Moi! :)
Olen kauan haaveillut au pair-kesästä tai kokonaisesta vuodesta. Nyt sain USA:sta hyvän yhteydenoton, ja emmin vielä. Äiti ei oikein pidä ajatuksesta, että pitäisin lukiosta välivuoden (olen nyt lukion toisella ja täytän kesällä 18). Hänen mielestään kaikki unohtuu au pair-vuoden aikana enkä sitten menesty kirjoituksissa yhtä hyvin kuin ensi syksynä ehkä menestyisin.
Mielestäni tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, oppisinhan paljon englantia. Eivätkä asiat niin nopeasti unohdu, uskoisin. Enhän edes tähtää yo-kirjoituksissa älliin vaan lähinnä ämmiin oman tasoni mukaan..
Minulla on todella paljon kokemusta lastenhoidosta, sekä omien sisarusten että muiden perheiden. Olin myös työharjoittelussa ala-asteella ja päiväkodissa, ja pidin molemmista kovasti. Todellakin pidän aidosti lapsista, ja uskon että viihtyisin heidän kanssaan loistavasti. :)
Lisäksi olen miettinyt, että yo-kirjoitusten jälkeen minun pitäisi hakea ensiksi opiskelupaikka ja sinä kesänä vielä käytännössä tienata hyväpalkkaisella kesätyöllä talven ruuat, eli au pairiksi en silloin voi lähteä. Sitähän ei rahan takia kannata tehdä. Luulen siis, että tämä on tavallaan "viimeinen vapaa kesäni" kun minun ei vielä tarvitse miettiä seuraavan talven toimeentuloa, asunhan kotona vielä.
Nyt minusta tuntuu, että on sopiva sauma lähteä ja olen miettinyt asiaa jo niin kauan, että se pitää joskus todella toteuttaa.
Mitä mieltä olette, onko järkevää lähteä nyt (vuosien haaveilun jälkeen) kuin vasta yo-kirjoitusten jälkeen? Unohtuuko kaikki muka vuodessa?
Toinen juttu.. Voiko USA:ssa ajaa ajokortin, jos voisi jo Suomessakin?
Entä kai pääsen järjestönkin kautta tähän perheeseen, vaikka täytän 18 vasta elokuun alussa?
Olen kauan haaveillut au pair-kesästä tai kokonaisesta vuodesta. Nyt sain USA:sta hyvän yhteydenoton, ja emmin vielä. Äiti ei oikein pidä ajatuksesta, että pitäisin lukiosta välivuoden (olen nyt lukion toisella ja täytän kesällä 18). Hänen mielestään kaikki unohtuu au pair-vuoden aikana enkä sitten menesty kirjoituksissa yhtä hyvin kuin ensi syksynä ehkä menestyisin.
Mielestäni tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, oppisinhan paljon englantia. Eivätkä asiat niin nopeasti unohdu, uskoisin. Enhän edes tähtää yo-kirjoituksissa älliin vaan lähinnä ämmiin oman tasoni mukaan..
Minulla on todella paljon kokemusta lastenhoidosta, sekä omien sisarusten että muiden perheiden. Olin myös työharjoittelussa ala-asteella ja päiväkodissa, ja pidin molemmista kovasti. Todellakin pidän aidosti lapsista, ja uskon että viihtyisin heidän kanssaan loistavasti. :)
Lisäksi olen miettinyt, että yo-kirjoitusten jälkeen minun pitäisi hakea ensiksi opiskelupaikka ja sinä kesänä vielä käytännössä tienata hyväpalkkaisella kesätyöllä talven ruuat, eli au pairiksi en silloin voi lähteä. Sitähän ei rahan takia kannata tehdä. Luulen siis, että tämä on tavallaan "viimeinen vapaa kesäni" kun minun ei vielä tarvitse miettiä seuraavan talven toimeentuloa, asunhan kotona vielä.
Nyt minusta tuntuu, että on sopiva sauma lähteä ja olen miettinyt asiaa jo niin kauan, että se pitää joskus todella toteuttaa.
Mitä mieltä olette, onko järkevää lähteä nyt (vuosien haaveilun jälkeen) kuin vasta yo-kirjoitusten jälkeen? Unohtuuko kaikki muka vuodessa?
Toinen juttu.. Voiko USA:ssa ajaa ajokortin, jos voisi jo Suomessakin?
Entä kai pääsen järjestönkin kautta tähän perheeseen, vaikka täytän 18 vasta elokuun alussa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olin itse samassa tilanteessa vuosi sitten. Olisi niin haluttanut lähteä au-pairiksi ja pitää välivuosi. Nyt kuitenkin olen hyvin tyytyväinen etten lähtenyt. Elämänkokemushan olisi karttunut, mutta takaisin tullessa on muita vuoden jäljessä ja kaikki on taas edessä.
Oletko harkinnut lähteä vain kesäksi? Siitä saisi varmasti myös paljon irti eikä edes kerkeäisi kyllästyä ja kouluunkin vielä ehtisi. Vuosi on pitkä aika au-pairina, joten miksi sitoutua niin pitkäksi aikaa?
Kaikki ei tietenkään sovi kaikille, mutta kannattaa miettiä tätäkin vaihtoehtoa. Tsemppiä valinnoissa:)
Unohdin ilmeisesti sanoa, että tarkoitukseni on kyllä olla ensin vain kesä, ja JOS viihdyn perheessä erinomaisesti, harkitsen koko vuoden olemista. Kiitti vastauksesta.. Tätä pitää tosiaankin vielä miettiä.
Kokemuksesta voin sanoa että kyllä ne asiat pääsee aika hyvin unohtumaan vuoden aikana. Ite kirjotin viime keväänä ja meen korottamaan nyt keväällä, ja tuntuu että kaikki asiat on ihan uusia, ettei niistä oo koskaan kuullukkaan. Joten sen puolesta en kyllä suosittelis lähtemään vielä. Kun sulla kuitenki on aikaa myöhemminki.
Olen samaa mieltä äitisi kanssa. Vuodessa unohtuu sikapaljon. Turha vaarantaa tulvaisuuttasi, jos tarkoituksesi on mennä opiskelemaan.
Suosittelen tähtäämään kirjoituksiin täysillä, ja sitten hankkimaan saman tien opiskelupaikan, ja sitten vasta on välivuoden paikka.
etta USAhan on laitonta menna ilman jarjestoa (myos kesaksi, vaikka moni sen tekee kun paasee turistina). Ja jarjeston kautta paasee jo 17-vuotiaat.
Mutta aloin vain lahinna tuota ajokorttiasiaa miettimaan, etta onko perhe tietoinen asiasta ettei sinulla ole viela korttia? Koska taalla sen kortin saaminen ei ihan niin helposti onnistu...
Aitia kannattaa aina uskoa :D
Niin.. Minkä järjestöiden kautta pääsisi alle 18-vuotiaana? Ja olisikohan ketään, jolla on itsellä kokemusta lukion keskeyttämisestä vuodeksi au pair-vuoden takia?
Tottakai perhe tietää, ettei mulla ole ajokorttia.
Jos olisin sinä, lähtisin nyt :)
Opiskella ehtii koko elämän, au pairiksei otetaan harvoin yli 26 vuotiaita.minusta tämä pelkästään on jo hyvä lähtökohta.
Yo -kirjoitusten suhteen kaikki riippuu susta itsestä, ja vaikka kuinka paljon töitä tekisi, saattaa olla niin että kysymykset eivät siltikään avaudu yhtään paremmin.Tämä ei ollut peloitus, mutta totuus on ,että yleissivistyksellä(jota lukion aikana olet jo saanut paljon lisää) on suuri vaikutus jo sinäällään pärjäämiseen.Oma asenne on tärkeää jotta osaa krijoittaa tilanteessa selkeästi.
Mielipiteeni on se ,että eivät tiedot mihinkään unohdu,ne ovat muistissa ja kirjoituksia edeltävänä aikana n. 2-3 kk ajan on hyvä kerrata opittua.
Olen aika pitkälti samaa mieltä. Vaikka saatankin kuulostaa itsetietoiselta, niin oma yleissivistykseni on kyllä laaja, seuraan monia tiedotusvälineitä päivittäin, ja luen paljon kirjoja. Monet ovat sanoneet ettei minua tämän(kään) takia uskoisi vasta lähes 18-vuotiaaksi..
No, tämä nyt ei ole asia jonka varaan yo-kirjoitukset jättäisin, mutta itse asiassa olen aikonut hakea taidealaa opiskelemaan. Yo-papereilla ei ole pienintäkään merkitystä, vain sillä että ne on olemassa. :) Siksi en tästä ota niin suuria paineita kuin monet muut. Ja tiedän kyllä 100% varmasti, että taide on mun juttu, MOL:in testitkin sen ovat osoittaneet. Eikä se myöskään ole mikään hetken päähänpisto, vaan pitkäaikainen ja rakas harrastus jo nyt.
Moikka
Itse mietin Au pairiksi lähtöä just lukion kakkosen jälkeen ja lopulta päädyinkin lähtemään. Vuosi oli tosi mahtava kokemus ja en haluaisi sitä pois vaihtaa.. mutta nyt jälkeenpäin kun mietin niin olis ollut järkevämpi käydä lukio alta pois. Olisin halunnut Au pair aikani jälkeen jäädä vielä matkustelemaan ym. mutta kuitenkin Suomessa velvollisuudet oli odottamassa. Ja kouluun ei ollut todellakaan helppoa mennä takasin, ei ollut enään paljoa motivaatiota jäljellä, helposti vaan haikaili ulkomaille takasin ja muutenkin tuntu siltä, että ois vaan pitänyt käydä lukio kerralla pois alta. Viimenen vuosi koulussa menee tosi nopeaa ja sen jälkeen on hyvin aikaa tehdä mitä lystää.. sanoisin että malttia ja kärsivällisyyttä vaan!
Taitaapa olla ihan järkevää. :)
Minä lähtisin. seikkailemaan vaan. nauti elämÄstä.
Koulun penkkejä ehtii kuluttaa.. Kyllähän sieltä takasin pääsee jos alkaa harmittamaan.
Niin oon itekin aatellut.. oon vielä nuori ja myöhemmin ei varmasti tulis lähdettyä. Perhe vaikuttaa kuvissa ja maileissa niin ihanalta, että epäilen kyllä että en VOI lähteä sieltä kotiin kesän lopussa, vaan jään ainakin puoleksi vuodeksi lisää. Siis jos kaikki sujuu hyvin. On tämä loistava tilaisuus nähdä maailmaa ja itsenäistyä! :)
Toisaalta ymmärrän niidenkin mielipiteet, jotka on sitä mieltä ettei kannata (vielä). Mutta elämä on elettäväksi tehty.. Yo-lakin saan kyllä vuosi alkuperäisen kolmen vuoden jälkeenkin.. :)
jop. jos nyt tuntuu että haluaa lähtee niin sillon pitää lähtee:) Minulle aina lukiossa toitotettiin että "opiskele elämäÄ varten". Mun elämä on tässä ja nyt. Sain sen koulun kuitenki käytyä...välillä kÄvin vähÄ reilaamassa ja koitin nauttia elämästÄ. Ihan hyvin kuitenki meni ämmiä tuli=D
Tottakai se olis hyvä taito osata tehä suunnitelmiä tulevaisuuden varalle ja miettiä tarkasti kaikkia vaihtoehtoja....Ite en oo oikeen sitä koskaan osannu.Tämmönen boheemi taiteilian retkula ku oon.
Ite oon matkaamassa Moskovaan lastenvahdiksi ja sen jälkeen sinne mihin varpaat sattuu sojottamaan:)
Onnea ja rohkeutta sulle ,elää unelmat todeksi:)