Avioehdon perustelut

miksei voi allekirjoittaa jos uskoo suhteen kestoon ja rakkauden riittämiseen

..siten, ettei avioehdon olemassaololla ole mitään käytännön merkitystä itse avioliitossa.

Ehkäpä asiasta olisi kannattanut keskustella jo ennen naimisiin menoa ja vaikka tehdä paperit valmiiksi.

Itse sain aikoinaan lähtä kotoamme tyhjin käsin lasten kanssa juuri avioehdon takia. Meillä oli yritystoimintaa, joka jäi miehelle samoin kuin perheemme koti, auto jne. Töitä yrityksessä sain ilmaiseksi (ruokapalkalla) tehdä 15 vuotta.

Joten suosittelen kyllä "heikompaa" osapuolta miettimään minkälaiseen lappuun nimensä laittaa!!

avioehto ei todellakaan tarkoita ettei rakastaisi toista. jos niin olisi, niin miksi sitten mennä naimisiin? naimisiin mennään rakkaudesta. mutta on ajateltava myös järjellä, jos tapahtuukin niin ettie suhde toimi aj tulee ero, niin mielellään sitä pitäisi oman omaisuutensa ja puoliso omansa ja yhteiset tasan puoliksi. olisi väärin jos toinen puolisoista saisi erossa kaiken ja toinen ei oikein mitään.

Kysymys , milloin avioehto n riittävä? Onko sellainen joka on yhdessä laadittu ja allekirjoitettu`? Kenen tulee laatia avioehtosopimus, että se pätee kaikissa tilanteissa?

Avioehto olisi aina oltava. Monet vetoavat että kaikki pitää olla yhteistä avioliitossa, tavallaan se onkin, mutta toteutuu erossa.
Avioehto suojaa hyväksikäytöltä, suojaa ennen avioliittoa olevaa kummankin omaa omaisuutta, suojaa tulevia mahdollisia perintöjä.

Jo kumppani ei suostu avioehtoon, on syytä pitää liitto avoliitoona, siinä omaisuus ei tule jakoon erossa.
Tietenkin yhdessä hankitut koti ja muut asiat pitää oikeuden mukaan jakka, tässäkin saattaa olla se että hankitaan toisen entisella omaisuudella yhteisiin nimiin, tällöin tpahtuu toiselle puolisolle lahjoitus, joka olisi verottavaa lahjaa. Kai verottaja senkin asian ainakin joskus huomaa.

Erossa jossa on lapsia mukana, tulee huomioida vähän enmmän asioita, jotta lapset saavat tuolta rikkaammalta suuremmat elatusmaksut ja aviopuoliso myös yhteisesti hankitusta omaisuudesta oman osuutensa.

Yritysten kohdalla asiat ovat aina vakeampia käsitellä, siihen tarvitaan lakiihmisiä auttamaan.
Onhan se myös kamalaa jos yritys menee nurin avioeron vuoksi.
Tätä yrityksen jäämistä voi esim, kompensoida suuremmilla elatusmaksuilla ja onhan puolisollakin josku mahdllisuus saada elatustukea ex:ltään.

Ja niistä nimenkirjoituksista, avioehdon voi allekirjoitta, mutta tutkia se pitää ja tarvittaessa lisätä tai poistaa asioita.
Muuten älkää uskoko iahn kaikkien tekmiin papereihin esin, erään pankin lakiihmiset kummasti katsovat vääriin suuntiin asioissa. Oikeus ei siellä toteudu juuri koskaan.

Muutoin aina täytyy tutkia tarkkaan mihin nimensä kirjoittaa, asia täytyy ymmärtää mitä se merkitse nyt ja mitä se merkitsee tulevaisuudessa.
Eikä pidä sitä yhteistä omaisuuttakaan kaikkien kanssa hankkia.

Varsinkin uusioliittoon menevien pitää olla hyvin tarkkana. Avioliittoa ei tulisi juuri koskaan enää solmia jos ex liitoista on lapsia, sillä esim tuo asumisoikeuden jääminen puolisolle kuoleman jälkeen on aika raadollinen ex:liiton lapsia kohtaan.

Avoliitossakin pitää ehdottomasti pitää arat iahn erillään ja perustaa kodin yhteisiin asioihin hoitotili, josta ne maksetaan, kumpikin ottaa siihen osaa puoliksi, sillä on helppo todistaa myöhemmässä vaiheessa asiat, kun varat kulkevat aina tämän yhteisen tilin kautta. Kumpikin pitää muita asioitaan varten omat tilinsä ja niihin ei sitten minkäänlaista käyttöoikeutta avokumppanille.

Vaikka nyt olisi kuinka rakastunut, pitää muistaa että raha-asiat eivät kuulu toiselle milloinkaan, ne eivät yksinkertaisesti sisälly suhteessa elämisen ehtoihin.

Käärmeitä löytyy yllättäviltä tahoilta, eli takana on laskelmointi toisen omaisuuden saamisesta. Ihastunutta voi näytellä jonkin aikaa, tuo kavaltaa heti jos ei ole valmis allaekirjoittamaan avioehtoa.