Tulokset haastavat näkemyksen, jossa uskovat ovat vähemmän loogisia kuin ne, jotka eivät usko. ”Uskominen maallistuneessa kulttuuriympäristössä voi edellyttää jopa enemmän logiikkaa kuin elämä uskonnottomana.”
Yksilön analyyttinen ajattelukyky ei poissulje sitä, että hänellä samaan aikaan on vahvoja yliluonnollisia uskomuksia, ilmeni Coventryn ja Oxfordin yliopistojen tutkijoiden suorittamassa tutkimussarjassa. Tulokset haastavat yleisen käsityksen, että ihmiset, joilla on yliluonnollisia uskomuksia, ovat intuitiivisempia ja vähemmän loogisia kuin ne, joilla samanlaisia uskomuksia ei ole.
Tutkimusryhmä selvitti asiaa intuitiivista ajattelua mittavilla testeillä ja aivojen sähköiseen stimulointiin pohjautuvilla kokeilla. Koehenkilöinä oli muun muassa tunnetun Santiago de Compostela -pyhiinvaellusreitin vaeltajia.
Tutkimusryhmään kuuluvan Valerie van Mulukomin mukaan uskominen voimakkaasti maallistuneessa kulttuuriympäristössä voi päinvastoin edellyttää jopa enemmän logiikkaa kuin elämä uskonnottomana.
– Uskovana eläminen –– on vaikeampaa , ja henkilöltä tosiasiassa vaaditaan enemmän analyyttistä ajattelua, koska hänen täytyy mennä valtavirtaa vastaan. Henkilön [uskovan] täytyy kyetä pitämään mielessään monia aatteita, van Mulukom pohti brittiläisen Premier Median haastattelussa.
Tutkimus on luettavissa Scientific Reports -nettisivustolla.
Yksilön analyyttinen ajattelukyky ei poissulje sitä, että hänellä samaan aikaan on vahvoja yliluonnollisia uskomuksia, ilmeni Coventryn ja Oxfordin yliopistojen tutkijoiden suorittamassa tutkimussarjassa. Tulokset haastavat yleisen käsityksen, että ihmiset, joilla on yliluonnollisia uskomuksia, ovat intuitiivisempia ja vähemmän loogisia kuin ne, joilla samanlaisia uskomuksia ei ole.
Tutkimusryhmä selvitti asiaa intuitiivista ajattelua mittavilla testeillä ja aivojen sähköiseen stimulointiin pohjautuvilla kokeilla. Koehenkilöinä oli muun muassa tunnetun Santiago de Compostela -pyhiinvaellusreitin vaeltajia.
Tutkimusryhmään kuuluvan Valerie van Mulukomin mukaan uskominen voimakkaasti maallistuneessa kulttuuriympäristössä voi päinvastoin edellyttää jopa enemmän logiikkaa kuin elämä uskonnottomana.
– Uskovana eläminen –– on vaikeampaa , ja henkilöltä tosiasiassa vaaditaan enemmän analyyttistä ajattelua, koska hänen täytyy mennä valtavirtaa vastaan. Henkilön [uskovan] täytyy kyetä pitämään mielessään monia aatteita, van Mulukom pohti brittiläisen Premier Median haastattelussa.
Tutkimus on luettavissa Scientific Reports -nettisivustolla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tjaa, Seurakuntalainen jätti taktisesti mainitsematta, että kyseinen tutkimus osoittautuessaan todeksi kumoaisi täysin se hellityn ajatuksen, että usko yliluonnolliseen ja jumaliin olisi jokaisessa ihmisessä jo syntymästä asti. Päinvastoin se todistaisi, että uskonto ja usko on sosiokulttuurisen ympäristön ja kasvatuksen tulosta, ei synnynnäinen taipumus. Kanta olisi tietysti kristillisen teologian vastainen,, mutta sepä ei näytä haittaavan tässä tapauksessa.
Muistan kyllä uskontotieteen tenttikirjoista, että uskontoa yleisesti perusteltiin sillä että ihmisellä olisi synnynnäinen tarve uskoa ja harjoittaa uskontoa. Tämä perusteltiin sillä että uskontoa esiintyy kaikkialla maailmassa missä vain on ihmisiä. Miten muka tämä olisi ristiriidassa aloittajan tutkimuksen kanssa?
Se oli yksi tutkimuksen johtopäätöksistä: usko näihin asioihin on ympäristön ja kasvatuksen tulosta -ei mikään synnynnäinen tarve. Seurakuntalainen vain jätti tämän asian kertomatta.
Näinhän se on!
Älykkäät ihmiset ovat usein hyvin intuitiivisia ja loogisia.
Onko olemassa mitään niin epäloogista kuin uskonto? No eipä ole. Uskonto on vain kokoelma perättömiä satuja ja muyttejä joihin joukku tyhmiä tai miuten vajaita ihmisiä uskoo sokeasti. Siksi on paljon helpompaa ja loogisempaa olla uskomatta.