Missä tilanteissa kaukosuhde voi toimia?
Onko järkeä edes yrittää, jos nähtävässä lähitulevaisuudessa on selkeitä, varmoja esteitä jotka estävät kaukosuhteen muuntamisen lähisuhteeksi?
Taisinkin jo vastata tuohon omaan kysymykseeni mielessäni aseteltuani sen kirjoitettuun muotoon.
Taisinkin jo vastata tuohon omaan kysymykseeni mielessäni aseteltuani sen kirjoitettuun muotoon.
Olin vuosia etäsuhteessa. Rakkaus, joka kesti aikansa. Nauti, jos on hyvä olla.
Mielestäni toimimisen edellytykset samat kuin muutenkin suhteessa: jos molempien odotukset kohtaavat ja ollaan rehellisiä. Lisäksi omasta kokemuksesta sanon että ei toimisi jos jompikumpi olisi mustasukkaista tyyppiä, luottamuksen tulee pelata. Ei tulisi mitään jos alkaisi kyttäämään toisen menemisiä ja epäilemään kaikkea. Meillä auttaa kun about sama elämäntilanne molemmilla, lapset vielä kotona / ainakin osa.
Ei kai sitä etukäteen kannata tai voi päättää toimiiko vai ei. Sittenhän sen näkee. Turhat miettimiset pois.
Parannamme palvelua
