》Saksan teollisuuden pullonkaula oli rulla laakerit, joiden puute ajoi kehittämään ns rynnäkkötykkejä.《
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10623016/mika-oli-toisen-maailman-sodan-paras-panssari!
Tämä on ihan höpinää. Montako laakeria enemmän tarvittiin pyörivätorniseen panssariin? Tietysti isot kuulat tornin kehälle mutta alusta muuten ihan sama. Rynnäkkötykki oli alunperinkin suunniteltu tykistön käyttöön tai tykistöaseeksi. Sen käyttö panssarinhorjuntaan huomattiin tehokkaaksi ja siitä niiden suosio kasvoi.
Erikoisin muutos laakereiden saatavuuden suhteen oli muuttaa DB605 moottorin (Me-109) kampiakselin laakerointi liukulaakeroinniksi. Tämä lyhensi ko. moottorin muutenkin lyhyttä toimintaikää entisestäänkin. Olihan tehdaskunnostusta vaativa käyttötuntimäärä muistaakseni alunperinkin vain 100 tuntia ko. moottorille saksalaisten ohjeissa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10623016/mika-oli-toisen-maailman-sodan-paras-panssari!
Tämä on ihan höpinää. Montako laakeria enemmän tarvittiin pyörivätorniseen panssariin? Tietysti isot kuulat tornin kehälle mutta alusta muuten ihan sama. Rynnäkkötykki oli alunperinkin suunniteltu tykistön käyttöön tai tykistöaseeksi. Sen käyttö panssarinhorjuntaan huomattiin tehokkaaksi ja siitä niiden suosio kasvoi.
Erikoisin muutos laakereiden saatavuuden suhteen oli muuttaa DB605 moottorin (Me-109) kampiakselin laakerointi liukulaakeroinniksi. Tämä lyhensi ko. moottorin muutenkin lyhyttä toimintaikää entisestäänkin. Olihan tehdaskunnostusta vaativa käyttötuntimäärä muistaakseni alunperinkin vain 100 tuntia ko. moottorille saksalaisten ohjeissa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
"Rynnäkkötykki oli alunperinkin suunniteltu tykistön käyttöön tai tykistöaseeksi. Sen käyttö panssarinhorjuntaan huomattiin tehokkaaksi ja siitä niiden suosio kasvoi."
Siihen voisi oikeastaan nimetä vieläkin pragmaattisemman järjenkäytön; saksalaisilla oli tuotannossa vaunutyyppi, eli P-III, joka tarjosi edelleen käyttökelpoisen vaunupohjan, mutta täysin riittämättömäksi todetulla torniaseistuksella. Investointia ei ymmärrettävästi haluttu heittää kaivoon, joten oli fiksua laittaa ne edes jonkinlaiseen työhön.
Ei mikään poikkeus sinänsä ja esmes tsekkiläiset P-38 rungot löysivät uuden elämän erilaisten tykkien alustoina.
Saksa osti jopa kaikki Suomen polkupyörien kuulalaakerit rynnäkkötykkeihinsä mutta silti
tykkirynnäköinti itärintamalla tuotti pelkkää persnettoa. Takaperin tuli rynnäkkötykki jos
ehjänä pääsi pälkähästä. Samoin suomalaiset joutuivat ryntäämään rajusti jalkapatikassa pa-
kosalle kun fillarit oli laakerivajauksen takia hylätty pitkin pientareita vemppaavien vanteit-
tensa tautta. Oli siinä touhua ja nokkain tohinaa,saapasrajojen läpinää ja veren kohinaa kun
suursuomalainen armeija rehjusti kotia kohti toisessa maailmansodassa. :) -Eiks je?
"Rynnäkkötykki oli alunperinkin suunniteltu tykistön käyttöön tai tykistöaseeksi. Sen käyttö panssarinhorjuntaan huomattiin tehokkaaksi ja siitä niiden suosio kasvoi."
Rynnäkkötykit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan saattotykistön pohjalta jalkaväen raskaaksi tulitukiaseeksi. Siis rynnäkkötykki oli alunperinkin suunniteltu rynnäkkötykiksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa käytettiin kevyitä kenttätykkejä saattotykistönä. Niissä valjakko veti vauhdilla kevyen tykin asemiin lähelle rintamalinjaa ja pyrki murtamaan tulellaan jalkaväelle rintamaan aukon. Saattotykeille oli tärkeää pystyä liikkumaan paikasta toiseen ja suojautumaan tarvittaessa nopeasti.
Rynnäkkötykeille oli näin ollen tärkeää kevyt rakenne, mahdollisimman hyvä kyky maastoutua tästä matala rekenne, riittävän raskastykki linnotteiden rikkomiseksi, hyvät yhteydet jo alusta alkaen radiot, nopea ammus- ja muu huolto myös huolto motorisoitu.
Suunnitelmissa oli varustaa jokainen jalkaväki divisioona rynnäkkötykkipataljoonalla 18 rynnäkkötykkiä, myöhemmin pataljoona kasvoi 32:n rynnäkkötykkiin. Koskaan ei pystytty valmistamaan riittävän nopeasti vaunuja niin, että ne olisivat riittäneet kaikille divisioonille.
Ajatuksen isä oli silloinen ( v. 1935) eversti Erich Manstein.
Ranskassa oli neljä patteria rynnäkkötykkejä, mutta Barbarossan alkaessa niitä oli 11 patteristoa, yhteensä jo yli kaksisataa vaunua,.
Tykistä saatiin tehokas pst-vaunu ja panssarivaunun korvike vaihtamalla siihen alkuperäisen "nysän" tilalle 75 mm pitkäputkinen kanuuna, jollainen tuli myös Pz IV:ään.
esim. skoda teki paljon rynnäkkötykkejä, oli halpa ja toimiva muunnos.
Ja Sota voitettiin edullisella tekniikalla, siis ei parhaalla mahdollisella tekniikalla, t34...
panssarintorjuntavaunuja tsekkipanssarien alustoille. Se on hieman eri asia kuin rynnäkkötykki, vaikka ei juuri ulkonäöllä poikkea.
Lisäksi Skoda asensi mm. 105 mm haupitseja panssarialustoille.
- eli tuo panssaritorjunta vaunu oli se halvempi muunnos ns. rynnäkkötykistä? - puolustus käyttöön suunnattu ? - paljonko tehtiin ja toimiko hyvin käytössä
se oli. Rynnäkkötykit olivat siis Pz III:n ja myöhemmin Pz IV:n kin alustalle tehtyjä. Tietysti ne olivat myös pst-kykyisiä.
Esimerkiksi Marder III-pstvaunu tehtiin tsekkialustalle ja aseena oli venäläinen 76 mm sotasaalistykki ps-kilven suojaamana. Se oli päältä avoin.
Hetzer oli kehittyneempi 75 mm tykin ja tsekkivaunun yhdistelmä. Ei rakenne juuri rynnäkkötykistä poikennut.
Molemmat olivat tehokkaita ja palvelivat hyvin varsinaisten ps-vaunujen korvaajina.
Lajinsa parhaita olivat Jagdpanzer IV ( 1 000 kpl) ja Jagdpanther ( 400 kpl) .
"Molemmat olivat tehokkaita ja palvelivat hyvin varsinaisten ps-vaunujen korvaajina."
Rynnäkkötykit eivät yleensä olleet huonoja, mutta niiden käyttäminen ps-vaunujen korvaajina, mikä oli muutenkin enemmän pakon sanelemaa, ei mennyt niin nappiin. Guderian itse raportoi huomattavista ongelmista suljetussa maastossa, kuten Normandiassa,jossa rynnäkkötykkien matalalle asetetun tykin kohdistaminen koko vaunua kääntämällä tuotti huomattavia vaikeuksia. Hetzer puolestaan oli enemmän epätoivon ase kuin mitään muuta. Vaunu oli toivottoman ahdas laatikko, jonka miehistöergonomia oli erittäin heikosti suunniteltu ja se pidettiinkin tuotannossa pitkälti juuri paremman puutteessa.
"Lajinsa parhaita olivat Jagdpanzer IV ( 1 000 kpl) ja Jagdpanther ( 400 kpl)."
JPantterilla ja P-IV/70 -sarjoilla tosin alkoi olla huomattavia teknisiä ongelmia pitkän tykin ja suurikokoisen paksun etulevyn vuoksi. Etupainoisuus ja Pantterisuvun ongelmalliset välityskoneistot lienevät ilmeisimpiä.
Suurta ihmetystä kyllä herätti Saksan niin kovin herkkä ja liian hieno tekniikka aseisiin joita tarkoitus oli tuottaa valtavia määriä ja tuo kuulalaakereiden käyttö joka vehkeessä vikaherkkänä vaikka Venäläisille riitti kyllä pronssilaakerit ihan tankeissakin ja ruovi hitsausjälkikin sai sitten näkyä.
Ei varmaan löydy sarjavalmistettua vaunua WW2ssa, jota en tunnistaisi tai käytöstä jotakin tietäisi. "Esimerkiksi Marder III-pstvaunu tehtiin tsekkialustalle ja aseena oli venäläinen 76 mm sotasaalistykki ps-kilven suojaamana. Se oli päältä avoin."
Marderia tehtiin lukuisia eri muunnelmia, paljon vaikkapa saksan omalla tuotannolla varustetuilla tykeillä (75/48).
Vieläkään ei silti ole selvinnyt (tai hönössä ei vaan leikkaa nyt), millä erottaa rynnäkkötykin tankintuhoojasta. Esim suomen Sturmit olivat rynnäkkötykkejä, eivät tankintuhoojia , koska... jatkakaa nyt joku.
Toki, rynnäkkötykissä on hyvä olla panssarointia, mutta niin oli myös JPantherissa, saatikka JTigerissä., vaikka ne luetaankin kai TD:ksi.
"Vieläkään ei silti ole selvinnyt (tai hönössä ei vaan leikkaa nyt), millä erottaa rynnäkkötykin tankintuhoojasta."
Kuinka torniton/kiinteätorninen pst-vaunu muutetaan takaisin panssarivaunuksi? Nimeä muuttamalla, kuten tapahtui esim. P-IV/70 A:n ja V:n kohdalla, minkä jälkeen niitä jaettiin panssarirykmentteihin oikeiden vaunujen korvikkeeksi. Iso osa tästä terminologiasotkusta on ainoastaan sotilasorganisaatioiden bysanttilaisen rakenteen tuotetta, eikä niiden takia kannata isommin hikoilla ;)
Laskuvarjopanssaridivisioona tai ilmavoimien kenttädivisioona eivät olleet yhtään sen loogisempia konsepteja ja silti ne olivat olemassa.
olivat yleisnimitykseltään. Yhteinen tehtävä oli taistella kaikkia vihollisen vaunuja vastaan.
"Vieläkään ei silti ole selvinnyt (tai hönössä ei vaan leikkaa nyt), millä erottaa rynnäkkötykin tankintuhoojasta. Esim suomen Sturmit olivat rynnäkkötykkejä, eivät tankintuhoojia , koska... jatkakaa nyt joku."
Rynnäkkötykki oli siis alun perin jalkaväen tukiase, joka aseistusta tehostettaessa muuttui hyväksi panssarintorjuntavaunuksi ja pystyi myös tyydyttävästi korvaamaan tornilliset panssarivaunut.
Panssarintorjuntavaunu taas syntyi panssarintorjuntatykin nostamisesta vaunualustalle.
Kehittynyt versio ei juuri eronnut rynnäkkötykistä ulkonäöltään tai ominaisuuksiltaan..
Käyttötarkoitus ilmeni tavallaan myös joukkojen nimistä. Divisioonissa oli panssaripataljoonat, rynnäkkötykkipatteristot ja panssarintorjuntapataljoonat. Joskus saattoi kaikkien varustuksena olla rynnäkkötykit, koska sitä valmistetiin eniten ( noin 10 000 kpl).
Ei nimikkeillä kannata amatöörien päätään särettää. Ne muuttuvat jatkuvasti tarpeen mukaan.
"Rynnäkkötykki oli siis alun perin jalkaväen tukiase, joka aseistusta tehostettaessa muuttui hyväksi panssarintorjuntavaunuksi..."
Monet ensimmäisen maailmansodan ps-vaunutyypit olisivat olleet lähempänä ns. "rynnäkkötykin" konseptia, joka oikeastaan terminä oli vain aselajien välisen kilpailun tuotetta ;)
"...pystyi myös tyydyttävästi korvaamaan tornilliset panssarivaunut."
Ai, eilen ne korvasivat niitä vielä hyvin ;)
"Kehittynyt versio ei juuri eronnut rynnäkkötykistä ulkonäöltään tai ominaisuuksiltaan.."
Tosin voidaan perustellusti kysyä mikä se "kehittynyt" versio oli? Länsiliittoutuneiden viimeisimmät pst-vaunut oikeastaan muistuttivat jo hyvin läheisesti panssarivaunuja, siinä missä ensimmäiset olivat pyörällisiä tykkilavetteja ;)
"Käyttötarkoitus ilmeni tavallaan myös joukkojen nimistä. Divisioonissa oli panssaripataljoonat, rynnäkkötykkipatteristot ja panssarintorjuntapataljoonat."
Tosin sekään ei ihan toimi. Esimerkiksi jo Stalingradin jälkeen muodostettujen saksalaisten ps-divisioonien panssarirykmentit oli osittain tilkitty rynnäkkötykeillä ja useamman divisioonan pst-osastot oli varustettu oikeiden pst-vaunujen sijasta rynnäkkötykeillä. Sekasorto paheni vuonna -44 kun panssarirykmenteissä saattoi olla samaan aikaan ps-vaunuja, pst-vaunuja ja vielä rynnäkkötykkejä. Sen lisäksi osa pst-vaunuistakin oli nimetty uudelleen ps-vaunuiksi, mikä sotkee soppaa vielä nykyäänkin yritettäessä tulkita vahvuusluetteloja ;)
"Ei nimikkeillä kannata amatöörien päätään särettää."
Tuon sait oikein ;)
Achtungpanzer -sivustolla on melkoisesti juttua.
http://www.achtungpanzer.com/sturmgeschutz-iii-sturmgeschutz-iv.htm
Overall, Sturmgeschutz series proved to be very successful, and served on all fronts as assault guns and tank destroyers in both offensive and defensive mode. Sturmgeschutz III with its low silhouette was a difficult target and a dangerous opponent, especially in its final model. Sturmgeschutz crews were considered to be the elite of the artillery units and were issued special field grey (version of panzer) uniforms. Sturmgeschutz units held very impressive record of tank kills – some 20000 enemy tanks by spring of 1944. As of April 10th of 1945, there were 1053 Stug IIIs and 277 StuH IIIs in service. Approximately 9500 Sturmgeschutz IIIs of various types were produced until March of 1945 by Alkett and small number by MIAG.
Erikoisia mielipiteitä laakereista ja tykistöstä.
Rynnäkkötykin idean esitti ensimmäisen kerran saksalainen eversti, myöhemmin marsalkka, Erich von Manstein (1887–1973) vuonna 1935 muistiossaanWehrmachtin komentajalle. Manstein tarkasteli ensimmäisen maailmansodan saattopatterien toimintaa ja esitti jalkaväen tukemista panssaroiduin ja liikkuvin tykkilavetein. Manstein nimitti suunnitelmaansa rynnäkkötykistöksi (saks.Sturmartillerie). Mansteinin suunnitelman mukaan joka jalkaväkidivisioona olisi saanut kolme patteria käsittävän patteriston (Abteilung). Saksassa yksiköt kuuluivatkenttätykistöön. Uuden aseen nimitys oli pitkään vakiintumaton.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rynnäkkötykki
Oli brittien epäonnistunut tekele, joka räjähti eteen päästyään itsestään.
Täälläkin höpistään laakeripulasta. Montako laakeria pyörivätorniseen panssariin menee enemmän kuin rynnäkkötykkiin? Ihan valheellinen väittämä tämä laakeripula. Vasta 1944 kesällä Saksan laakeriteollisuutta pommitettiin haitaksi saakka.
Tuolta edellisen kommentin linkistä lainattua:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sturmgeschütz_III
》Sodan lopulla 1945 rynnäkkötykkejä jouduttiin käyttämään panssarivaunujen tapaan taisteluun vihollisen panssareita vastaan. Kesän 1943 kuulalaakeritehtaiden pommitusten jälkeen rakennettiin erityisesti panssarintorjuntaan tarkoitettuja rynnäkkötykkejä.《
Ja viimein koko Saksan laakeripula pommitettiin paskaksi UK:n ja Usan toimesta. Taisi olla
jo pantzereilla uupelo polttoaineestakin joten moniaat pantzerit räjähytettiin miehistön
omasta toimesta kun varatankkikin oli ajettu kuiviin. -Ja sitten Saksa antautui. Eiks nii?
Saksan tappiotta nopeutti enitten polttoainepula, joka alkoi jo vuonna 1942 ja paheni jatkuvasti katastrofimaiseen tilaan vuonna 1945.
Mutta ettei Bupilla taas karkaa mopo käsistä niin muistellaanpa taas mitä tapahtui häviön jälkeen:-D
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta maa romahti 1991! Eiks nii?
Käytettiinköhän panssareiden tornien laakerointiin kuvassa näkyvän "tykkijalustan/tykin" mallista kuulakehää? Enpä usko.
http://www.mantsinsaariseura.fi/content/mantsinsaari-1941-tykki-sa-kuva
Käytettiinköhän panssareiden tornien laakerointiin isoja kuulia? Enpä usko... kuvassa näkyy T-34-85 tykkitorni nurinpäin ja siinä on kaksi kapeaa uraa näkyvissä.
http://www.ww2incolor.com/finnish_forces/Copy of 155425.html
Sama vaununraato T-34 nro 450
http://www.ww2incolor.com/finnish_forces/155431 - Copy.html
Hehe Nliittolainen laakeri. Kääntyi jos Keskuskomitea käski.
Mahtaneeko kukaan tietää, että kuinka torni ja runko liittyivät yhteen? Kuvossa todella näkyy kaksi kapeaa uraa, mutta pelkästään niiden avulla olisi kitka ollut valtaisa tornia kääntäessä?
Vaunujen valmistajat kyllä tiesivät ja tietävät.
Johonkin niitä kuulalaakereitakin tarvittiin...