Mistä tietää onko ikisinkku?

Voinko sanoa itseäni ikisinkuksi kun olen jo yli kolkyt eikä yhtään parisuhdetta tähän päivään mennessä takana?

Itsestään tietää vähän ennen kuolemaa.

Ikisinkku on sitoutumiskammoinen. Luottamuksen puute vaikuttaa tekemiseen, onko passiivinen vai aktiivinen. Ikisinkku ei välttämättä ole kiinnostunut toisten tekemisistä?
Voiko ketään sanoa ikisinkuksi? Minusta, jos kohtaan toisen jonka kanssa synkkaa kemiat hyvin yhteen ja viihtyy hyvin toisen seurassa, silloin sinkkuuskin voi päättyä? Aina kahden kauppa.

Minusta ikisinkkuus voi olla valinta, jollei toiset kiinnosta tai kohtaa vain epämieluisia ihmisiä kohdallaan niin luopuu toivosta löytää kumppani vierelleen? Jos on passiivinen, eikä näyttäydy julkisilla paikoilla riski jäädä sinkuksi on suuri.

Minusta itsensä kanssa oleminen voi myös kasvattaa persoonaa, oppii näkemään asioita eri näkövinkkeleistä, arki ei ole mustavalkoista, oppii itsenäiseksi. Antaa paljon vapauksia.
Onko kaipuuta ja kiinnostuksen kohteita ulottuvilla, mukautuu tilanteisiin yksilönä.

Kenelläkään ei ole leimaa otsassa, minusta ketään ei voi sanoa ikisinkuksi, minuakin on tituleerattu näin, ei suoraan, mutta rivien välistä helposti ymmärtänyt. Toisilla vaan on tapana laittaa ihmisiä eri karsinoihin. Jos kiinnostus sinkulla lopahtaa toisia kohtaan, sieltä voi olla vaikea nousta tilaan, jolloin voisi olla kiinnostava ihminen toiselle? Erakoituu ja alkaa epäsosiaaliseksi ja passivoituu.

Niinkuin huomaat yllä olevasta niin ei kovin yksinkertaista, jopa vaikea tietää onko ikisinkku? Rakkaus sinkkua kohtaan voi sulattaa jään ja ikisinkuksi leimatun ihmisen status muuttuu?

Ollako vai eikö.. Siinä pulma.. ;P

Kyllä ainakin ite miellän tuon ikäiset seurustelemattomat ikisinkuiksi..
Ikisinkku ei ole minusta paha asia, vaan jopa positiivinen asia..Ikisinkkuhan ei ole käytännössä koskaan epäonnistunut parisuhteissaan kuten eronneet. Siinä on mahdollisuus, että ikisinkku on siis jpa kykenevä pitkään ja kestävään parisuhteeseen toisin kuin moneen kertaan eronneet, joista ei todistetusti ole kestävään parisuhteeseen.

Ikisinkkuus on se että kukaan ei sinua huoli tai sinä itse et huoli ketään.

Kai sen sitten elämän ehtoopuolella huomaa, että ikisinkku tuli oltua

ikisinkku

hän on unelma,
näyteikkuna malli,
katsella voit, ihailla,
tietämättä tunteita.

hän tarkkaa katseet,
ohittajat, ihailijat.
malli, ruudun takaa,
hänen roolinsa on.

Nainen ei koskaan voi olla ikisinkku. Mies voi olla ja minä olen. Jos ei ole saanut naista 38 v mennessä niin ei saa koskaan kuten minä en ole saanut.

Katoavaisuudesta, kunnes tulee täydellistä.

Siitä sen tietää, kun naapurit huomaa hajusta sinun vaihtaneen hiippakuntaa.

Muistan erään kerran kun kävimme vierailemassa isoisäni luona. Isoäitini eli hänen vaimonsa oli kuollut jokunen vuosi aiemmin ja olimme suvun piirissä jokseenkin huolissamme, kuinka ukko mahtaa yksinään pärjätä. Hän asui vanhuksille tehdyssä rivitaloyhteisössä, joissa kaikilla oli omat asuntonsa.

Emme vierailleet papan luona kuin korkeintaan kerran vuodessa, koska asuimme toisella puolella Suomea. Muut lähempänä asuvat sukulaiset toki tapasivat häntä viikottain.

Papan luokse tultuamme istuimme kahvipöydän ääressä ja kuuntelimme tikittävää seinäkelloa. Hörpimme varovasti kahvejamme ja mutustelimme pulliamme hiljaisina. Välillä joku uskalsi jotain arkipäiväistä kysyä ja pappa murahti vahvalla murteellaan jotain vastaukseksi. Oman kahvinsa hörpättyään siirtyi pappa keinutuoliinsa ja alkoi keinuttaa itseään. Aikansa keinuttuaan kyseli hän kuulumisia, nimien muistaminen oli kuitenkin niin vaikeaa, ettei siitä tullut oikein mitään.

Istuttuamme vaivautuneita vartin, ehkä kolme, soi ovikello. Pappa pyyhälsi ovelle ikäisekseen huomattavaa vauhtia. Ovella oli joku naapurin mummo, joka oli tullut pyytämään pappaa päivittäiselle kävelylle. Pappa valitteli, ettei voi lähteä, kun tulivat nuo sukulaiset käymään. Heidän kanssaan pitäisi nyt istua vielä jonkin aikaa ennen kuin lähtisivät takaisin.

Kotimatkalla meitä alkoi naurattaa. Ei kärsinyt pappa sinkkuudesta edes 85-vuotiaana leskimiehenäkään.

Mitä sinkkuuteen ja ikisinkkuuteen tulee, niin ilmeisesti sinkulla tarkoitetaan ihmistä, joka ei elä vakiintuneessa parisuhteessa. Ikisinkulla puolestaan tarkoitettaneen silloin ihmistä, joka ei koskaan solmi taikka tule tule solmimaan ja elämään vakituisessa parisuhteessa.

Jos on vaikeuksia tapailla taikka olla tekemisissä vastakkaisen sukupuolen taikka ihmisten kanssa ylipäätään, on todennäköisyys ikisinkkuuteen silloin hyvin korkea. Mikäli mitään suhteita taikka edes lähestymisyrityksiä ei ole varttuneeseen aikuisikään mennessä ollut, alkaa todennäköisyys kukkealle parisuhteella olemaan lähellä nollaa.

Jos suhteita on ollut ja ihmisiä tapailee ahkerasti, kasvaa mahdollisuus sen oikean löytymiseen. Toisaalta monesti tällaisissa tilanteissa vallitsee runsaudenpula. Juuri oikeaa ei meinaa millään löytyä. Kun sitä vastoin piireissä, missä ihmisiä tapaillaan harvoin, saatetaan puolisoksi kelpuuttaa ensimmäinen, joka vain juttusille suostuu.

Täydellistä kumppania ei olekaan.

Mikäli parisuhteessa haluaa elää, on puolisostaan siedettävä moniakin asioita. Mikäli sietäminen aiheuttaa enemmän kärsimystä kuin puoliso olemassaolollaan nautintoa tarjoaa, ei suhteen jatkamiselle liene syytä.

On luonnollista, ettei ihminen koskaan kelpuuta ketään puolisokseen. Vanhapiikoja on ollut aina, samoin kuin ikuisia poikamiehiä.