Serotoniinin mittaus

Siis voiko tuota serotoniiniaktiivisuutta mitenkään selvittää? Minulle kalanmaksaöjly vaikuttaa mieltä virkistävästi eli onkohan sillä jokin merkitys serotoniinimäärään?
Ja mitä vois tehdä, jos epäilen, että minulla serotoniinitaso laskee, onko mietittävä psyykkeen lääkkeitä vai luontaistuotteita?
Pitäiskö mennä johonkin tutkimukseen?

minä kirjoitti:

Siis voiko tuota serotoniiniaktiivisuutta mitenkään selvittää? Minulle kalanmaksaöjly vaikuttaa mieltä virkistävästi eli onkohan sillä jokin merkitys serotoniinimäärään?
Ja mitä vois tehdä, jos epäilen, että minulla serotoniinitaso laskee, onko mietittävä psyykkeen lääkkeitä vai luontaistuotteita?
Pitäiskö mennä johonkin tutkimukseen?

Serotoniinin ja psyyken häiriötilojen yhteys on edelleen epäselvä. Voi olla, että nykyinen käsitys on paikkansapitävä, mutta toisaalta se myös voi olla nykypäivän flogiston, selitys joka on väärä vaikka selittääkin tiettyjä asioita. Esimerkiksi ahdistus voidaan selittää sekä liialla että liian vähäisellä serotoniinilla, mikä ei tietenkään voi samanaikaisesti pitää paikkaansa (itse asiassa ahdistus on nyttemmin yhdistetty ennen kaikkea adrenaliinin eritykseen).

Se tutkimuksissa on viime aikoina havaittu, että ainakin masennus ja ahdistus ovat sidoksissa tiettyjen aivojen osien kutistumiseen tai kasvuun. Kumpaankaan ei ole olemassa - ainakaan vielä - suoraa lääkitystä. SSRI-lääkkeet joiden tarkoitus on säädellä serotoniinin määrää samalla innostavat aivot kasvattamaan hermosoluja kadonneiden tilalle. Onko niiden serotoniinivaikutuksella siis oikeasti mitään merkitystä? Ei tiedetä, eivätkä lääkevalmistajat haluakaan sitä tiedettävän, niin kauan kun serotoniinin määrän muutteluun perustuvat lääkkeet saadaan kaupaksi!

Kalanmaksaöljyllä on tosiaan todettu olevan terapeuttista vaikutusta masennuksen lisäksi monissa muissakin aivojen häiriötiloissa. Syyksi usein mainitaan suora vaikutus välittäjäaineiden määrään. Mutta onko välittäjäaineiden määrän kasvu todellinen hoito vai vain merkki siitä että aivot ovat alkaneet toipua? Kalanmaksaöljyn rasvahappojen on jo todettu saavan kutistuneita aivoalueita uudistumaan ja palautumaan. Ehkä todellinen parantava vaikutus onkin siinä?

Ei siis kannata tuijotella sokeasti jonkin välittäjäaineen määrään, varsinkin kun sen todellinen merkitys on edelleen epäselvä. Serotoniinin määrän kasvattamista eri ravintoaineilla voi toki kokeilla. Jos kalaöljy auttaa sinua, käytä sitä, sillä tärkeämpää on saada apua luontaista tietä vaikkei tietäisi, mistä auttava vaikutus syntyy. Psyykenlääkkeitä kannattaa harkita vasta jos elämänlaatu ja työkyky alkavat todella kärsiä, eikä apua saa enää mistään muualta (psyykenlääkkeiden vaikutustapa on aina luonnoton, eikä täysin vaaratonta psyykenlääkettä olekaan).

Masennukseen on yleensä myös löydettävissä joku (aivojen) ulkoinen syy, joten jos tunnet itsesi masentuneeksi, kannattaa etsiä sen syy ja tehdä sille jotain. Kaamosmasennukseenkin auttaa kirkasvalohoito.

receptor kirjoitti:

Serotoniinin ja psyyken häiriötilojen yhteys on edelleen epäselvä. Voi olla, että nykyinen käsitys on paikkansapitävä, mutta toisaalta se myös voi olla nykypäivän flogiston, selitys joka on väärä vaikka selittääkin tiettyjä asioita. Esimerkiksi ahdistus voidaan selittää sekä liialla että liian vähäisellä serotoniinilla, mikä ei tietenkään voi samanaikaisesti pitää paikkaansa (itse asiassa ahdistus on nyttemmin yhdistetty ennen kaikkea adrenaliinin eritykseen).

Se tutkimuksissa on viime aikoina havaittu, että ainakin masennus ja ahdistus ovat sidoksissa tiettyjen aivojen osien kutistumiseen tai kasvuun. Kumpaankaan ei ole olemassa - ainakaan vielä - suoraa lääkitystä. SSRI-lääkkeet joiden tarkoitus on säädellä serotoniinin määrää samalla innostavat aivot kasvattamaan hermosoluja kadonneiden tilalle. Onko niiden serotoniinivaikutuksella siis oikeasti mitään merkitystä? Ei tiedetä, eivätkä lääkevalmistajat haluakaan sitä tiedettävän, niin kauan kun serotoniinin määrän muutteluun perustuvat lääkkeet saadaan kaupaksi!

Kalanmaksaöljyllä on tosiaan todettu olevan terapeuttista vaikutusta masennuksen lisäksi monissa muissakin aivojen häiriötiloissa. Syyksi usein mainitaan suora vaikutus välittäjäaineiden määrään. Mutta onko välittäjäaineiden määrän kasvu todellinen hoito vai vain merkki siitä että aivot ovat alkaneet toipua? Kalanmaksaöljyn rasvahappojen on jo todettu saavan kutistuneita aivoalueita uudistumaan ja palautumaan. Ehkä todellinen parantava vaikutus onkin siinä?

Ei siis kannata tuijotella sokeasti jonkin välittäjäaineen määrään, varsinkin kun sen todellinen merkitys on edelleen epäselvä. Serotoniinin määrän kasvattamista eri ravintoaineilla voi toki kokeilla. Jos kalaöljy auttaa sinua, käytä sitä, sillä tärkeämpää on saada apua luontaista tietä vaikkei tietäisi, mistä auttava vaikutus syntyy. Psyykenlääkkeitä kannattaa harkita vasta jos elämänlaatu ja työkyky alkavat todella kärsiä, eikä apua saa enää mistään muualta (psyykenlääkkeiden vaikutustapa on aina luonnoton, eikä täysin vaaratonta psyykenlääkettä olekaan).

Masennukseen on yleensä myös löydettävissä joku (aivojen) ulkoinen syy, joten jos tunnet itsesi masentuneeksi, kannattaa etsiä sen syy ja tehdä sille jotain. Kaamosmasennukseenkin auttaa kirkasvalohoito.

Perehdyppä asiaan ennen kuin puhuit tuollasta. Pitää ymmärtää välittäjäaineet kokonaisuudessaan. Keskittyminen pelkkään serotoniinin ei tuo ratkaisua ongelmaan. Muutenkin kun mietitään endokrinologiaa pitää tietää koko järjestelmän toiminta eikä tuijottaa pelkkää yhtä muuttujaa. Yksistään serotoniini ei aiheuta kenellekään masennusta vaan taustalla on useita tekijöitä. Serotoniini taso toki normalisoituu, kun aivoissa vallitsee tasapaino tila. Ruokavalio-liikunta-HPA-akseli-kilpirauhanen-alkoholin käyttö jne.

Anonyymi kirjoitti:

Perehdyppä asiaan ennen kuin puhuit tuollasta. Pitää ymmärtää välittäjäaineet kokonaisuudessaan. Keskittyminen pelkkään serotoniinin ei tuo ratkaisua ongelmaan. Muutenkin kun mietitään endokrinologiaa pitää tietää koko järjestelmän toiminta eikä tuijottaa pelkkää yhtä muuttujaa. Yksistään serotoniini ei aiheuta kenellekään masennusta vaan taustalla on useita tekijöitä. Serotoniini taso toki normalisoituu, kun aivoissa vallitsee tasapaino tila. Ruokavalio-liikunta-HPA-akseli-kilpirauhanen-alkoholin käyttö jne.

Aku Kopakkala. Suuri serotoniinihuijaus.

Anonyymi kirjoitti:

Aku Kopakkala. Suuri serotoniinihuijaus.

Olipa vähän kirjoiteltu tälle palstalle.
Minä jotenkin vasta "kuulin"
moisesta asiasta. Oli tuossa diabetesohjemassa.
Sitten etsin tietoa, voi siis verikokeiden avulla sen taso.

Voisikohan tutkia, kun huonosti nukun. Voisikohan tällä siulla kirjoitella enemmän, millaisia kokemuksiaolisi.
En kyllä tiedä hormoonitasostakaan, niitä ei taida olla, oisko nuorenakaan.
Saakohan lähetettä labraan, vaikka maksaisin itse?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Olipa vähän kirjoiteltu tälle palstalle.
Minä jotenkin vasta "kuulin"
moisesta asiasta. Oli tuossa diabetesohjemassa.
Sitten etsin tietoa, voi siis verikokeiden avulla sen taso.

Voisikohan tutkia, kun huonosti nukun. Voisikohan tällä siulla kirjoitella enemmän, millaisia kokemuksiaolisi.
En kyllä tiedä hormoonitasostakaan, niitä ei taida olla, oisko nuorenakaan.
Saakohan lähetettä labraan, vaikka maksaisin itse?

Uudelleen luin tätä sivua, hyvin kirjoiteltu. Olin etsinyt jotain tietoa aikaisemminkin tänään.
Minulla ei ole masennusta, jollei nyt sitten onnellisuuttakaan.
Sairauksien vuoksi tässä voisi masentuakin, varsinkin liikkumisen takia.
Tai kerran sanoin fysioterapeutille (ehkä lääkärillekin), ettei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Kivut kuitenkin koko ajan.
Tässä sohvalla ei ole "köyhä, eikä kipee".

"Se tutkimuksissa on viime aikoina havaittu, että ainakin masennus ja ahdistus ovat sidoksissa tiettyjen aivojen osien kutistumiseen tai kasvuun. Kumpaankaan ei ole olemassa - ainakaan vielä - suoraa lääkitystä. SSRI-lääkkeet joiden tarkoitus on säädellä serotoniinin määrää samalla innostavat aivot kasvattamaan hermosoluja kadonneiden tilalle. Onko niiden serotoniinivaikutuksella siis oikeasti mitään merkitystä? Ei tiedetä, eivätkä lääkevalmistajat haluakaan sitä tiedettävän, niin kauan kun serotoniinin määrän muutteluun perustuvat lääkkeet saadaan kaupaksi!"

Vaikka nykyään joissain lääkepaketeissa saattaa olla muinaisjäänteenä mainintoja tästä serotoniinihypoteesiteroriasta, moni asiantuntija tuskin enää ajattelee eikä tiedekään tue sitä, että masennuslääkkeet korjaisivat serotoniinivajeita tai kemiallisia epätasapainoja aivoissa.

Sen sijaan nykyään teoria siitä että masennuslääkkeet toimisi esimerkiksi lisäämällä neurogeneesiä/neuroplastisuutta tuntuu olevan muodissa. Nämä teoriat perustuu eläinkokeisiin eikä tätä ole näytetty toteen ihmisillä. Lisäksi ei ole varmuutta siitä onko lääkkeiden aikaansaama neurogeneesi yksinomaa suotuisaa vai johtua negatiivisesta asiasta eli kuten vaurio aivoille voi lisätä uusien neuronien syntyä.

"There has also been a shift in understanding about how these drugs work. Many experts now agree that antidepressants do not work by correcting an underlying chemical imbalance. Some people suggest that antidepressants work by growing new brain cells but these claims are based on animal studies and this has never been shown in humans.

There is also no clear evidence that the growth of new brain cells is desirable. Indeed, it could reflect a negative effect, as damage to the brain also causes the growth of new neurons (as damage to the skin leads to the growth of new skin cells).

There are other explanations for how antidepressants exert their effects that are more plausible and supported by evidence. Antidepressants subtly change normal mental states, producing emotional numbing among other effects. This has been shown in healthy volunteers, confirming that emotional numbing is an effect of the drug and not just the depression.

This effect and other mental changes may account for the effect of antidepressants by suppressing the intensity of negative emotions. Or these effects may cue people to know they are taking a drug, which can amplify the placebo effect."

https://theconversation.com/antidepressant-withdrawal-should-be-taken-seriously-were-investigating-ways-to-help-people-come-off-the-pills-201101

Jos masennus aiheuttaisikin joidenkin aivon osien pienenemistä, veikkaan että myös kombinaatiolla

- liikunta
- kunnon uni
- kunnon aivoterveellinen ruokavalio
- aivojen käyttäminen (aktiivisena pysyminen) passiivisuuden sijaan
- stressinhallintataidot, meditaatio, mindfulness jne

saattanevat toimia huomattavasti turvallisemmin siinä, jos halutaan lisätä neurogeneesiä ja tukea aivoterveyttä luonnollisella tavalla.