Miksi annoin mieheni jättää minut yksin koko avioliittomme ajan? Miksi odotin ja odotin, että hänellä olisi ollut hyvä olla ja että hän olisi alkanut viettämään arkea minun kanssani? Miksi luotin tyhjiin lupauksiin vuodesta toiseen? Miksi en eronnut aiemmin? Häpesin tilannettani, halusin osoittaa, että kaikesta huolimatta onnistumme....lopulta tajusin, ettei hän ehkä koskaan rakastanut minua, olin saavutettu ja takataskuun laitettu, vailla käyttötarkoitusta! Pakko myöntää, jäi vain katkeruus ja oikea vuori pahoja muistoja. Jos olisin tajunnut, että mikään ei muutu, onni ei odota kulman takana ja olisin käsittänyt erota jo nuorempana...! Silloin luultavasti vieläkin uskoisin tehneeni virheen, kuvittelisin kuinka olisimme voineet elää onnellisina, yhdessä.... Vain menetetty nuoruus surettaa., tunnen olevani kaikkien seurustelumarkkinoiden ulkopuolella, vailla mitään mahdollisuuksia😥💔 Onko kukaan selvinnyt vastaavasta onnellisten kirjoihin?
Ikuisesti katkera?
Ypöypöyksin
8273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oliko mies ensimmäinen ystäväsi?
Nimi on Tauno K
Viljo????????
Miekkaa kärsivän haavaan...tappajakansaa ollaan vastaajista päätellen! Jos ei osaa vastata, VOI JÄTTÄÄ VASTAAMATTA
Pelkäsitkö jo nuorena, ettet kelpaa muille? Ehkä ongelmasi on huono itsetunto, itsesi aliarvoiminen ja vähättely? Jospa löydät vielä
jonkun?
Oma kohtaloni täsmälleen samanlainen ainoana erotuksena sukupuoli.Puolet elämästäni toivoin että toinen muuttuisi mutta turhaan.Sama katkeruus hukkaan heitetyistä vuosista.Onneksi meidän liitosta syntyi lapsia mikä korvaa monin kerroin pettymykseni kumppaniin.Toivottavasti sinullakin sama tilanne.Toki minussakin se vika että en osannut puhua omista tunteistani ja tarpeistani.Mutta minulla päällimmäisenä tunne hukkaan heitetystä mahdollisuudesta.Sinulle kuitenkin voimia ja varmasti hyvälle ihmiselle käy vielä hyvin.
Turha märehtiä ja murehtia menneitä. Keskity elämään, nykyhetkeen. Elämä on lyhyt ja ihmissuhteita on vaikea solmia katkeramielisenä.
❤️-kiitos Gargar ja yupdui lohdutuksen , toivon ja muistutuksen sanoista! Kyllä, minullakin on onneksi lapset ja he elämäni suurin rikkaus, vaikka kohta puoliin lähtevätkin omilleen. Ihanaa tietää, että teidänlaisilta ihmisiltä voi saada apua synkkyyteen vain näin Suomi24- kautta. Hyvää juhlavaa joulukuuta🇫🇮🎄💝!