Neukut valmisti innokkaasti rynnäkkötykkejä Saksan esimerkin innoittamana. T-34 -alustalle tehtiin SU-85 ja SU-100 malleja ja Klim -alustalle tehtiin massiivinen JS-152 tai ISU-152 merkintätavasta riippuen.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15079359/saksan-laakeripula-ja-rynnakkotykit--mika-yhteys
Laakeripulako syynä NL:n rynnäkkötykkien valmistusintoon?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15079359/saksan-laakeripula-ja-rynnakkotykit--mika-yhteys
Laakeripulako syynä NL:n rynnäkkötykkien valmistusintoon?
Vastaukset 12
Vanhimmat
tarve saada tehokasta aseistusta Saksaa vastaan?
Oikeasti pulaa oli tornin kääntämiseen vaadittavasta vaihdemoottorista. Rynnäkkötykki kuului panssaroituun yksikköön yksinkertaisesti ison suorasuuntaustykkinsä ansiosta, kun huomattiin, että tykistön ohessa ne olivat liian kankeita ja käyttäjilleen vaarallisia.
>>Oikeasti pulaa oli tornin kääntämiseen vaadittavasta vaihdemoottorista.<<
Älä höpötä. Neukkupanssarien tornit kääntyi käsikammella ja siksi niin hitaasti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rynnäkkötykki
>>Myös Neuvostoliitossa käytettiin sodan aikana rynnäkkötykkejä. Siellä niitä nimitettiin Samohodnaja ustanovkaksi (itseliikkuva lavetti). Yleisimmät mallit olivat SU-85, SU-100, SU-122, SU-152 ja ISU-152.>>
https://fi.wikipedia.org/wiki/SU-85
https://fi.wikipedia.org/wiki/SU-122
ISU-152, 152 mm ML-20 -mallin 1927 haupitsilla
ISU-122, 122 mm A-19 -tykillä ja 12,7 mm DShK konekiväärillä
ISU-122s, 122 mm D-25S, puoliautomaattinen A-19-tykin malli
T-34:n torni kääntyi sähkömoottorilla ja ampuja käänsi veivillä sen jälkeen tähtäimestä. Olisi se ollut aika helvettiä vääntää, kun välityssuhde on 1:500.
Noilla vanhoilla kenttätykin putkilla ei ollut mitään mahdollisuutta vastata it-tykkiin perustuviin panssarien kanuunoiden nopeaan tahtiin ja tarkkuuteen.
Silloin jos sähkökäyttöinen sattui toimimaan tai pysyi ehjänä.
"Tornin kääntömekanismi on sähköinen tai käsikammella toimiva. Torni kääntyy sähkömoottorin avulla 360 astetta 13,8 sekunnissa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/T-34
Sinun korvien välis ei toimi
Mutta olivatpa vaan Sotkat sellaisia vaunuja joilla ajeltiin pitkin raunioita Berliinissä v.1945.
-Ketteriä laitteita kerrassaan. Suomalaisetkin taisivat saada toisessa maailmansodassa pari
Sotkaa sotasaaliina ja ne olivat haluttuja koneita panssaridivisioonan muuten heikkoon ka-
lustoon. Mutta hävittiin me silti se kohellus. -Eiks jeh?
Ilmeisesti Zhukovin hyökkäyksessä panssariarmeijoilla Berliiniin ei ollut järkeä. Vai oliko muita vaihtoehtoja?
Kyllä neukut tykkäsi rynnäkkötykeistä kovasti. Saadakseen lisäähimoittuja laakereita he riisuivat Stalingradista sotasaaliina saamistaan saksalaisten panssareista tornin pois ja asensivat oman tykkinsä tilalle ikäänkuin StuG III malliin.
Some 201 SU-76is were produced from March to November of 1943 at Factory #37 in Sverdlovsk.SU-76i had its debut in July of 1943 at Kursk and served in both tank and light mechanized gun regiments of the Red Army. Germans encountered first examples of SU-76i (from 177th Tank Regiment of the 64th Mechanised Brigade) in October of 1943.Some were recaptured by the Germans as Stug 76mm and pressed into service against their former users.
http://www.achtungpanzer.com/sturmgeschutz-iii-sturmgeschutz-iv.htm
Ja tässä lopputulos:
http://www.achtungpanzer.com/german-panzers-su-76i-gallery.htm
NL suuri luomu ruualla ruokittu , puurolla elävä toimelias armeija eteni, ja jaksoi panna saksalaiset naiset paksuiksi !!! Geeni varasto lisääntyi ja saksan rotuopit muuttui geeni-rikastamoksi !
Teknisiä Laakereita ei tarvittu, vaan puhtaalla uralin takaisella peeniksellä upotettiin koko saksa .!.
Kyseessä oli lakeeripula. Noloa olisi ollut juhlia Helsingin vapautusta huopatossuissa. Lakeerikenkiä ei sosialistinen suunnitelmatalous kyennyt valmistamaan alle 5-vuotissuunnitelman. Itsetunto meni, suomalaiset torjuntavoitti.