijöiden iloksi kesäkuukausina?


    • Tyrnäväntorpedo

      Olisi outoa, jos joku laittaisi rahaa kiinni uuden tuotteen kehittämiseksi ja saisi aikaan huonomman. Uuden valmistaminen on todennäköisesti suhteessa halvempaa koska valmistusmenetelmät ovat kehittyneet. Aloituskustannukset pitää tietenkin saada katettua eikä muutenkaan ole tarpeen myydä tuotetta arvoaan halvemmalla, vaikka sen saisi tehtyä ilmaiseksi.

      Nopeudella ei minun käsittäkseni pitäisi olla väliä koska, kuten olen monella suulla antanut itselleni kertoa, purjehtija on perillä, kun pääsee veneeseen. Siinä mielessä vene voisi olla vaikka paikallaan ja monet ovatkin, jos koneella ei ajella.

      • ei.mee.noin

        Ei perille tarvitse päästä mahdollisimman pian, koska perillä jo ollaan. Silti perille pitää päästä kulloisissakin olosuhteissa mahdollisimman pian niitä olosuhteita hyödyntäen. Joskus siihen menee paljon aikaa, joskus vähän, se ja sama.


      • exPurjehtija
        ei.mee.noin kirjoitti:

        Ei perille tarvitse päästä mahdollisimman pian, koska perillä jo ollaan. Silti perille pitää päästä kulloisissakin olosuhteissa mahdollisimman pian niitä olosuhteita hyödyntäen. Joskus siihen menee paljon aikaa, joskus vähän, se ja sama.

        Se on pursipoikienkin mieli muuttunut hätäiseksi, niin, kuin, ennen vanhaan pilkkasivat moottoriveneilijöitä...

        Sääli, sillä koko purjehduksen hieno filosofia kärsii tuollaisesta vouhottamisesta ja nopeuden ja varusteiden ihannoinnista ja haalimisesta kulutus yhteiskunnan orjina...


      • Purjeilla

        Perille ei välttämättä ole kiire, mutta onhan purjehdus paljon nautittavampaa kun vene kulkee. Kevyessä kelissä pääsee purjehtimaan koneajon sijaan, ja kovassa tuulessa voi nauttia vauhdista.


    • peräsinhaverit

      Yksi iso yhteinen ongelma näyttää vaivaavan monia uusia veneitä: peräsimien kestävyysongelma. Varmaankin uusien veneiden vauhtiominaisuudet ovat parempia kuin vanhojen, mutta kestääkö syvä lapioperäsin avomerellä? Bermuda Race comissa julkaistun artikkelin mukaan 5-10 venettä tuhannesta kärsii peräsinvaurion valtamerta ylittäessä. Jimmy Cornellin ARC-tilaston mukaan peräsinvaurio on ylivoimaisesti tavallisin syy totaalihaveriin Atlantin ylityksillä. Hänen mukaansa moderni lapioperäsin on ongelmallinen ja peräsinhavereita sattuu uusille veneille liian usein.
      Tässä linkissä on video Hanse 531:lle sattuneesta peräsinhaverista ja siitä, miten hankalaa perheen pelastaminen Atlantilta oli: https://www.youtube.com/watch?v=e8bfj2Mx65k

      Ponttini on se, että venettä valitessa on syytä pohtia myös rakenteellista kestävyyttä (paitsi valtamerikestävyys myös kolhujen sieto saariston kivikoissa). Tärkein käytännön kysymys useimmille meistä on kuitenkin veneen hinta eikä se, onko joku Hallberg Rassyn uusi malli vähän parempi kuin edellinen malli....
      Mitäpä, jos leveä perä tuplaperäsimet olisikin fiksumpi ratkaisu kuin yksi syvä lapioperäsin? Siihen suuntaanhan kehitys näyttää kulkevan.

      • halootaas

        Joo, mutta tämä sinänsä tärkeä keskustelu peräsimestä ei MITENKÄÄN liity alkuperäiseen aiheeseen!


      • peräsinhaverit
        halootaas kirjoitti:

        Joo, mutta tämä sinänsä tärkeä keskustelu peräsimestä ei MITENKÄÄN liity alkuperäiseen aiheeseen!

        Ai jaa. Arvelin nimenomaan liittyvän, koska uudessa leveäperäisessä halparassissa on tuplaperäsin. Kuvittelisin, että sillä asialla kenties voisi olla merkitystä peräsinvaurioiden kannalta.
        Kurt Gelin vertaili kahta HR:n mallia ainoastaan purjehdusominaisuuksien yms näkökulmasta, mutta ei rakenteiden kestävyyden kannalta. Hallberg Rassyn taannoiset delaminaatio-ongelmat ja tehtaan edustajien suhtautuminen ilmeisiin valmistusvirheisiinsä muistuttivat siitä, että "moni kakku on päältä kaunis...". Kriittisyyden pitää mielestäni kohdistua sellaisiin rakenteellisiin ominaisuuksiin, joilla on merkitystä turvallisuuden kannalta - ainakin pitkänmatkanpurjehtijan näkövinkkelistä.

        Hankkisitko itse kalliin uuden veneen sillä perusteella, mitä joku lyhyt testipurjehdus tai mainostyylinen juttu kertoo?


      • Varaperäsin
        peräsinhaverit kirjoitti:

        Ai jaa. Arvelin nimenomaan liittyvän, koska uudessa leveäperäisessä halparassissa on tuplaperäsin. Kuvittelisin, että sillä asialla kenties voisi olla merkitystä peräsinvaurioiden kannalta.
        Kurt Gelin vertaili kahta HR:n mallia ainoastaan purjehdusominaisuuksien yms näkökulmasta, mutta ei rakenteiden kestävyyden kannalta. Hallberg Rassyn taannoiset delaminaatio-ongelmat ja tehtaan edustajien suhtautuminen ilmeisiin valmistusvirheisiinsä muistuttivat siitä, että "moni kakku on päältä kaunis...". Kriittisyyden pitää mielestäni kohdistua sellaisiin rakenteellisiin ominaisuuksiin, joilla on merkitystä turvallisuuden kannalta - ainakin pitkänmatkanpurjehtijan näkövinkkelistä.

        Hankkisitko itse kalliin uuden veneen sillä perusteella, mitä joku lyhyt testipurjehdus tai mainostyylinen juttu kertoo?

        Kyllähän tuossa todetaan, että uuden kölipalkit ovat järeämmät.

        Tarkoitatko, että veneessä on kaksi peräsintä sen vuoksi, että olisi varaperäsin jos toinen hajoaa ?


      • spoffaus
        Varaperäsin kirjoitti:

        Kyllähän tuossa todetaan, että uuden kölipalkit ovat järeämmät.

        Tarkoitatko, että veneessä on kaksi peräsintä sen vuoksi, että olisi varaperäsin jos toinen hajoaa ?

        Ei tarkoita, ensisijainen tarkoitus on paremmat purjehdusominaisuudet ja suorituskyky. Mutta bonuksena toisen hajotessa tarjolla on redundanssia. Yksi on aina SPOFfi.


    • 2800nm2017

      ? ? ?

      MIKÄ ON VENEILYSSÄ OLEELLISINTA KULLEKKIN ? ? ?

      Merellä olo?

      Vene / varustelu / vaatetus onanointi itsekseen?

      Purjehdus?

      Satama "patsastelu" ja oman egon nostatteleminen, ajatuksena muiden ihailu ja kateus, miten hieno ihminen voi ollakkaan, kun omistaa * Veneen?

      Muu syy?

    • Rahalla.kaikki.hyvää

      Eikös Geiliniltä saanut ostettua kaikenlaisia lausuntoja? Taisi olla oikein kuuluisa sen suhteen.

      • Truebotti

        Kyllä tällaista keskustelua on ollut...


      • nopea.päätelmä

        Ok, tarina on siis kuin Nokian testirengas, tilaustyötä. Vanhat on edelleen parempia kuin uudet. Maailma jatkaa radallaan.


      • Tyrnäväntorpedo
        nopea.päätelmä kirjoitti:

        Ok, tarina on siis kuin Nokian testirengas, tilaustyötä. Vanhat on edelleen parempia kuin uudet. Maailma jatkaa radallaan.

        Hyvä.
        Se jättää vain yhden kysymyksen: mitä järkeä on tehdä uusi vene, joka on aikaisempaa huonompi?
        Huonous paljastuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja jos se tapahtuu ennemmin, kaikki työ ja kustannukset ovat olleet turhat.


      • Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

        Hyvä.
        Se jättää vain yhden kysymyksen: mitä järkeä on tehdä uusi vene, joka on aikaisempaa huonompi?
        Huonous paljastuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja jos se tapahtuu ennemmin, kaikki työ ja kustannukset ovat olleet turhat.

        Jos kyseessä on saman sarjan evoluutio, uusi on todennäköisesti parempi, koska siinä on korjattu puutteita vanhassa mallissa. Jos kyseessä on kokonaan uusi malli, se voi olla parempi tai huonompi riippuen käyttäjän toiveista ja tottumuksista.


    • RelääääääxHei

      Huvittava vertailu. "Kumpi on nopeampi, etana vai kilpikonna". "Kumpi on parempaa, puna- vai valkoviini". Huvikäytöstä kyse.

      Eiköhän näitä kolosseja osteta muusta syystä kuin "ollakseen nopea" tai "parempi".

    • hankalaongelma

      Kaikki tekniset ratkaisut perustuvat kompromissiin eri ominaisuuksien välillä. Kaikki. Jos lukija ei lainkaan ymmärrä teknistä suunnittelua, tämä toteamus ei ehkä avaudu. Ne jotka ovat olleet teknisen suunnittelun kanssa tekemisissä, ymmärtävät mistä puhun.
      Tuo yksioikoinen mantra siitä, että uudempi laite on joka suhteessa "parempi", aiheuttaa hokijalleen sellaisen ongelman, että milloinkaan ei mitään voi hankkia, koska huomenna tai ensi viikolla kaupassa on "vielä parempi" laite. Eikö vain?

      • Seliseli2

        Huomisen tietokone on kaikissa suhteissa parempi, joten ajatuksesi ei toimi todellisuudessa.


      • MitaanTietamaton
        Seliseli2 kirjoitti:

        Huomisen tietokone on kaikissa suhteissa parempi, joten ajatuksesi ei toimi todellisuudessa.

        Eilisen tietokoneessa on aito sarjaportti ja firewireliitäntä sekä parempi pölynsietokyky.


      • hankalaongelma
        Seliseli2 kirjoitti:

        Huomisen tietokone on kaikissa suhteissa parempi, joten ajatuksesi ei toimi todellisuudessa.

        Epäilemättä. Huomasithan kuitenkin pari seikkaa: 1) Myös tänään pitää olla tietokone, tai muuten sitä huomisen konetta ei lainkaan tule. 2) Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
        Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu.


      • ITaiL

        Jos puhutaan Windowsilla varustetusta tietokoneesta, niin jo jonkin aikaa on pätenut, että uusin versio on huono, mutta huomattavasti parempi kuin se seuraava tuleva versio.

        Vaihda mäsä johonkin muuhun niin aikaa jää tekemiseen eikä pelkkään säätämiseen.


      • Voisentään
        hankalaongelma kirjoitti:

        Epäilemättä. Huomasithan kuitenkin pari seikkaa: 1) Myös tänään pitää olla tietokone, tai muuten sitä huomisen konetta ei lainkaan tule. 2) Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
        Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu.

        "Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
        Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu."

        Erikoista, että tuhansien vuosien jälkeen vesikulkuneuvojen kehitys olisi pysähtynyt juuri silloin, sata vuotta sitten, kun tiede ja teknologia ovat alkaneet kehittymään valtavaa vauhtia. Materiaalitekniikka, suunnittelu- ja simulaatiotyökalut, virtauslaskenta, anturitekniikka jne...

        Monen palstalaisen mielestä purjeveneiden kehitys on loppunut 70-luvulla (huonontunut sen jälkeen), minkä olen tulkinnut johtuvan kirjoittajien keski-iästä: purjehdusharrastus on aloitettu tuolloin, ja ensimmäinen haaveiden vene mielletään edelleen kehityksen huipuksi. Mutta 100 v on jo turhan paljon selitettäväksi tällä teorialla. Vai tarkoitatko kenties, että kehitystå ei ole ollut 88 vuoteen, eikö Dorade suunniteltu 1929 ?


      • Voisentään kirjoitti:

        "Tietotekniikka elää edelleen voimakkaan kehittymisen ja uuden innovaation kehitysastetta. Päin vastoin kuin veneily: Vesikulkuneuvoja on valmistettu tuhansia vuosia, eikä vedessä kelluva, tai edes liikkuva, astia, ole kokenut juuri merkittävää innovaatiota viimeiseen sataan vuoteen.
        Ja kuten jo sanoin: Kaikille tämä logiikka ei avaudu."

        Erikoista, että tuhansien vuosien jälkeen vesikulkuneuvojen kehitys olisi pysähtynyt juuri silloin, sata vuotta sitten, kun tiede ja teknologia ovat alkaneet kehittymään valtavaa vauhtia. Materiaalitekniikka, suunnittelu- ja simulaatiotyökalut, virtauslaskenta, anturitekniikka jne...

        Monen palstalaisen mielestä purjeveneiden kehitys on loppunut 70-luvulla (huonontunut sen jälkeen), minkä olen tulkinnut johtuvan kirjoittajien keski-iästä: purjehdusharrastus on aloitettu tuolloin, ja ensimmäinen haaveiden vene mielletään edelleen kehityksen huipuksi. Mutta 100 v on jo turhan paljon selitettäväksi tällä teorialla. Vai tarkoitatko kenties, että kehitystå ei ole ollut 88 vuoteen, eikö Dorade suunniteltu 1929 ?

        Purjeveneissä ei ole sentään Mooren lakia. Jos uudella Bavarialla kestäisi matkaan 1 tunti, pitäisi Mooren lain mukaan Hailla mennä noin 2^50 tuntia samaan rataan. Purjeiden tehokkuus ei ole kehittynyt ollenkaan samassa suhteessa.


      • Missikompro

        Tekniset ratkaisut perustuvat kompromisseihin, mutta kehitys ja uudet innovaatiot voivat siirtää suorituskyvyn vaihteluvälin jolla kompromisseja tehdään aivan eri tasolle. Tietokoneissa aina on tehty kompromisseja koon, hinnan, laskentatehon ja virrankulutuksen välillä. Silti halvimmatkin kotitietokoneet ovat nykyisin käsittämättömän paljon tehokkaampia, pienempiä, kuluttavat vähemmän tehoa ja ovat halvempiakin kuin tietokoneet 20 v sitten. Valaisimet: virrankulutus ja valoteho. LED:jä käytettäessä tehdään sama kompromissi kuin hehkulampuissa, mutta aivan eri tasolla. Köydet: Paino/paksuus vs. venymä ja kestävyys. Verratkaa dyneemaa ja hamppuköyttä. Kyllä uusi voi olla kaikilla osa-alueilla vanhaa parempi, koska uusi teknologia mahdollistaa "paremman kompromissin".


      • kestoikä

        Tietenkin kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu monessa suhteessa. Samalla myös kestävyysnormit ovat muuttuneet. Kodinkoneiden normaali kestoikä taitaa olla 5 v. Hiukan samaan suuntaan on menty veneissäkin. Hyvä, jos nykyinen vene-elektroniikka kestää edes 5 käyttövuotta. EU-direktriivien mukaan riittää sekin, että massatuotantoveneiden runkoläpivientien kestoikä on 5 vuotta! Jos läpivienti pettää korroosion takia tämän ajan jälkeen, valmistajalla ei ole vastuuta. "Ennenvanhaan" purjeveneet rakennettiin kestämään sukupolvelta toiselle. Läpivienteihin käytettiin pronssia eikä messinkiä.
        En silti haikaile hehkulamppuja, vaikka maston topin kallis led-tricolor on osoittautunut yllättävän lyhytikäiseksi. En voi yhtyä mielipiteeseen, että uusi on kaikilla osa-aluella vanhaa parempi. Hinta/kestävyys suhteessa taitaisi olla kehittämisen varaa, mutta kestävyyden parantaminen ei taida kuulua nykysuuntaukseen?


      • Missikompro
        kestoikä kirjoitti:

        Tietenkin kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu monessa suhteessa. Samalla myös kestävyysnormit ovat muuttuneet. Kodinkoneiden normaali kestoikä taitaa olla 5 v. Hiukan samaan suuntaan on menty veneissäkin. Hyvä, jos nykyinen vene-elektroniikka kestää edes 5 käyttövuotta. EU-direktriivien mukaan riittää sekin, että massatuotantoveneiden runkoläpivientien kestoikä on 5 vuotta! Jos läpivienti pettää korroosion takia tämän ajan jälkeen, valmistajalla ei ole vastuuta. "Ennenvanhaan" purjeveneet rakennettiin kestämään sukupolvelta toiselle. Läpivienteihin käytettiin pronssia eikä messinkiä.
        En silti haikaile hehkulamppuja, vaikka maston topin kallis led-tricolor on osoittautunut yllättävän lyhytikäiseksi. En voi yhtyä mielipiteeseen, että uusi on kaikilla osa-aluella vanhaa parempi. Hinta/kestävyys suhteessa taitaisi olla kehittämisen varaa, mutta kestävyyden parantaminen ei taida kuulua nykysuuntaukseen?

        Kuluttajan tehtäväksi jää valita halvemman ja huonommin kestävän, ja kalliimman ja paremmin kestävän välillä. Tässäkin siis noita kompromisseja tehdään. Esim. erään saksalaisen kodinkonemerkin koneet suunnitellaan kestämään 20v. Mutta maksavatkin sitten halpiksia enemmän.

        Tuossa HR-vertailussa todettiin, että uudemman veneen rakenne oli tukevampi.


      • Joakim1
        kestoikä kirjoitti:

        Tietenkin kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu monessa suhteessa. Samalla myös kestävyysnormit ovat muuttuneet. Kodinkoneiden normaali kestoikä taitaa olla 5 v. Hiukan samaan suuntaan on menty veneissäkin. Hyvä, jos nykyinen vene-elektroniikka kestää edes 5 käyttövuotta. EU-direktriivien mukaan riittää sekin, että massatuotantoveneiden runkoläpivientien kestoikä on 5 vuotta! Jos läpivienti pettää korroosion takia tämän ajan jälkeen, valmistajalla ei ole vastuuta. "Ennenvanhaan" purjeveneet rakennettiin kestämään sukupolvelta toiselle. Läpivienteihin käytettiin pronssia eikä messinkiä.
        En silti haikaile hehkulamppuja, vaikka maston topin kallis led-tricolor on osoittautunut yllättävän lyhytikäiseksi. En voi yhtyä mielipiteeseen, että uusi on kaikilla osa-aluella vanhaa parempi. Hinta/kestävyys suhteessa taitaisi olla kehittämisen varaa, mutta kestävyyden parantaminen ei taida kuulua nykysuuntaukseen?

        Onneksi en ole havainnut noita 5 vuoden laitteita. Veneessä suurin osa elektroniikasta on 2005 ja osa 2012 hankittuja. Yhden mittarin sisuskalut on pitänyt vaihtaa noista 2005 hankituista. Se tapahtui 2011. Veneessä on 8 mittaria, vhf, ap, kaksi plotteria sekä käsiplotteri, joten aika olematon hävikki.

        Keittiökoneet ovat 1999 ja ainoastaan astianpesukone on uusittu muutama vuosi sitten. Pyykinpesukone on 1996, mutta siitä on kyllä vaihdettu hiilet monta kertaa ja kerran vesipumppu.


      • C1R
        Joakim1 kirjoitti:

        Onneksi en ole havainnut noita 5 vuoden laitteita. Veneessä suurin osa elektroniikasta on 2005 ja osa 2012 hankittuja. Yhden mittarin sisuskalut on pitänyt vaihtaa noista 2005 hankituista. Se tapahtui 2011. Veneessä on 8 mittaria, vhf, ap, kaksi plotteria sekä käsiplotteri, joten aika olematon hävikki.

        Keittiökoneet ovat 1999 ja ainoastaan astianpesukone on uusittu muutama vuosi sitten. Pyykinpesukone on 1996, mutta siitä on kyllä vaihdettu hiilet monta kertaa ja kerran vesipumppu.

        Kertakäyttökulttuuri koskee ihmisiä, jotka eivät osaa itse korjata laitteita. Jos pesukone ei toimi, sen vian etsintä ja korjaus tulee huoltoliikkeessä niin kalliiksi, että uuden koneen hankinta tuntuu järkevämmältä. Kun omalle työlle ei tarvitse laskea hintaa, on tilanne täysin toinen. Nykyään netistä löytyy nopeasti korjausohjeet ja jopa videoida lähes kaikkeen. Korjaustaitoisen laitteet eivät yleensä ole pitkiä aikoja epäkunnossa ja niiden käyttöikä on ihan ok. Uusi hankitaan vasta, kun halutaan uusia toimintoja.


      • tämmöinenuutuus

        Tuosta tulikin mieleen, kun automaattipesukone lopetti toimintansa 3 vuoden käytön jälkeen. Merkin edustaja tuli vastaan siten, että toimitti veloituksetta tarvittavat varaosat. Itse maksoin työn osuuden. Lopulta koneeseen uusittiin kaikki siinä olevat osat, lukuun ottamatta ulkokuorta ja muovista lokeroa, johon annostellaan pesuaine. Kone on siitä saakka toiminut moitteetta. Tämä tarina on tosi.


      • osaamattomuuttako
        C1R kirjoitti:

        Kertakäyttökulttuuri koskee ihmisiä, jotka eivät osaa itse korjata laitteita. Jos pesukone ei toimi, sen vian etsintä ja korjaus tulee huoltoliikkeessä niin kalliiksi, että uuden koneen hankinta tuntuu järkevämmältä. Kun omalle työlle ei tarvitse laskea hintaa, on tilanne täysin toinen. Nykyään netistä löytyy nopeasti korjausohjeet ja jopa videoida lähes kaikkeen. Korjaustaitoisen laitteet eivät yleensä ole pitkiä aikoja epäkunnossa ja niiden käyttöikä on ihan ok. Uusi hankitaan vasta, kun halutaan uusia toimintoja.

        "...jotka eivät itse osaa korjata laitteita." Myönnän, etten ole osannut korjata Raymarinen epäkuntoon mennyttä tuulimittaria, karttaplotteria enkä edes oikuttelevaa autopilottia. Ei kyllä merkkihuoltokaan osannut. Piti hankkia uudet, koska takuuaika oli ohi. Nykyinen vene-elektroniikka näyttää enimmäkseen olevan heikkolaatuista. Voimassa oleva takuukaan ei paljon lohduta, kun uuden autopilotin elektroniikkakortti pettää valtamerta ylittäessä tai plotteri hyytyy keskiyöllä rannikkoa lähestyessä. Näin itselle on käynyt. Viime kesänä hajosi Lopolight-merkkinen maston topin tricolor. Sen yksi valosektori pimeni, vaikka valo oli vasta neljän vuoden ikäinen. Miten sen voi korjata, kun Lopolightin led-polttimoita ei pysty irroittamaan hajottamatta koko yksikköä?
        Veneeni jääkaappi lakkasi toimimasta Tyynen meren keskellä, koska sen elektroniikka petti. Onneksi sain sähköpostilla valmistajalta ensiapuohjeet. Tarvittiin vain yksi rele ja juotostöitä. Niiden avulla elektroniikka ohitettiin ja jääkaapin kompressori alkoi taas toimia (onneksi tarvittava rele sattui löytymään ja juotoskolvikin kuuluu venevarustukseen). Valmistaja Isotherm lähetti uuden säätöyksikön, joka odotti saapumistani Tahitilla. Takuuaika oli ohi, mutta palvelu uusine osineen oli sillä kertaa maksutonta!


    • Burundinsetä

      Ei se Geelin ihmemies ole...vessassa se joutuu käymään sekin😏

      • vertailukelpoisiako

        Vanhassa 342:ssa on kuvista päätellen yhtä vanhat purjeet kuin venekin on. Rullalaitteen asennuksen takia genuan alareuna lähtee mantookien tasosta. Uudessa 340:ssä on uudet purjeet ja genua lähtee lähes kannen tasosta. Ja sitten vertaillaan 14-17m/s tuulessa suorituskykyä välillä aikaa mitaten ja välillä sitten taas ei...


    • 2230

      Uudessa painavampi köli. Mutta vanhempi on kauniimpi.

    • vertailukelpoisiako

      Tämä kommentti oli tarkoitettu vastaukseksi aloitukseen:

      "Vanhassa 342:ssa on kuvista päätellen yhtä vanhat purjeet kuin venekin on. Rullalaitteen asennuksen takia genuan alareuna lähtee mantookien tasosta. Uudessa 340:ssä on uudet purjeet ja genua lähtee lähes kannen tasosta. Ja sitten vertaillaan 14-17m/s tuulessa suorituskykyä välillä aikaa mitaten ja välillä sitten taas ei... "

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      97
      4737
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      140
      3173
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3135
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      406
      2229
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      235
      1378
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      11
      1223
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1207
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      69
      1132
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      30
      1104
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      118
      1020
    Aihe