Kirjassa Puna- armeija Stalinin tentissä, talvisodan jälkipuinti, sanotaan sivulla 352:
Stalin: Teillähän on yksi agentti Englannissa mikä hänen nimenä oli-Tsornyi kuka hän on ?
Stalin: Hän kirjoitti,että muutaman päivän kuluttua tehdään suuri ilmahyökkäys Bakun öljyteollisuuslaitoksia vastaan.
Stalin: Kyllähän te voitte miehen lähettää ja hän voi kertoa että joidenkin tietojen mukaan Bakuun on odotettavissa hyökkäys, mutta älkää väittäkö, että luotettavista lähteistä saamiemme tietojen mukaan sinne hyökätään.
Jos agenttinne työskentelevät tulevaisuudessakin samalla tavalla pelkään pahoin että heidän työstään ei mitään hyvää seuraa.
Stalin: Teillähän on yksi agentti Englannissa mikä hänen nimenä oli-Tsornyi kuka hän on ?
Stalin: Hän kirjoitti,että muutaman päivän kuluttua tehdään suuri ilmahyökkäys Bakun öljyteollisuuslaitoksia vastaan.
Stalin: Kyllähän te voitte miehen lähettää ja hän voi kertoa että joidenkin tietojen mukaan Bakuun on odotettavissa hyökkäys, mutta älkää väittäkö, että luotettavista lähteistä saamiemme tietojen mukaan sinne hyökätään.
Jos agenttinne työskentelevät tulevaisuudessakin samalla tavalla pelkään pahoin että heidän työstään ei mitään hyvää seuraa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm
Tiedustelun vaikutus Stalinin päätöksiin talvisodassa
Suomen vastarinta ja torjuntavoitot riistivät Stalinilta sen edun jota hän eniten kaipasi: nopean menestyksen.
Suomen auttaminen nousi vahvasti esille niin Britanniassa ja Ranskassa kuin Ruotsissakin heti talvisodan syttyessä.
Hälyttävin oli tieto kenraali Weygandin matkasta Syyriaan ja suunnitelmista tehdä ilmahyökkäyksiä Bakua, Batumia ja Tuapsea vastaan.
Varman tiedon pikaisesta ilmahyökkäyksestä Bakuun Stalin sai myös sotilastiedustelu GRU:n kautta Lontoosta, ilma-attasea Tšornyiltä.
Nyt oli piru merrassa. Kyllä venäläiset tiesivät, miten vaikeaa liittoutuneiden oli auttaa suoraan Suomea, oli hankala edes päästä paikan päälle, puhumattakaan taistelukokemuksesta talvioloissa,
. Mutta Kaukasus oli eri asia, sieltä saatiin yli 90 prosenttia Neuvostoliiton raakaöljystä ja vielä isompi osa bensiinistä. Jos Baku joutuisi pois pelistä ilmapommitusten seurauksena, miehityksestä puhumattakaan, se olisi kohtalokas isku Neuvostoliiton sotaponnistuksille
Päiväkirjassaan Kommunistisen internationaalin pääsihteeri Georgi Dimitrov luultavasti tavoitti juuri sen iltayön jolloin Stalin muutti mielensä Suomen sodasta
. Bolšoi-teatterissa 21. tammikuuta 1940 vietetyn illan jälkeen Stalin selitti lähimiehilleen Suomen suunnan ongelmia.
Aluksi hän oli uhkaavalla mielellä. Oli käynyt ilmi, hän selitti, ettei kyseessä ollut pelkkä Suomi, vaan suomalaisilla oli yllyttäjiä ja he olivat varustautuneet suureen sotaan
Siitä huolimatta heidät pian murskattaisiin ja suojeluskuntalaiset tapettaisiin viimeiseen mieheen, hän lupasi kohottaen maljan.
Silloin ilmapiiri muuttui. Varapuolustusministeri kenraali Georgi Kulik toi rintamalta erittäin huonoja tuoreita uutisia.
Jos Stalinilla olisi ollut enemmän aikaa, tuskin hän olisi niellyt ylpeyttään ja ryhtynyt asioimaan sellaisen hallituksen kanssa, jonka oli julistanut olemattomaksi, mutta joka olikin kieltäytynyt häipymästä ja tärvellyt puna-armeijan mainetta.
Mutta nyt oli kiire. Moskova ilmoitti 29. tammikuuta 1940 Ruotsin hallitukselle, ettei periaatteessa ollut estettä tehdä rauhaa Helsingin hallituksen kanssa
Vasta 14. maaliskuuta NKVD sai Pariisista ensi kertaa tarkkaa tietoa lännen apuhankkeen vakavista vaikeuksista. Britannian ulkoministeri lordi Halifax oli sanonut että oli mahdotonta lähettää suomalaisten pyytämää sataa pommikonetta, samoin kuin 50.000 miestä maaliskuussa.
Vain 12.000 voitaisiin lähettää ja aikaisintaan huhtikuussa. Eikä Ruotsi ollut läheskään niin suopea kuin oli luultu
Mutta kun tämä tieto ehti kiertoteitään pitkin Moskovaan saakka, rauha oli jo päivän vanha. Molotov allekirjoitti sen ankarassa krapulassa, aamukuuteen jatkuneiden 50-vuotisjuhliensa jälkeisenä päivänä.
Talvisodan jälkeen Stalin tajusi itsekin että hänen olisi pitänyt pysyä paremmin selvillä länsivaltojen välisistä eroista. Tietenkään hän ei ottanut laiminlyöntiä omaksi syykseen. Nelipäiväisessä politbyroon ja rintamakomentajien tilityskokouksessa kuukausi sodan jälkeen hän syytti tiedustelu-upseereitaan siitä, että heiltä
puuttui oikea vakoilijan sielu, he olivat naiiveja.
Stalin moitti etenkin sitä, että ilmahyökkäys Bakuun oli esitetty hänelle varmana tietona.
Länsikortti tuli siis vahvasti pelatuksi. Stalin pilasi asiansa paitsi aloittaessaan sodan myös lopettaessaan sen, kun kieltäytyi katsomasta kaikkia niitä lännen kortteja, jotka olisi saanut nähdä. Hän joutui suostumaan sopimusrauhaan, hänen kannaltaan laihanlaiseen kompromissiin, kun ei tohtinut jatkaa enää sitä kuukautta paria, joka olisi vielä tarvittu Suomen nujertamiseen.
Tätimiehellä oli paskat housussa talvisodan jälkeen. Tätimies sai jotenkin koottua itsensä kesällä 41 säilyttäen järkensä. Kesällä 44 ei vaarannettu Bagrationia Suomen takia.
pahemmin uhattu.
Briteillä oli Palestiinassa keveitä Blenheim-pommikoneita, joiden toimintasäde ylti Bakuun. Hävittäjäsaattoa ei ollut asettaa.
Bakun ilmapuolustus olisi kyennyt torjumaan tuollaisen hyökkäyksen, kun kerran ennakkovaroituskin oli saatu.
Lisäksi tuon ajan RAF:n taidot olivat heikkoja, kuten ilmahyökkäykset Saksaan osoittivat.
Jälkiviisaus on tieteenalana ylivoimainen. Martti V. Terä oli tämän Jälkiviisaiden yliopiston dekaani.
Puna-Armeijan vahvuutta nostettiin jatkuvasti. Iso osa IT:sta ja muusta oli Euroopan puolella, vaikka sitä ei osattu käyttää kunnolla 41. Luftwaffe menetti ison osan koneistaan Barbarosassa teknisten vikojen takia.
Britit ovat nyttemmin kertoneet, että Bakun pommitus oli tiedustelun liikkeelle lähettämä feikkitieto. Sillä pyrittiin vaikuttamaan NL:n rauhan päätökseen.
Tai pikemminkin petkuttamaan lisää suomalaisia ja muiden kansojen jälkipolvia.
Tosiasiassa britit halusivat Stalinin miehittävän Suomen tuolloin. Varmasti molemmat olivat samassa juonessa.
Tuo tentti-juttu ja myös Rentolan opukset ovat surkeaa bluffia, joka jatkuu aina vaan
Talvisodasta käytettiin ja käytetään ehkä vieläkin Venäjällä vähättelevää "rajakahakka" nimeä. Sillä halutaan peittää 180 miljoonan asukkaan suurvallan häpeällinen epäonnistuminen 3,9 miljoonan asukkaan pikkumaan valtauksessa.
Suomi on ainoa pieni maa joka koskaan on torjunut suurvallan maanvaltaushyökkäyksen raja-alueellaan.
Kovasta sodasta oli kyse. Neuvostoliitto esim menetti yli 1000 panssarivaunua. Harvalla maalla on koskaan ollut niin paljon panssarivaunuja.
Tuskinpa vaan pelkäsi. Englanti ja Ranska pitivät heikot pommarinsa muualla valmiina pommittamaan Saksaa. Aikeet Suomen avustamisesta olivat vain höpinää, johon ei uskonut silloin kukaan ja nyt uskovat enää muutamat Korkkareita liikaa lukeneet suomalaiset.
Suomelle ihan virallinen tarjous avun määrästä ja arvioidusta tuloajasta. Suomen kannalta voimat olivat liian pienet ja tulossa liian myöhään.
Norja olisi ehkä päästänyt tulijat maahan taistelutta, mutta Ruotsi ilmoitti tuhoavansa Narvik-Luulaja malmiradan eli apu ei olisi koskaan Suomeen tullut.
Lisäksi Saksa oli valmis puuttumaan asiaan.
Joukkojen heikko teho nähtiin sitten myöhemmin keväällä -40, kun ne tuotiin Norjaa tukemaan.
Saattaa olla, että poliittisen tilanteen muutos kiirehti Stalinin rauhanhalua. Hän ei halunnut läntisiä suurvaltoja sotkemaan peliä Pohjolassa. Sota Suomea vastaan oli jo poliittinen ja sotilaallinen katastrofi. Siitä oli päästävä nopeasti eroon.
"Tuskinpa vaan pelkäsi"
Lähteen mukaan näyttää pelänneen. Talvisodan jälkipuinnissa Stalin syytti Englannissa ollutta Tsornyi nimistä agenttia Bakun pommituksen kertomisesta Stalinille varmana tietona.
Sehän ei sitten ollutkaan varmaa tietoa. Mutta se selvisi Stalinille vasta rauhanteon jälkeen.
----Lähteen mukaan näyttää pelänneen. --
Jos lienee pelännytkin niin Talvisotaan se ei mitenkään liity. Ainoa syy miksi olisi voinut pelätä olisi ollut epäilys länsivaltain yrityksestä katkaista Saksalta neuvostoöljyn saanti, ei mikään muu.
"Jos lienee pelännytkin niin Talvisotaan se ei mitenkään liity."
Oletko noin tyhmä. Talvisodan jälkipuinnin aikana Stalin nimenomaan sanoo, että sai Englannissa olleelta Tsornyi nimiseltä agentilta "varman tiedon" Bakun pommittamisesta.
Rauhanteon jälkeen Stalinille vasta selvisi että agentti erehtyi.
Mikäli tarina agentista ei ole valehtelua
Stalin sai Englannissa olleelta agentilta väärää tietoa mutta se selvisi Stalinille vasta rauhanteon jälkeen.
Suomen kannalta hyvä niin.
Ei ole uskottavaa tuo
Stalinia ihaillaan Venäjällä nerokkaana sotapäällikkönä. Hän näyttää kuitenkin enemmän typerykseltä.
Erehtyi keväällä 1940 uskomaan Tsornyitä ja erehtyi kesäkuussa 1941 uskomaan ettei Saksa Hyökkää.
Molemmat jutut epäuskottavia. Ei uskonut mitään Tsornyitä. Liekö sellaista ollutkaan. Joka tapauksessa hämäystä joka suuntaan ja jälkipolville.
Ilmeisesti ajatteli, että Saksa kai lykkää hyökkäystään ja uskaltautui itse keskittämään joukot hyökkäysasemiin. Voi olla, että uhrasi ne tahallaankin. Olihan hän globaalieliitin agentti ja haaskasi neuvostomaan varoja surutta. USA:n oli tarkoitus selvitä voittajana ja kommunismin aikanaan mennä uuden kommunismin edestä
No, jo on kyllä Räkätuin salaliittoteoriat kasvaneet määrässä jos ei laadussa. Miten muuten sujuu sen lehtiartikkelin skannaaminen?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15053843/puola-aloitti-toisen-maailmansodan
Sitä odottaisi, että reilu puoli kuukautta olisi riittänyt, mutta ilmeisesti ei. Tsemppiä nyt, maine ja kunnia netin päänatsina odottaa ;)