Sain sen haudata puutarhaani,kuono järvellepäin!
Se lyhyt sairaus,kasvain ikenessä,osoittautukin syöväksi.Se rakas nelijalkainen oli minun ainoa ystäväni täällä yksinäisyydessä,kun mieheni oli laitoksessa ja poistui yli kaksi vuotta sitten veronmaksajain kaartista.
Veronmaksajat ovat olleet viimeaikoina tapetilla,varsinkin he jotka olisivat maksukykyisiä?
No on minulla hyvääkin kerrottavaa: Olin tänään lekurissa ja sain lähes terveen paperit,tosin lonkkani ja selkäni kuvataan.
Pääni kuvaamiselle ei katsottu aihetta??
Se tämä aman sanoma pilvipoutaisena päivänä
Hautasin eilen koirani,sen ihmisen parhaan ystävän
18
267
Vastaukset
- allergikko
Eikö sinulla ollut hiljattain montakin nelijalkaista, ainakin kerroit 12 tassuntuomaa lunta ja kuraa sisälle? Kaikkiko olet haudannut jo?
No olen haudannut ehkä tulevaisuudenhaaveet,mutta ne nelijalkaiset ovat päässeet pari kissaa uusiin koteihin ja ne vanhukset 24v kissojen taivaisiin.
Minäkin olen alrgikko,siis astmapiippu ja sillei.Altistuin liimalle työympäristössä,kissalanpoika oli pahinta myrkkyä.
No meidän elämämme jatkuu,siitä huolimatta,että rakkaan koirani jouduin eilen hautaamaan amaNoi kurajäljet eteisenmatolla vain kertoivat,niiden ihanien karvatassujen kuuluan tähän asuinilmapiiriin,joka koostui lähes yksinomaan karvatassuista.
Yksinelämisen voi paikata noilla karvatassuilla ja näin tein sen minäkin
Olin niin paniikissa,etten osannut edes kirjaitua palstalle,kun kerroin tuntemuksistani.
Lemmikin menetys on todella rankka juttu.Ja vielä nopeasti etenevä sairausOlen kokenut sen menetyksen myös Ritu. Tiedän miten pitkään kuuntelee tassuttelua iltaisin sängyn viereen, ennenkuin uskoo ystävän menneen.
Minä menetin bern'nini auto-onnettomuudessa, jolloin sillä ratkesi verisuoni keuhkoissa.
Tsemppiä Ritu, onneksi olkoon silti terveytesi puolesta, kyllä sulla pää on terävänä pysynyt, moikka vaan 😊sini.sirkku kirjoitti:
Olen kokenut sen menetyksen myös Ritu. Tiedän miten pitkään kuuntelee tassuttelua iltaisin sängyn viereen, ennenkuin uskoo ystävän menneen.
Minä menetin bern'nini auto-onnettomuudessa, jolloin sillä ratkesi verisuoni keuhkoissa.
Tsemppiä Ritu, onneksi olkoon silti terveytesi puolesta, kyllä sulla pää on terävänä pysynyt, moikka vaan 😊Tiedän sen! Kiitos sini_sirkku!
Se koira oli koko minun elämäni.Hän kannatti minua,hänen kanssaan jaoin suruni,iloni.
Nyt on vain tyhjyys?sini.sirkku kirjoitti:
Olen kokenut sen menetyksen myös Ritu. Tiedän miten pitkään kuuntelee tassuttelua iltaisin sängyn viereen, ennenkuin uskoo ystävän menneen.
Minä menetin bern'nini auto-onnettomuudessa, jolloin sillä ratkesi verisuoni keuhkoissa.
Tsemppiä Ritu, onneksi olkoon silti terveytesi puolesta, kyllä sulla pää on terävänä pysynyt, moikka vaan 😊Tunnen myös syvää kiitollisuutta niitä nelitassusia kohtaan,joita olen saanut omistaa,kouluttaa.
Haastavin oli bulmastiffini Topi ja vielä uros.Koulutus vaati todella kovia,mutta päättäväisiä otteita.
Rodun ominaisuus täytyy tietää,ennenkuin hankii koiraa. Topi eli ja oli suojelijani lähes kuusitoista vuotta,molossikoirien keskiikä kolmetoista,että Topi ylitti ikärajansa
- yrjänä.eläinten.ystävä
Syntymäkodissani vanhempi veli aina piti pystykorvakoiraa. Kun edllinen tuli vanhaksi ja raihnaaksi veli ei halunnut sitä itse lopettaa.
Kutsui kauppiaan tekemään sen pienoiskiväärillä. Ei olisi pitänyt pikkusantun antaa sitä katsoa. Koira nuolaisi kauppiaan saapasta jo maahan lysähtäneenä.
Vaimon hankkimaa koiraa lenkitin kymmenkunta vuotta. Monirotuinen tyttökoira Ronja eli 14 vuotiaaksi. Eläinlääkäri sanoi että sen munuaiset ovat loppu ja koira pitäisi lopettaa.
Hautasin sen kuono portille päin puutarhaan banaanilaatikossa kevättalvella Sanoin sille tippa linssissä: vahti hyvin tonttiamme.
Tämä menee jo uskomuspuolelle. Naapurien edesmenneet narttukoirat pitivät minua pahimpana tyyppinä, minkä tiesivät.
Koirat vaistoavat eri tasoilta asioita. Ne vaistoavat, että Ronjan henki suojelee tuota taloa yhä. Sinulle yrjänä.eläinten.ystävä!
Todella toi kertomuksesi eläinrakkaudesta lähentää meitä kaikkia.
Eläimen ei koskaan täydy kärsiä.Eihän se rakas perheenjäsen osaa kertoa sinulle,että nyt minuun koskee.Eläin vetäytyy,sosiaalisuus katoaa,silloin täytyy omistajan tajuta,että nyt ei kaikki ole hyvin?
Koirallalleni kasvoi ienkasvain,luulin sitä hyvänlaatuiseksi,mutta se olikin syöpä.
Koirani oli energinen,käytiin lenkeillä,mutta se pahkura kasvoi.
Rötkensäteet paljastivat syövän,olihan se pysäyttävä toteamus.
Jollainlaiila,kun sain sen rakkaalle eläimelle kaivettua haudan ja makuualustan ja viltin laitettua sinne mullanalle pystyin olettamukseen,olen tehnyt parhaani tämän rakkaan koirani puolesta,jonka sain omistaa amaHyvä ystäväno Roi oli lahjakas kirjoittaja. Hänet palkittiin mm. kirjoituskilpailussa muutama vuosi sitten aihhesta " Koulutuslenkki Laajasalossa" ja olisi saanut erikoiskutsun paikalliseen kirjastoon palkintojenjakotilaisuuteen, Valitettavasti Roin maailllet harrastukset saivat ikävän lopun vain viikkoa ennen tuota tilaisuutta, Roilta poistettiin pala yläleuan luuta vain pari kuukautta aiemmin, Tiedustelin lääkäriltä asian mielekkyyttä, hän kuitenkin uskoi tai uskotteli, että Roilla olisi vielä mnta vuotta elinaikaa,
Valitettavasti syöpä levisi aivoihin ja aiheutti vakavan sairaskohtaisen pahaksi onneksi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä , eikä minulla ollut mahdollisuutta rauhoittaa Roita ja kuljettaa eläinsairaallaan. Oneksi Roilla oli ns,kuristushihna, Saatuni pitävän otteen sain kuljetettua Roin ulos. Jouduin yksinkertaisesti kuristamaan Roin, Itkin ja pyysin anteeksi, vaihtoehtoja ei vain ollut, Vaimolleni ja hänen tyttärelleen Roin kuolema oli tietysti järkytys, kuitenkin he hyväksyivät päätökseni.
Onneksi Roin kirjoitus julkaistiin kokoelmassa " Elämää Laajasalossa ennen ja nyt" kirjoituskilpailun satoa Laajasaon kirjasto- en.ymmärrä
Miten koira voi olla lahjakas kirjoittaja ? Kenet kuristit, en ymmärrä kirjoitustasi ?!
Kaiketi kirjoittaja elää lukemaansa ja kokemaansa?
Minä koin aikoinaan lukemani Sielunmatka parapsykologisen teoksen matkana sielunmaisemaan,jolloin halusin tietää elämäntarkoituksen,poikani itsarin jälkeen.
Siiinä opuksessa kerrottiin,ettei kuollutta eläintä saa jäädä suremaan,koska se ei pysty jatkamaan uudestisyntyneenä uutta elämäänsä.
Tänään lehtiä haravoidessani,sinitiainen tuli juttelemaan ja ajattelin,koirani sielu oli päässyt perille amaMielestäni hän kertoo kuristaneensa sairaan koiransa!
Minä olen aina,kun on ollut tarvis lopettaa eläin kutsunut eläinlääkärin ja kotipihalla nukutus ja kuolinpiiki.
Eläimen voi hyvästellä,eläimelle voi kertoa,sinä menet ensin ja minä tulen perässä sinne sateenkaarisille ja kuinka rakas olet minulle ollutrituliini_38 kirjoitti:
Mielestäni hän kertoo kuristaneensa sairaan koiransa!
Minä olen aina,kun on ollut tarvis lopettaa eläin kutsunut eläinlääkärin ja kotipihalla nukutus ja kuolinpiiki.
Eläimen voi hyvästellä,eläimelle voi kertoa,sinä menet ensin ja minä tulen perässä sinne sateenkaarisille ja kuinka rakas olet minulle ollutMielestäni sinä tilanteessa kaikkein tuskattomin toimenpide, pitkittäminen ilman lieventävää lääkitystä olisi ollut suoranaista eläinrääkkäystä.
Roin rakkaimpia harrastuksia oli arkelogia, eräs kohta tuossa kirjoituksessa: Koulutettavani kertoo noiden bunkkereiden olevan IT-tykkien suojia, Tiedän kuitenkin kiinalaisten sotavankien rakentaneen tänne ennen ennen ensimmäistä maailmansotaa taisteluasemia, olen kaivauksieni yhteydessä löytänyt huomattavan hapankaalikerrostuman.rituliini_38 kirjoitti:
Kaiketi kirjoittaja elää lukemaansa ja kokemaansa?
Minä koin aikoinaan lukemani Sielunmatka parapsykologisen teoksen matkana sielunmaisemaan,jolloin halusin tietää elämäntarkoituksen,poikani itsarin jälkeen.
Siiinä opuksessa kerrottiin,ettei kuollutta eläintä saa jäädä suremaan,koska se ei pysty jatkamaan uudestisyntyneenä uutta elämäänsä.
Tänään lehtiä haravoidessani,sinitiainen tuli juttelemaan ja ajattelin,koirani sielu oli päässyt perille amaTuttu kirja tuo Peter Richelieun: Sielun matka. Kertoo myös muistaakseni reinkarnaatioista.
- Per-kel
Minä hautasin ystäväni 3½ vuotta sitten.- Uutta en tässä iässä enään ota, paitsi jos vaimo lähtee ennen minua :(
Roi on kertomuksessa "Minä olen Roi"-muotona, ikäänkuin "omistajansa" (ihmisen) kouluttajana :)
Venäjällä on hyvin kuuluisa kirja Bim Mustakorva, suomennettukin tämä. Siinä myös koira kertoo elämästä neuvostoliitossa, koiran silmin katsottuna.
Samalla se on hienovarainen arvostelu (rivien välistä) vallitseviin olosuhteisiin "sosialismissa".- yrjänä.eläinten.ystävä
Oli oireellista että veljeni hautajaisista lähdin saattotilaisuuskahvit juotuani. Koiran muistohetkeni ei lähde mielestä koskaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1791492
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä431091No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall1951070Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad38765- 14690
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä30681Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21680- 37673
Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46617Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .18610