Väite hintojen noususta euroaikana on perätön
tosijuttua
43506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
"Pelkästään se, että tuotteen hinta nousee, ei kerro kuluttajalle hinnoista vielä mitään.
Harva edes tietää, että vuodesta 2005 tähän päivään keskimääräiset palkat ovat nousseet 35 prosenttia.
Tai että vuodesta 1996 palkat ovat nousseet keskimäärin 85 prosenttia ja vuodesta 1986 nousua on ollut peräti 210 prosenttia."
Jäkäti, jäkäti.
60-luvulla siivojakin sai asunnon ostettua Helsingistä. Miten mahtaa olla nykypäivänä? Nykyiset lapsenlapset saavat parhaimmillaan miljoonaperinnön, mihin omat palkkatulot eivät riitä mitenkään.
Suppeneva määrä suomalaisia hankkii lapsia, kun ei ole rahaa ja tutkitusti ne ovat juuri pienituloisia, jotka eivät lapsia hanki. Eletään kuin suurina nälkävuosina.
Aseman vessaan ei pääse ilman euron maksua. Entisaikaan maksoi markan tai 50 penniä. Bussilippu maksaa pikkukunnassa parhaimmillaan 25 markkaa (4 euroa), millä kukaan ei olisi entisaikaan matkustanut.
Halvoista, malesialaisvalmisteisista tuontivaatteista ja -elektroniikasta nautitaan myös Pietarissa ja Lontoossa, ei siihen euroa tarvita. Näiden vertailu on ihan turhaa.
Lisäksi, teknologinen kehitys nyt tuottaa muutenkin halpenevia hintoja, ihan jokapuolella maailmaa. Los Angelesissakin saa lähes puoli-ilmaiseksi kiintolevytilaa pilvessä, vaikkei olekaan Merkelin ja Suomen hallituksen ylistämää euroa.
mä+vanhennun+joka+päivä+100%,mistä+voi+hakea+korvauksia?
Et tainnut käydä ilmaisia kouluja kun on matikka noin hukassa?
"Kiina-ilmiö näkyy myös vaatteissa. Naisten ja miesten vaatteissa on palkkaan suhteutettaessa pieniä hintaeroja, mutta suunta on molemmissa sama.
Naisten vaatteet ovat halventuneet 55 prosenttia 30 vuodessa, miesten jopa 59 prosenttia. Vuodesta 1996 naisten vaatteet ovat halventuneet 45 prosenttia, miesten 58 prosenttia. "
Siis onko tilasto tehty vertaamalla 1996 Euroopassa valmistettuja laatuvaatteita 2017 kiinalaisiin rätteihin? Sehän on täysin väärin laskettu. Pitäisi erikseen tilastoida kiinalaisten ja eurooppalaisten tavaroiden hintakehitys.
Eli 1996 Made in China vaatteiden hintaa verrataan nykyisten ostarirättien hintoihin, ja vastaavasti myös 1996 Euroopassa valmistetujen vaatteiden hintaa nykysiin vastaaviin laatuvaatteisiin esim. Canalin, Zegnan, Brionin ym. pukuihin ja vaatekappaleisiin jotka valmistetaan edelleenkin Euroopassa.
Voi voi voi, kun mättää nuo faktatiedot. Nimimerkki "väärin_tilastoitu" ei keksi muuta kuin valehtelun, kun tilastot eivät tuekaan hänen vääristynyttä kuvitelmaansa hintojen hirveästä noususta.
aloituksen linkissä oli verrattuna paljon muitakin kulutuksen osa-alueita kuin vaatteet, mutta kommentoidaan nyt vaatteita, kun siitäkin saa niin helposti osoitettua nimimerkin "väärin_tilastoitu" valehtelevan.
Seuraavat otteet Suomen tekstiiliteollisuusmuseon viestimille lähettämästä historiikista:
"Kotimaiset trikootehtaat olivat 1960-luvulla eurooppalaisittain kilpailukykyisiä. 1970-luvun puolivälissä ala alkoi kärsiä halpatuonnista."
"Suomen tekstiiliteollisuuden kilpailu halpatuonnin kanssa kiihtyi 1980–90-luvulla. Suomen tekstiilituotanto pieneni."
http://www.tkm.fi/lehdistokuvat/tekstiiliteollisuusmuseo/Lue_historia.pdf
Yllä olevasta käy selvästi ilmi, että tekstiilien halpatuonti oli jo ottanut yliotteen suomalaisesta tekstiiliteollisuudesta vuoteen 1996 mennessä. Nimimerkki "väärin_tilastoitu" on siis todistettavasti väärässä väittäessään, että vielä 1990-luvulla suomalaiset olisivat ostaneet kotimaisia laatuvaatteita ja vasta sen jälkeen siirtyneet ulkomaisten (kiinalaisten) vaatteiden ostamiseen.
Ruotsalaiset halpisvaateketjut saapuivat Suomeen jo 1990-luvulla, esim. Kappahl vuonna 1990 ja H&M vuonna 1997.
Kyllä+90-luvulla+myytiin+myös+halpoja+"made+in+china"+vaatteita,+mutta+ne+eivät+kovin+montaa+markkaa+maksaneet.+Nykyisin+vastaavat+maksavat+kymmeniä+euroja.
Ja kun ei muu auta, niin todetaan oma kuvitelma vahvemmaksi näytöksi kuin tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus.
90-luvulla tuotiin tosiaan paljon tavaraa myös vaatteita jotka eivät maksaneet paljon mutta jopa vain yhden pesun jälkeen ne kelpasi enää vain pesurätiksi. Jo vuosia sitten asia muuttui. Tilaaja saa kiinasta saa juuri niin laadukkaita vaatteita kuin vaatii ja haluaa niistä maksaa. Moni suomalainen brändi teetetty Kiinassa jo pitempään. M.m. Tunnettu melko kallis Haglöf out door mallisto teetetään Kiinassa. Vain suunnittelu tapahtuu Ruotsissa. Sama koskee Luhtaa etc. suomalaisia brändejä. Kiinassa tehdään kyllä laadukkaitakin tuotteita ja jopa parempia kuin Euroopassa mutta toki ne eivät silloin ole halpoja.
"vain+yhden+pesun+jälkeen+ne+kelpasi+enää+vain+pesurätiksi"
"Kiinassa+tehdään+kyllä+laadukkaitakin+tuotteita+ja+jopa+parempia+kuin+Euroopassa+mutta+toki+ne+eivät+silloin+ole+halpoja."
Niin+näinhän+sitä+saadaan+köyhiltä+tuloja+pienennettyä,+kun+näppärästi+nostetaan+kaikkien+palkkoja.+Tuet+laahaavat+siinä+suhteessa+todella+paljon+kaukana+ja+köyhin+maksaa+ruuasta+enemmän+kuin+ennen.+EI+ole+tullut+sosiaalietuuden+minimiin+käsittääkseni+35%+korotusta?
Graafista näkee (Talousanomat 16 .1 Otsikolla kahden kastin eiäkeläiset) Mikä oli eläke vuonna 1995 ja 2015. Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen sanoi marraskuussa, että kansaneläkkeitä pitäisi korottaa 200 euroa, jotta ne nousisivat 1980-luvun tasolleen.
Työeläkettä saavilla keskieläke 1995 oli 1329 € ja vuonna 2015 oli 2040 €
Yhdistetty työ ja kansaneläke 1995 1251€ 2015 1033 €
Pelkkä kansaneläke 1995 722 € 2015 741 €
Nuo eläkkeethän ovat moninkertaisia opintotukeen nähden.
Opintotuki on noussut korkeintaan 20€ ja nykyisin 250€/kk.
Sillä tulee hyvin toimeen ilman että ottaa edes opintolainaa, ja rahaa jää vielä säästöönkin jolla päivittää pc-komponentteja, ja silloin tällöin ostaa ajanmukaisemman emolevyn ja prossun ym. komponentteja.
Tai ainakin itsellä tuo summa riitti opiskeluun ja elämiseen ihan hyvin, eikä tarvinnut ottaa senttiäkään opintolainaa. Jos ei tupakoi tai kaljoittele, ei opintolainaa tarvita ko. riippuvuuksien rahoitukseen ja pelkkä opintotuki on ihan riittävän hyvä tuki.
OECD:n mukaan tuloerojen kasvaminen haittaa talouskasvua. Suomessa OECD:n laskujen mukaan talouskasvu olisi voinut olla vuonna 2014 jopa viidenneksen korkeampi, jos tuloerot eivät olisi jatkaneet kasvuaan.Jotta köyhät eivät köyhtyisi jatkuvasti enemmän suhteessa muuhun suomalaiseen väestöön ja tuloerot köyhimpien ja rikkaimpien välillä eivät kasvaisi, pitäisi sosiaalietuuksiin tehdä säännöllisiä korotuksia.Vaikka indeksikorotukset toteutuisivat vuosittainkin, jatkaisivat tuloerot kasvuaan.Köyhimmille tuloluokille ei ole kertynyt 1990-luvun laman jälkeen lainkaan varallisuutta Suomessa.Kansantaloudelle haitallisinta on juuri raha, joka lojuu tuottamattomana pankkitileillä tai arvoaan menettävinä huonoina sijoituksina. (Wikipedia,Köyhyys)
Ymmärtääkö hjuytrt, mikä tämän ketjun aihe oikein olikaan?
Ei euro ulkomailta tuotujen tavaroiden suhteen olekkaan nostanut hintoja. Työn tekeminen suomessa on noussut moninkerroin palkkojen muodossa ja se on siirtynyt hintoihin. Palvelut ovat kallistuneet. Ravintolassa syömisen hinta on pysynyt suhteellisen hyvin kurissa, siitä osa selittyy ulkolaisten raakaaineiden edullisempi hinta.
Nykyään melkein kaikki maat ovat maailman kauppajärjestössä , mihinkä ei tosiaan kuuluneet -80 luvulla kuin pohjoismaat EU Yhdydvallat ja Japani Jos joku ulkopuolinen maa yritti tuoda näihin maihin tavaraa, niin niihin lätkäistiin 40 prosentin tulli, tosin Suomella ja Neuvostoliitolla oli tasapuolinen tavaranvaihto.Mainittakoon että taulu tv on keksitty jo -70 luvulla mutta myyntiin tuli vasta 2000 luvulla. Ei ollut kilpailua. Esimerkiksi Philips esitteli Kuvaääni soitinta ja laserlevyä TM lehdessä 1972. Suomessa DVD levyjen ja soittimien myynti käynnistyi vasta 30 vuotta myöhemmin.
Niinpä+niin.+Mikä+on+keskimääräisen+auton+hinta,+mikä+on+keskimääräinen+palkkatulo?+Eihän+se+tuosta+tutkimuksesta+selviä.+
Ruuan+hinnatkin+ovat+nousseet+tuntuvasti.+Varsinkin+viime+vuosikymmenellä+viimeisen+myyntipäivän+tuotteissa+aina+oli+-50%+alennus,+nykyisin+vain+-30%.+Atrian+karjalanpaisti+700g+maksoi+lähialepassa+1,50€,+aina+sitä+lötyi+keltaisella+-50%+lapulla+varustettuna+tuohon+hintaan.
Ylen+toimittaja+on+ilmeisesti+katsonut+tilastokeskuksen+sivulta+naudanlihan+tuottajahinnat,+ja+siihen+perustanut+väitteensä+lihanhinnan+pysymisestä+ennallaan+(tai+lievä+lasku+suhteessa+35%+palkannousuun).
No, jos sulle krääsän hintojen alennus tuo kiksejä, niin tässä tosiasiaa vähän tärkeemmästä.
Alla Helsingin kaupungin vuokrakehitystä. Mitäs sanot?
Vuosikeskivuokra on vuodesta 1990 kohonnut varsin paljon: vuonna 1990 vapaarahoitteisten asuntojen vuoden 2012 tasoon deflatoitu kuukausikeskivuokra oli 7,78 euroa neliöltä, vuonna 2000 se oli
12,72 euroa/m2 ja vuonna 2012 16,04 eu/m2.
Niin, sun täytyy nyt tietenkin laskee toi vaikkapa kansaneläkkeeseen suhteutettuna. Taitaa olla nykyään jotai 630€, v.-90 en tiedä, mut takaan, ett noussu on, ehkä kertaluokkia.
Kyllä eurot ovat muuttuneet markoiksi yksi yhteen jo ajat sitten eli kahvi joskus 2 markkaa tai kaksi euroa nykyään. vaatimattomat 6 kertaiset hinnat menneeseen aikaan....ja propaganda syöttää että hinnat vain halpenevat...uskokaa nyt vaan kaikki mitä teille suoraan tyrkytetään.
Taviksella on entistäkin ankeampaa nyt kun kaikki hinnat nousevat aivan järjettömästi mutta rikkaallehan on kaikki halpaa kun heidän tulonsa ovat Suomen historiassa nyt korkeammat kuin koskaan ennen.
Kansasta kun puhutaan nykyään niin tuleekin mieleen vain hyvätuloiset, kaikki muut onkin vain harmaata massaa, kysykää vaikka ylimielisiltä rikkailta herroiltanne... onneksi nekin kuitenkin joutuvat kuolemaan pois niin tasa-arvo toteutuu ainakin siinä asiassa.
Oli taas NIIN vaikea lukea yhden linkin takana oleva artikkeli. Ei siellä ole yksi "tavallinen" toimittaja mitään tilastoja itsekseen väsännyt (kuten joku urpo tässä ketjussa väitti) vaan selvitys on tehty seuraavasti (lukee jutussa):
"Näin selvitys tehtiin
Yle pyysi Tilastokeskusta laskemaan 45 tuotteen ja palvelun hintojen kehittymisen vuosina 1986, 1996, 2006 sekä nyt.
Tilastokeskus laski pyydettyjen tuotteiden ja palveluiden hinnat vuosikeskiarvoina.
Jutun kuvissa hintojen vertailussa käytetään Kuluttajahintaindeksiä, joka näyttää keskimääräisen muutoksen hinnoissa.
Tilastokeskus toteutti hintalaskelmat siten, että vertailuvuodeksi valittiin 2005. Tätä uudempia ja vanhempia tietoja verrataan siis vuoden 2005 tasoon.
Vertailuvuoden 2005 indeksi on 100. Jos siis esimerkiksi lihan indeksi lokakuussa 2017 on 123, tarkoittaa se, että lihan kuluttajahinta on noussut 23 prosenttia vuodesta 2005.
Jutun kuvista on jätetty vuosi 2006 pois, koska se on niin lähellä vertailuvuotta 2005.
Hintojen kehityksen suhteessa palkkoihin laski Tilastokeskuksesta keväällä eläkkeelle jäänyt kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen. Hintaindeksimiehenä tunnetuksi tullut Lehtinen jatkaa edelleen aktiivisesti hintojen seurantaa."
Juurikin yksittäinen freelancer-toimittaja, saksalaissyntyinen Marcus Ziemann on artikkelin takana. Tilastokeskus ei ole julkaissut tuollaista tutkimusta. Artikkeli ei ole tutkimus eikä se edes yritä olla objektiivinen tai tieteellinen, vaan ainoastaan provosoiva humpuukipläjäys.
Tilastokeskus vuosittain laskee ainoastaan kuluttajahintaindeksin, joka yleensä vuosi vuodelta nousee eikä laske.
Tällä palstalla on kuulemma keskustelu tyrehtynyt. Tässäkin ketjussa se tyrehtyi heti, kun väitteet artikkelin "vääristä tilastoista" eivät pitäneetkään paikkaansa.
Tuo artikkeli ei ollut mikään oikea tutkimus, vaan lähtökohtaisesti ihan totaalista huuhaata ja tarkoitushakuista vääristelyä.
Toimittaja ei ole edes julkaissut lähdemateriaalia ja väitettyjä laskelmia, johon perustaa uskomattomat väitteet hintojen tiedettyä lievemmästä laskusta tai jopa pysymisestä ennallaan. Artikkeli paljastuisi välittömästi tarkoitushakuiseksi humpuukiksi, jota se tietysti nytkin on.
Sama vielä toisin sanoin
http://www.sss.fi/2017/12/mummonmarkka-ei-kerro-totuutta/
"Tilastokeskuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan suurin osa tuotteista ja palveluista maksaa nykyään vähemmän kuin ennen: suomalaisten ostovoima on noussut huimasti. Tutkimus vakuuttaa, että palkat ovat nousseet vuodesta 1986 lähtien peräti 210 prosenttia, ja nousua on ollut myös vuodesta 2005 lähtien 35 prosenttia."
Kyseinen selvitys ei ollut mikään tutkimus eikä siinä uutisoitu tutkimusta. Missään ole edes mitään lähdeviitteitä tai taulukoita joista ilmenisi, mitä tuotteita toimittaja on halunnut ottaa selvitykseen mukaan. Todennäköisesti toimittaja on tarkoituksella valikoinut artikkelia varten sellaiset tuotteet joiden hinta on laskenut vähemmän, ja jättänyt huomioimatta tuotteet ja tuoteryhmät joissa on enemmän hinnannousua.
Lisäksi esim. lihatuotteiden tapauksessa on huomioitu vain naudanlihan tuottajahinta, joka on pysynyt vakiona ja muodostaa vain pienen osan elintarviketuotteen kulurakenteesta.
Kaikki muut kulut ovat 10 vuoden aikana nousseet tuntuvasti (kuljetus, pakkaus, mainostus, toimistokulut, atk-infrastruktuuri, räätälöidyt ohjelmistot yms. joita elintarvikefirmoilla on), ja loppukuluttajan hintakin on 4,6-kertaistunut kun katsotaan esim. Atrian karjalanpaistin hintakehitystä vuodesta 2005.
Sianlihan+tuottajahinta+on+1,42€/kg+ja+naudanlihan+2,58€/kg.+Ne+olivat+samoja+jo+10+vuotta+sitten.
Monissa+tuotteissa+myös+pakkauskokoa+on+pienennetty+ja+tästä+johtuen+kilohinta+on+noussut+enemmän.+Varmastikaan+toimittaja+ei+ole+vertaillut+tuotteiden+kilohintoja+vaan+esim.+tietyn+makkarapaketin+hintaa+2005+ja+2017.
Selvästi on jo sanottu:
"Näin selvitys tehtiin
Yle pyysi Tilastokeskusta laskemaan 45 tuotteen ja palvelun hintojen kehittymisen vuosina 1986, 1996, 2006 sekä nyt.
Tilastokeskus laski pyydettyjen tuotteiden ja palveluiden hinnat vuosikeskiarvoina.
Jutun kuvissa hintojen vertailussa käytetään Kuluttajahintaindeksiä, joka näyttää keskimääräisen muutoksen hinnoissa.
Tilastokeskus toteutti hintalaskelmat siten, että vertailuvuodeksi valittiin 2005. Tätä uudempia ja vanhempia tietoja verrataan siis vuoden 2005 tasoon.
Vertailuvuoden 2005 indeksi on 100. Jos siis esimerkiksi lihan indeksi lokakuussa 2017 on 123, tarkoittaa se, että lihan kuluttajahinta on noussut 23 prosenttia vuodesta 2005.
Jutun kuvista on jätetty vuosi 2006 pois, koska se on niin lähellä vertailuvuotta 2005.
Hintojen kehityksen suhteessa palkkoihin laski Tilastokeskuksesta keväällä eläkkeelle jäänyt kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen. Hintaindeksimiehenä tunnetuksi tullut Lehtinen jatkaa edelleen aktiivisesti hintojen seurantaa."
70-luvulla sai 100 markalla farkut ja paidan, näin nyt: 100 euroa riittää farkkuihin ja paitaan.
Mitä siinä välissä oli en muista koska en laskenut.
Jaa? Itse olen tässä vuoden sisään ostanut Tokmannilta farkut ja kauluspaidan alle 30 eurolla. Molemmat olivat kyllä alennuksessa, mutta ilman alennustakin olisivat myyneet alle 50 €:n.
halpatuontia kun kehtaa kulkee noilla no ei kauaa kestä nuo farkut
mulla on noita vanhoja farkkuja vielä hyvässä kunnossa leecoopperit
ei saa satosella enään
Broilerin koipireisiin on vuodessa tullut 0.50€ lisää hintaa kilolta.
Uimahalliin pääsi 1976 vuonna 1 markkaa 50 pennillä.Paljonkos se on nykyrahassa..tai siis vähänkös?
kaiket talvipäivät aamusta iltaan polskittiin ja kesällä järvissä juu.
Olisitte käyneet ilmeiset koulut niin ymmärtäisitte mitä aloituksen linkissä kerrottiin.
Jaa+mikä+profeetta+taas+äänessä
niin+onhan+se+auto+nyt+jokapäiväiväistä+ruokaa.
mulla on kuitit tallessa joten, luvut ovat maksettuja ei olettamuksia tai arvailuja, kokoomus ja keskusta laskee omaansa.
ja palkkaa voi seurata eläkekertymästä , kyllä tilasto on tilasto ja tosi on tosi
naudan+sisäfile++n.+80+mk++nyt+19.99€++/+kg++++eli+hinta+on+noussut+noin+40%