https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Pekkala
Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948.
Pekkalan epäsäännölliset elämäntavat ja niin sanottu häilyväisyys herättivät aikanaan kritiikkiä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti se, että Pariisin rauhanneuvotteluissa hän oli puoluetoveriensa neuvosta antanut Suomen valtuuskunnan puheen etukäteen Molotovin tarkastettavaksi, minkä seurauksesta siitä jouduttiin poistamaan aluepalautustoiveisiin viitanneet kohdat. Hän vältteli muulloinkin Neuvostoliiton edustajien ärsyttämistä.
Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948.
Pekkalan epäsäännölliset elämäntavat ja niin sanottu häilyväisyys herättivät aikanaan kritiikkiä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti se, että Pariisin rauhanneuvotteluissa hän oli puoluetoveriensa neuvosta antanut Suomen valtuuskunnan puheen etukäteen Molotovin tarkastettavaksi, minkä seurauksesta siitä jouduttiin poistamaan aluepalautustoiveisiin viitanneet kohdat. Hän vältteli muulloinkin Neuvostoliiton edustajien ärsyttämistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sota-aikana:
Vuodet 1939–1942 Pekkala toimi valtiovarainministerinä kolmessa eri hallituksessa. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala meni jopa niin pitkälle, että varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana, eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
Jatkosodan aikana hän kuitenkin riitautui puolueensa ja Tannerin kanssa Saksaan nojaavasta sotapolitiikasta, erosi hallituksesta ja siirtyi niin sanotun rauhanopposition linjoille. Tämän vuoksi häntä ei myöskään nostettu esiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, vaikka hän oli ollut puolueensa korkein ministeri jatkosodan alkaessa.