Olisi mukava tietää mikä teitä perheellisiä siinä risoo jos on päättänyt olla hankkimatta lapsia. Minulla ainakin on huojentunut olo kun vihdoin voin suoraan sanoa utelijoille että olen tälläisen päätöksen tehnyt. Olen erittäin vapautta rakastava ja kotona rauhallisessa ilmapiirissä viihtyvä enkä voisi kuvitellakkaan tekeväni lapsia. Niin ja mieskin minulla on joka ajattelee täysin samoin tästä asiasta. Omavalintainen lapsettomuus taitaa olla vielä niin tabu että se aiheuttaa voimakkaita tunteita monissa kanssaeläjissä.
siitä lapsettomuudesta..
NormaJean
121192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se on tunne siitä, että ovat tehneet jotain peruttamatonta.
miks kuvittelet et sitä pitäs jotenki selitellä? Parempiha se vaa o jos tollasii itsekkäitä lapsivihamielisiä geenejä ei jatketa. Toivottavasti sit eläkeiässä ei itketä yksinäisyys ja läheisten puute
Ja lapsen hankkiminenko sitten ei ole itsekästä?
Olisi mukava tietää mikä teitä lapsettomia siinä risoo jos on päättänyt hankkia lapsia. Minulla ainakin on huojentunut olo kun vihdoin voin suoraan sanoa utelijoille että olen tälläisen päätöksen tehnyt. Olen erittäin vapautta rakastava ja kotona rauhallisessa ilmapiirissä viihtyvä ja voisin kuvitella tekeväni lapsia. Niin ja vaimokin minulla on joka ajattelee täysin samoin tästä asiasta. Omavalintainen lapsien hankkiminen taitaa olla vielä niin tabu että se aiheuttaa voimakkaita tunteita monissa kanssaeläjissä.
Miltä kuulostaa? Turhalta? Ajan tuhlaukselta?
Itse uusperheeseen tulleena lapsettomana näen sen varjopuolen kun lapsi kiukuttelee uhmaiässä ja todella koettelee hermoja. Nyt vajaan vuoden lapsiperheen jäsenenä eläneenä olen vakuuttunut että en halua yhtään omaa lasta. Olkoon se sitten itsekkyyttä tai mukavuudenhalua niinkuin jotkut "lapselliset" sanovat. Onneksi avokilleni riittää hänen lapsensa ja biologinen kello on hiljaa :) Minulle on tärkeää oma aika vaimoni kanssa eikä sitä todellakaan ole tarpeeksi nytkään saatikka sitten jos kuvioihin tulisi kaiken ajan ja huomion vaativa pikkuvauva. Itse olen vakaasti sitä mieltä että on ihan ok jos haluaa elää ilman pienten lasten tuomaa stressiä.
Minulla on tilanne tämä: olin lapsettomuushoidoissa ja lopetin ne yhteen koeputkihoitoon. Sen jälkeen en ole tullut raskaaksi vaikka mieskin on vaihtunut eikä mitään vikaa ole löytynyt.
Ensin halusin lapsia, kun siis hoidoissakin olin. Nyt en edes enää halua lapsia, kun olen niin monta vuotta jo "yrittänyt" ja ikääkin alkaa olla kohta liikaa ensimmäisen lapsen saamiselle.
En koe olevani itsekäs, vaikka moni voisi niin ajatellakin. Kukaan ulkopuolinen kuten työkaverit ei tiedä tästä lapsettomuusasiasta, eikä tarvitsekaan.
Nautin elämästäni näin, nyt kun olen asian hyväksynyt. Jos niitä lapsia olisi joskus tullut, nauttisin varmaan siitäkin elämästä.
Aikansta kutakin...kaikki lapsettomat eivät ole lapsivihaajia tai kusipäitä, niinkuin joku tuossa alempana väitti.
Itse en ole onneksi saanut perheellisiltä mitään kommentteja. Johtuu ehkä siitä, että tuntevat minut ihmisenä ja pitävät minusta, eikä lapsettomuus tee minusta sen huonompaa kaveria.
Yritetään nauttia rauhallisesta elämästämme ja unohtaa kaikki paheksuvat itsekkyys-kommentit : )
Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että on sanonut sinua itsekkääksi? Pitäisikö sinun vain yrittää ja yrittää ja pettyä aina uudelleen kun ei lasta tule? Olet tehnyt oman valintasi, hyvä jos olet siihen tyytyväinen. Onnettomampi tilanteesi olisi, jos epätoivoisesti kaipaisit lasta.
Lasten hankkiminen on aina oma valinta, ainoita "itsekkäitä" ovat ne, jotka arvostelevat muiden valintoja. Et sinä tai kukaan muukaan omansa ja muiden valintojen kanssa sovussa elävä ihminen :)
Ei ole suoraan päin naamaa, voi olla että ajattelevat sitä, kun eivät tiedä miten asian laita on. En kuitekaan halua sitä kellekään puolitutulle kertoa, koska sitten saisin kuulla voi kamalaa-juttuja ja saisin sääliviä katseita : ) Siinähän miettivät kuinka itsekäs olen.
Sellaiset kaverit, jotka ovat itse saaneet helposti lapsen ja toisen heti perään eivät ymmärrä tätä koko lapsettomuusjuttua, ovat ymmärtävinään, mutta kuitenkin sanovat, että no jo se kuitenkin onnistuisi vielä kun et ajattele asiaa...ja voi että silloin tekisi mieli sanoa pari valittua... : )
nekin jotka ovat olleet pitkissäkin lapsettomuushoidoissa sanovat samaa. Ne ovat minusta tyhmyyden huippuja. Niiden jos kenen pitäisi ymmärtää olla hiljaa jos joku on päättänyt olla lapseton tai lapsiluku on omasta mielestä täynnä.
Jokainen tekee oman valintansa. Ja jokaisen valinta on hyvä. Päätin aikoinani olla hankkimatta yhtään lasta. Raskaaksi kuitenkin tulin "ihan itsellään", mikä alkuun oli suuri järkytys. Mutta oli se oma vauva niin ihana ja nyt kolmatta oottelen. Ai nii, mä en oo koskaan tykännyt lapsista.
Oletko todella saanut kuulla ikäviä kommentteja lapsettomuudesta vai kuvitteletkohan vain sen risovan perheellisiä. Kiinnostaisi tietää, koska itse suunnittelen lapsetonta tulevaisuutta, ja mietin usein että onkohan se oikeasti totta, että lapsettomia vielä tänä päivänäkin pahastellaan. Minusta se tuntuisi uskomattomalta nyky-yhteiskunnassa, jossa kaikki tekevät mitä lystäävät. Kertokaa myös perheelliset, pidättekö ihan oikeesti meitä itsekkäänä, ja jos pidätte, niin miksi?
Miksi luulet lapsettomuutesi haittaavan esim. minua? Minulla on paljon lapsettomia kavereita. Onko se nyt sitten jotenki ihmeellistä.
Ei o jääty mistään paitsi. vapaudestaankaan. Kyllä mä pääsen ulos yksinkin, kun ukko hoitaa sillä aikaa perheen, sama toisinpäin, toimii. Kiva tulla sitten taas kotiin lämpimien tuhisijoiden keskelle nukkumaan.
Mistä pitäis olla kade?