Tutkimusta TYP:istä

On viitteitä siitä, että monialaista yhteispalvelua ja sen oikeuksia pakottaa työttömiä huolimatta taustoista kuntoutukseen, pakkolääkitykseen, ja psykiatrille jne kehitetään maakuntauudistuksen myötä edelleen laajemmaksi. Juuri oli juttua, että kuntoutuksen ja terveyden kartoituksen sekä jatkotoimien ja pakkoholhouksen laajennettuja suunnitelmia aletaan piakkoin kirjaamaan lakiin.

Kohta kaikki pitkäaikaistyöttömät ovat lain edessä hulluja, sairaita, kyvyttömiä töihin, ja heitä ei olekkaan enää tarkoitus edes saada palkkatöihin, vain töihin palkatta, tai pakkolääkityksi jos änkyröi. Kannattaa lukea seuraava tutkimus TYP:in synnystä, jos kiinnostaa tietää tästä paskasta ja mihin suuntaan viimeaikoina kehittynyt.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104433/URN_ISBN_978-952-245-888-9.pdf?sequence

Tässä joitain siteerauksia:

"Aluksi asiakkaiden kokemukset yhteispalvelusta olivat pääosin
myönteisiä (Arnkil ym. 2004). Työntekijöiden moniammatillisuus,
palvelun ystävällisyys ja kohtaamiselle annettu aika erosivat asiakkaiden
mukaan selvästi työ- ja sosiaalihallinnon peruspalveluista. Asiakkaiden
näkökulmasta TYP:sta oli tullut heidän työllistymiseensä liittyvien
asioiden asiantuntija.

Ajan myötä myös asiakkaiden kriittisiä
kokemuksia alkoi nousta esiin. TYP ei sittenkään pystynyt järjestä-
mään työtä, ja TYP alkoi eräiden asiakkaiden kokemuksissa näyttää
toivottomien tapausten yksiköltä. (Karjalainen & Saikku 2008.) "

[...]

"TYP-toiminnan vaikutuksesta pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen
ei ole tehty erillistä seurantatutkimusta. [...]
Toiseksi, aktivointijaksot ovat yleensä pitkiä prosesseja, jolloin niiden
vaikutuksiakin pitäisi seurata muutamien vuosien viiveellä. Tähän
ei tilatuissa arviointitutkimuksissa ollut aikaa. TE-hallinnon URAtietojärjestelmästä
saadaan tietoja TYP-asiakkaiden työttömyysjaksojen
alkamisesta ja päättymisestä. Arviointitutkimuksissa on käytetty
näitä tietoja. Niiden mukaan TYP-asiakkaista, joiden työttömyys on päättynyt, noin joka kymmenes työllistyi avoimille työmarkkinoille."

Yllätys että aktivointijaksot ovat olleet niin pitkiä prosesseja, että niiden vaikutuksia ei edes ole jaksettu tarkemmin seurata. Vuosien aktivointia. "Noin joka kymmenes työllistyi avoimille työmarkkinoille" on aika vähän, eikä tässä tutkimuksessa ollut ohessa viitettä mihin tietoon tämä perustui, mutta kuulostaa yltiöpositiiviselta, koska kuntien omissa vastaavissa tilastoissa on yleensä ollut noin 2-3% työllistyvyys avoimille työmarkkinoille, joka on kaikana "noin 10%":sta. Itsekään en nyt kaiva tähän hätään tilastoa, mutta pienistä määristä puhutaan. Näissä ei ole otettu edes huomioon sitä kuinka moni onnistui ylenpalttisen pitkän aktivointijakson aikana ihan itse löytämään työpaikan, ja kuinka moni löysi sen TYP:in ansiosta.

"Palkkatuettuun työhön siirtyi noin viidesosa asiakkaista. Noin joka
kymmenes siirtyi koulutukseen. Työvoiman ulkopuolelle päätyi noin
neljäsosa asiakkaista, ja suurin joukko (35 %) oli sellaisia, joiden tilanteesta
ei ollut tietoa. (Mt. 295–297.) Työllisyyspoliittiset siirtymät työ-
hön tai koulutukseen jäivät siten TYP-toiminnan alkuvuosina melko
vaatimattomiksi. Osana laajempaa työttömien työllistymistutkimusta
TYP-toiminnalla on todettu kuitenkin olleen hyvinvointipoliittisia
vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen (Valtakari ym. 2008)."

Palkkatuettu työ on usein samojen tahojen järjestämää kuin kuntouttava työtoiminta, eli kolmannen sektorin yhdistysten, koska monesti nämä järjestävät sekä kuntouttavaa työtoimintaa että palkkatuettua työtä. Palkkatuettua työtä on yleensä tarjolla vain sen verran monta tuntia paperille sovittuna, että se vastaa määrältään yhdistyksen samaa suurinta mahdollista palkkatukea, mikä sille maksetaan työttömän työllistämisestä, jotta se ei joudu itse maksamaan penniäkään omasta pussistaan palkkaa. Ylitöitä voidaan sitten lisäksi vaatia palkatta varsinaisen palkallisen työajan lisäksi. Kieltäytyä ei voi, koska siitä seuraa karenssi.

"Vaikka asiakkaiden välittömät siirtymät työmarkkinoille eivät ole olleet määrällisesti suuria, VOIVAT aktiivijaksojen vaikutukset silti olla myönteisiä pitkäaikaistyöttömien ja heidän perheidensä kannalta. Sosiaalinen osallistuminen lisää arjessa selviytymistä ja tuo –
ainakin hetkittäistä – optimismia tulevaisuuden suhteen"

Ja sitten tutkimuksen tekijän omia arvailuja ("VOIVAT") perustuen lähinnä ei mihinkään. Omaehtoinen sosiaalinen osallistuminen voi tietysti auttaa arjessa jaksamiseen, mutta en kyllä itse näe pakotetun sosiaalisen osallistumisen, tietyssä muotissa karenssin ja toimeentulotuen sanktioimisen uhalla tarjoiltuna, tarjoavan onnistumisen tunteita ja motivaatiota. Tässä käytän itseäni koenaniinina ja tutkimusdatana. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin pakottaminen terveiden ja narkkareiden sekaryhmään leikkimään karenssin uhalla pupuleikkejä. Ajan voisi itsenäisesti käyttää 10 kertaa hyödyllisemminkin - siitä saisi motivaatiota elämään.
Ilmianna
Jaa

18 Vastausta



"Yllätys että aktivointijaksot ovat olleet niin pitkiä prosesseja, että niiden vaikutuksia ei edes ole jaksettu tarkemmin seurata. Vuosien aktivointia. "Noin joka kymmenes työllistyi avoimille työmarkkinoille" on aika vähän, eikä tässä tutkimuksessa ollut ohessa viitettä mihin tietoon tämä perustui, mutta kuulostaa yltiöpositiiviselta, koska kuntien omissa vastaavissa tilastoissa on yleensä ollut noin 2-3% työllistyvyys avoimille työmarkkinoille, joka on kaikana "noin 10%":sta"

Tuohon haluan vielä lisätä sen että tämä siteerattu tutkimus näyttää perustuneen vanhoihin tilastoihin, joka voisi selittää sen että TYP:in pitkien aktivointijaksojen aikana noin 1/10:nestä onnistui löytämään avoimilta työmarkkinoilta työtä, ei välttämättä yhtään TYP:in ansiosta, kun taas kuntien viimeisimmissä tilastoissa vastaava luku on ollut 2-3%. Eli siteerattu tutkimus saattaa hyvinkin perustua vuosia vanhoihin tilastoihin (monessa kohtaa siinä siteerataan jopa vuotta 2008 vanhempia tilastoja), jolloin lama ei ollut niin paha, ja näin töihin pääsi ihan yleisesti ottaenkin helpommin, kuin viimevuosina. Tällä ei toki ole mitään tekoa TYP:in kanssa, jos ero johtuu tuosta, vaan se ero johtuu siinä tapauksessa ihan yleisestä työmarkkinatilanteesta.

Suosittelen työttömiä lukemaan tietoa TYP:istä ja monialaisesta palvelusta, esimerkiksi tuota tutkimusta, joka kertoo TYP:in synnystä ja kehityksestä pelottavampaan suuntaan, sekä Google-haun kautta kannattaa etsiä tietoa tulevista uudistuksista. Tämä ihan sen vuoksi, että vihollisensa kannattaa tuntea.
Ilmianna
Jaa
Vain tahdoton allensa paskonut pelkuri kuuntelee virkapalvelijoiden paskapuheita.
Ilmianna
Jaa
Muistaakseni joku "valtionvarainministeriön tarkastus tai tutkimuslaitos" oli tehnyt jonkun tutkimuksen hallitukselle jossa TYP aktivoinnissa olleista työllistyi avoimelle työmarkkinoille yhtä suuri prosentti kuin aktivoinnista kieltäytyneet TYP.n asiakaskohderyhmään kuuluvat pitkäaikaistyöttöttömät . Tutkimuksessa todettiin ettei TYP toiminnan aktivontiin sijoitettut varat resurssit tuottaneet mitään haluttuja tuloksia ja koko TYP.n toiminnan tarkoituksenmukaisuus voidaan astettaa taloudellisin perustein kyseenalaiseksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tietenkään tätä ei kokonaisuudessaan uutisoitu, vaan se muotoiltiin jokseenkin näin:
-Jätetään kertomatta prosentti mikä kieltäytyneistä työllistyi avoimille työmarkkinoille vertailukohteena
-Kerrotaan vain prosentti joka TYP-palvelussa olleista työllistyi, ja sitäkin varovaisesti hehkutetaan jonkin sortin onnistumisena, jota vielä kehitetään parempien lukujen saavuttamiseksi
-Jätetään kokonaan mainitsematta, että TYP-palvelujakson päätteeksi avoimille työmarkkinoille työllistettyjen määrässä ei huomioitu ollenkaan seikkaa oliko TYP-palvelulla itsessään mitään tekoa henkilöiden työpaikan löytymiselle ylipäätään vai ei - oletukseksi siis jää, että oli, koska kukaan ei sanonut toisin.
= Yhteenvetona hehkutetaan kuinka TYP-palvelun ansiosta osa työttömistä työllistyi avoimille työmarkkinoille, ja sekin on parempi vaihtoehto kuin ei mitään! Ja vaikka luku olikin mitätön, niin ainakin palveluun ohjattujen työttömien syrjäytyminen ehkäistiin, ja kaikki sinne "päässeet" olivat palveluun erittäin tyytyväisiä. Nämä kysymykset esitetään pelkästään TE-virkailijoille, sossutantoille, ja työttömien pajojen ohjaajille - työttömiltä itseltään ei asiasta luonnollisesti kysytä, vaan heitä ohjaavat tahot vastaavat heidän puolestaan heille tarkoitettuihin kysymyksiin
= Poliitikot ja loispummivirkailijat ylistävät "hei me onnistuttiin!"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Huh huh mitä sontaa. Lisää tutkimuksesta siteerattua, joka näyttää kuinka erkaantunut todellisuudesta on rahvas jolla itsellään on hyvä tulotaso:

" Työ tuottaa paitsi palkkaa yleensä
myös hyvinvointia.

Timo Järvensivu tutkijakumppaneineen (2012) kaavailee tulevaisuuden
työpolitiikassa siirtymää rahapalkka- ja verotulokeskeisestä
politiikasta hyvinvointikeskeiseen työllisyyspolitiikkaan. Tällä hän
tarkoittaa ”marssijärjestyksen muuttamista”: hyvinvointikeskeisessä
työllisyyspolitiikassa ensisijaista on työn ekologisten ja yhteiskunnallisten
vaikutusten määrittely ja vasta tämän jälkeen tulee työn rahataloudellinen
arvottaminen (mt. 109). Työn merkitys niin yksilön kuin
yhteiskunnankin näkökulmasta muuttuu, sen mielekkyys ja laajemmat
yhteydet tulevat esille ”ihmiskunnan yhteisinä asioina”.

Hyvinvointikeskeisessä työllisyyspolitiikassa, jossa pyritään vaalimaan
myös ympäristön hyvinvointia, rahatalouden virrat muuttuvat.
Verotuksen suuntaaminen enemmän esimerkiksi ekologiseen verotukseen
työnteon verotuksen sijaan voi tulla silloin ajankohtaiseksi.
(Mt.) Vielä on vaikea ennakoida, mitä tällaiset skenaariot tarkoittaisivat
esimerkiksi rakennetyöttömyyden purkamisessa. Oletettavasti
yksinäkökulmaisen taloudellisen kasvupakon purkaminen toisi aktii-
vitoimiin arvopohjaista väljyyttä, joskin palkkatyöllä on jatkossakin
paikkansa. Ehkä suurimmat odotukset ovatkin työn merkityksellisyyden
muutoksessa. Kokemus siitä, että tehty työ lisää paitsi yksilön
myös yhteiskunnan hyvinvointia ja koko ihmiskunnan ekologista
kestävyyttä, voi tuoda uudenlaisia toimijuuden ja osallisuuden kokemuksia
työikäisille kansalaisille. "

Työ ei tuota hyvinvointia jos siitä ei saa palkkaa, koska tietty tulotaso tarvitaan hyvinvoinnin turvaamiseksi ihmiselle Suomessa. Jos tulotaso ei täyty, ei tarvittavaa hyvinvoinnin tasoa voida saavuttaa, vaikka saisikin tehdä (pakon edessä aktivoituna) jotain mielekästä, mitä vain marginaaliosa ihmisistä pääsee muutenkaan tekemään.
Ilmianna
Jaa
Mikä sitten sinun mielestäsi olisi hyödyllisempää toimintaa?

Itse olen sanonut TE-viranomaisille, että käytän työttömyysaikani omaehtoiseen opiskeluun ja iäkkään äitini hoitamiseen. Kyllä tähän asti on riittänyt TE-virkailijoilta tervettä järkeä ymmärtää, että minun paikkani ei ainakaan ole kuntouttavassa toiminnassa.

Jos työttömällä on esittää tarpeeksi järkeviä ideoita omalle ajankäytölleen niin tuskinpa henkilöä työnnetään näennäisnäpertelyyn toimintakeskukseen tai työpajalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Kyllä muuten työnnetään. Yleensä TE-virkailijan ja etenkin TYP-virkailijan kanta on se että "tämä on nyt sulle osoitettu, ja sinä teet näin, tai saat karenssin. Piste." Sulla on käynyt tuuri.

Minusta hyödyllisempää toimintaa on mikä tahansa ajankäyttö.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
asdsadasdsad kirjoitti:
Kyllä muuten työnnetään. Yleensä TE-virkailijan ja etenkin TYP-virkailijan kanta on se että "tämä on nyt sulle osoitettu, ja sinä teet näin, tai saat karenssin. Piste." Sulla on käynyt tuuri.

Minusta hyödyllisempää toimintaa on mikä tahansa ajankäyttö.
Sitten teet jotain muuta. Työttömyyspäivärahaa eiole pakko nostaa, mutta jos nostaa, pitää noudattaa sen ehtoja.

Joku voi kokea elämää rikastutttavana ja itselleen hyödyllisenä kaljan juomisen hiekkarannalla ja se voi sitä ollakin. Siitä ei kuitenkaan makseta työttömyyskorvausta, mutta kaikkea ei voi saada.
Työttömyyskorvaus ei ole vastikkeetonta rahaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PieniPiruVasempaan kirjoitti:
Sitten teet jotain muuta. Työttömyyspäivärahaa eiole pakko nostaa, mutta jos nostaa, pitää noudattaa sen ehtoja.

Joku voi kokea elämää rikastutttavana ja itselleen hyödyllisenä kaljan juomisen hiekkarannalla ja se voi sitä ollakin. Siitä ei kuitenkaan makseta työttömyyskorvausta, mutta kaikkea ei voi saada.
Työttömyyskorvaus ei ole vastikkeetonta rahaa.
No en jaa kaljanjuontifantasioitasi joten niistä en osaa sanoa. Työttömyyskorvausta ollaan muuttamassa huolestuttavaan suuntaan, mutta sen vastikkeena on ollut nimenomaan PALKKATYÖN haku ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen, jos sellainen puuttuu. Työnteko tuen ehtona ei ole vielä osana työttömyyskorvausta, eikä siitä toivottavasti siltä osin vastikkeellista ikinä Suomessa tule.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
asdsadasdsad kirjoitti:
No en jaa kaljanjuontifantasioitasi joten niistä en osaa sanoa. Työttömyyskorvausta ollaan muuttamassa huolestuttavaan suuntaan, mutta sen vastikkeena on ollut nimenomaan PALKKATYÖN haku ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen, jos sellainen puuttuu. Työnteko tuen ehtona ei ole vielä osana työttömyyskorvausta, eikä siitä toivottavasti siltä osin vastikkeellista ikinä Suomessa tule.
Työntekona tuen ehtona - tällä tarkoitan tietysti palkattoman työn tekemistä tuen nauttimisen ehtona, sillä jos on työssä, niin pitäisi saada työstä palkkaa siten, ettei tuen hakemiseen enää ole tarvetta vaan työttömyysluukun asiakkuus poistuu.

Toki nykyisin voidaan asettaa karenssiaika eli korvaukseton aika, jos työnhakija kieltäytyy hakeutumasta palkattomaan työhön, eli johonkin työllistymistä "edistävään" palveluun, mutta oikeus työttömyyskorvaukseen palautuu tämän jälkeen, tai jos ei palaudu, niin on oikeus ainakin perustoimeentulotukeen. Siinä vastikkeellisuus koskee sitä osuutta, joka voidaan kieltäytymisen perusteella sanktioida, mutta toimeentulotuki ei Suomessa koko määrältään ole vastikkeellinen, eikä siitä Suomessa toivottavasti koskaan sellaista tule.

Jos tulee, niin työntekijäosapuoli joutuu Ay-liikkeiden kera erittäin ahtaalle, ja TES:it sekä kaikki työntekijän minimiturva kaatuu sillä sekunnilla, kun työttömät voidaan laittaa tukipalkalla korvaamaan minimipalkalla ja työsopimuksella töissä olevat duunarit. Tämähän fantasiahan saa toki porvarin pikkumunan jäykistymään.

Työttömyysturva on osittain vastikkeellinen Suomessa, mutta työttömällä on itsellä päätäntävalta nostaa tukea ja kieltäytyä hakeutumasta palkattomaan työhön, jos ei halua palkatta työtä tehdä. Tällöin voi saada karenssin ja toimeentulotukea voidaan leikata, mutta myöskään siis toimeentulotuki ei ole kokonaan vastikkeellinen, vaan sitä voi nostaa ja silti kieltäytyä KAIKESTA PALKATTOMASTA TYÖSTÄ, joskin sitä ei täysimääräisenä silloin voi saada.

Älä kuitenkaan tule väittämään minulle että Suomessa sekä sosiaali että työttömyysturva ovat kokonaan vastikkeellisia jopa palkattoman työn osalta, koska näin ei ole. Sosiaaliturvaa voi nostaa vaikka kieltäytyisi kaikesta palkattomasta työstä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PieniPiruVasempaan kirjoitti:
Sitten teet jotain muuta. Työttömyyspäivärahaa eiole pakko nostaa, mutta jos nostaa, pitää noudattaa sen ehtoja.

Joku voi kokea elämää rikastutttavana ja itselleen hyödyllisenä kaljan juomisen hiekkarannalla ja se voi sitä ollakin. Siitä ei kuitenkaan makseta työttömyyskorvausta, mutta kaikkea ei voi saada.
Työttömyyskorvaus ei ole vastikkeetonta rahaa.
Kerroppa pelle, miksi joku TE-toimisto olisi kritiikin ja hyvän hallinnon velvollisuuksien yläpuolella?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
TYPin ongelma oli että se ei lisännyt palkkatyöpaikkojen tarjontaa vaan vähensi sitä. Ja siitä seurasi myös että työttömyysjaksot pitenivät.

Kyseessä siis oli valtion toimipisteissä olleet työllisyysvaroin palkattujen työpaikat. Ennen TYPiä niihin mentiin töihin 6 kk:ksi ja sitten sama paikka meni seuraavalle työllistettävälle. TYPin myötä siinä työpaikassa ensin "kuntouduttiin" palkatta 3 kk:tta ja vasta sitten oltiin palkkatyössä 6 kk:tta.

Jolloin sama työllisyysvaroin palkatun työpaikka oli 25 -50% vuodesta palkattoman pakkotyön eli kuntouttavan työtoiminnan suorituspaikkana. Kun noiten työpaikkojen määrää ei juurikaan lisätty kun työttömienm "kuntouttaminen" palkattomalla määräaikaisella pakkotyöllä aloitettiin, niin tosiasiassa palkkatyöpaikkojen määrä ainakin mitä tulee työllisvaroin palkattujen työpaikkoihin osalta väheni.

Ja kun suurimalla oasalla noita työllisyysvaroin palkattujen työpaikoista oli omat bvvakio työllistettävänsä, siis että 3 - 4 ihmistä käytännössä jakoi yhtä ja samaa työpaikkaa vuodesta toiseen, se että kuntouttaminen alkoi samalla pidensi tuommoisen työllisyysvaroin palkatun työpaikan haltijoiden eli vakiotyöllistettävien työttömyysjaksoja jopa 9 - 12 kuukaudella aiempaan verrattuna.

Siis kuntouttava työtoiminta toi pelkkää harmia, eikä mitään myönteistä niiden kannalta katsottuna jotka olivat jonkin työllisyysvaroin palkattun työpaikan vakiotyöllistettäviä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Oikeiston ideologiana on pakkotyö työttömyysturvaa vastaan, kummasti tämä on vielä fyysistä työtä yrityksille tai yhdistyksille ja vieläpä ilmaista näille tahoille jotka saavat rahallista hyötyä toiminnasta mutta työtön ei saa mitään itselleen, edes määräaikaista palkkatyö sopimusta, sitä 9 euron lisää ei lasketa miksikään kun se ei kata kuluja millään tavalla.

Tämä on sitä keskustan työreformia ja kokoomuksen uusliberalismia, olkaa hyvät.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Tämä on sitä matalapalkka-alojen työehtojen ja jo valmiiksi matalan minimipalkkatason tuhoamista parhaimmillaan! Hallitus on keksinyt, että ehtojen mukaista minimipalkkaa ei tarvitse maksaa, jos kyseessä ei ole sitova työsuhde! Ovetlat paskiaiset ovat löytäneet laista porsaanreiän. Tämä ei toki ole mitään uutta, mutta tämän porsaanreiän käyttämistä on laajennettu valtavasti tällä hallituskaudella, ja tullaan edelleen laajentamaan tämän hallituksen aikaansaamilla linjauksilla ja tulevaisuudensuunnitelmilla entisestään.

Suurin kärsijä ovat paitsi työttömät jotka eivät pääse palkkatyön syrjään kiinni, niin myös ne työsopimuksella näitä matalapalkkatöitä tekevät tavalliset duunarit, jotka menettävän kaiken johdosta omat työsopimuksensa ja oikeutensa minimipalkkaan, sekä pahimmassa tapauksessa työsopimuksensa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
asdsadasd kirjoitti:
Tämä on sitä matalapalkka-alojen työehtojen ja jo valmiiksi matalan minimipalkkatason tuhoamista parhaimmillaan! Hallitus on keksinyt, että ehtojen mukaista minimipalkkaa ei tarvitse maksaa, jos kyseessä ei ole sitova työsuhde! Ovetlat paskiaiset ovat löytäneet laista porsaanreiän. Tämä ei toki ole mitään uutta, mutta tämän porsaanreiän käyttämistä on laajennettu valtavasti tällä hallituskaudella, ja tullaan edelleen laajentamaan tämän hallituksen aikaansaamilla linjauksilla ja tulevaisuudensuunnitelmilla entisestään.

Suurin kärsijä ovat paitsi työttömät jotka eivät pääse palkkatyön syrjään kiinni, niin myös ne työsopimuksella näitä matalapalkkatöitä tekevät tavalliset duunarit, jotka menettävän kaiken johdosta omat työsopimuksensa ja oikeutensa minimipalkkaan, sekä pahimmassa tapauksessa työsopimuksensa.
Korjaus viimeiseen lauseeseen: "sekä pahimmassa tapauksessa TYÖPAIKKANSA."
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jos ihminen on oikeasti sairas pääsee se KELA:n kuntoutustuelle tai jopa työkyvyttömyyseläkkeelle ja tämä on mielestäni hyvä juttu, koska ihminen saa näin säännöllisen perestulon yhdeltä luukulta joka on saman verran kuin asumistuki, sossuntuki ja työttömyyskorvaus yhteensä. Myöskin työkyvyttömyyseläkkeellä on n. 740 € / kk tuloraja joka on melkein kaksinkertainen siihen työttömän 300 € / kk ja tämän rajan saa pätkätöissä ylittää satunnaisesti koko vuoden aikana kunhan ei pitkäaikaisesti ylitä tätä rajaa joka toinen kk. Eli menee niin jos tuloraja ylittyy 3 peräkkäisenä kuukautena niin tämä kuntoutustukia katkaistaan tältä ajalta. Tämä mielestäni lisää työttömän investointikykyä esim. kalliisiin tietokoneisiin, yms. kun saatu säännöllinen perustulo riittää aika hyvinkin elämiseen. Esim. voit esim. kerran vuodessa nostaa vaikka 2000 € / kk tulon menettämättä eläkettä ja siitä rahasta ostaa jo melko kalliin tietokoneen, tms.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ei edes oikeasti työkyvyttömät pääse mihinkään eläkkeelle, koska vakuutuslääkäri näkee papereista, että vielä virtaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kyllä pääse jos on esim. paranoidinen skitsofreenikko, tms (eli siis oikeasti tarpeeksi sairas). Esin 300 pv saikkua ja sen jälkeen napsahtaa työkyvyttömyyseläke ja sellainen joka on ollut koko ikänsä työtön ei saa penniäkään työeläkettä vaan on KELA:n kansan eläkeellä, takuueläkeellä ja eläkkeen saajan asumistuella.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Tutkimusta TYP:istä

On viitteitä siitä, että monialaista yhteispalvelua ja sen oikeuksia pakottaa työttömiä huolimatta taustoista kuntoutukseen, pakkolääkitykseen, ja psykiatrille jne kehitetään maakuntauudistuksen myötä edelleen laajemmaksi. Juuri oli juttua, että kuntoutuksen ja terveyden kartoituksen sekä jatkotoimien ja pakkoholhouksen laajennettuja suunnitelmia aletaan piakkoin kirjaamaan lakiin.

Kohta kaikki pitkäaikaistyöttömät ovat lain edessä hulluja, sairaita, kyvyttömiä töihin, ja heitä ei olekkaan enää tarkoitus edes saada palkkatöihin, vain töihin palkatta, tai pakkolääkityksi jos änkyröi. Kannattaa lukea seuraava tutkimus TYP:in synnystä, jos kiinnostaa tietää tästä paskasta ja mihin suuntaan viimeaikoina kehittynyt.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104433/URN_ISBN_978-952-245-888-9.pdf?sequence

Tässä joitain siteerauksia:

"Aluksi asiakkaiden kokemukset yhteispalvelusta olivat pääosin
myönteisiä (Arnkil ym. 2004). Työntekijöiden moniammatillisuus,
palvelun ystävällisyys ja kohtaamiselle annettu aika erosivat asiakkaiden
mukaan selvästi työ- ja sosiaalihallinnon peruspalveluista. Asiakkaiden
näkökulmasta TYP:sta oli tullut heidän työllistymiseensä liittyvien
asioiden asiantuntija.

Ajan myötä myös asiakkaiden kriittisiä
kokemuksia alkoi nousta esiin. TYP ei sittenkään pystynyt järjestä-
mään työtä, ja TYP alkoi eräiden asiakkaiden kokemuksissa näyttää
toivottomien tapausten yksiköltä. (Karjalainen & Saikku 2008.) "

[...]

"TYP-toiminnan vaikutuksesta pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen
ei ole tehty erillistä seurantatutkimusta. [...]
Toiseksi, aktivointijaksot ovat yleensä pitkiä prosesseja, jolloin niiden
vaikutuksiakin pitäisi seurata muutamien vuosien viiveellä. Tähän
ei tilatuissa arviointitutkimuksissa ollut aikaa. TE-hallinnon URAtietojärjestelmästä
saadaan tietoja TYP-asiakkaiden työttömyysjaksojen
alkamisesta ja päättymisestä. Arviointitutkimuksissa on käytetty
näitä tietoja. Niiden mukaan TYP-asiakkaista, joiden työttömyys on päättynyt, noin joka kymmenes työllistyi avoimille työmarkkinoille."

Yllätys että aktivointijaksot ovat olleet niin pitkiä prosesseja, että niiden vaikutuksia ei edes ole jaksettu tarkemmin seurata. Vuosien aktivointia. "Noin joka kymmenes työllistyi avoimille työmarkkinoille" on aika vähän, eikä tässä tutkimuksessa ollut ohessa viitettä mihin tietoon tämä perustui, mutta kuulostaa yltiöpositiiviselta, koska kuntien omissa vastaavissa tilastoissa on yleensä ollut noin 2-3% työllistyvyys avoimille työmarkkinoille, joka on kaikana "noin 10%":sta. Itsekään en nyt kaiva tähän hätään tilastoa, mutta pienistä määristä puhutaan. Näissä ei ole otettu edes huomioon sitä kuinka moni onnistui ylenpalttisen pitkän aktivointijakson aikana ihan itse löytämään työpaikan, ja kuinka moni löysi sen TYP:in ansiosta.

"Palkkatuettuun työhön siirtyi noin viidesosa asiakkaista. Noin joka
kymmenes siirtyi koulutukseen. Työvoiman ulkopuolelle päätyi noin
neljäsosa asiakkaista, ja suurin joukko (35 %) oli sellaisia, joiden tilanteesta
ei ollut tietoa. (Mt. 295–297.) Työllisyyspoliittiset siirtymät työ-
hön tai koulutukseen jäivät siten TYP-toiminnan alkuvuosina melko
vaatimattomiksi. Osana laajempaa työttömien työllistymistutkimusta
TYP-toiminnalla on todettu kuitenkin olleen hyvinvointipoliittisia
vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen (Valtakari ym. 2008)."

Palkkatuettu työ on usein samojen tahojen järjestämää kuin kuntouttava työtoiminta, eli kolmannen sektorin yhdistysten, koska monesti nämä järjestävät sekä kuntouttavaa työtoimintaa että palkkatuettua työtä. Palkkatuettua työtä on yleensä tarjolla vain sen verran monta tuntia paperille sovittuna, että se vastaa määrältään yhdistyksen samaa suurinta mahdollista palkkatukea, mikä sille maksetaan työttömän työllistämisestä, jotta se ei joudu itse maksamaan penniäkään omasta pussistaan palkkaa. Ylitöitä voidaan sitten lisäksi vaatia palkatta varsinaisen palkallisen työajan lisäksi. Kieltäytyä ei voi, koska siitä seuraa karenssi.

"Vaikka asiakkaiden välittömät siirtymät työmarkkinoille eivät ole olleet määrällisesti suuria, VOIVAT aktiivijaksojen vaikutukset silti olla myönteisiä pitkäaikaistyöttömien ja heidän perheidensä kannalta. Sosiaalinen osallistuminen lisää arjessa selviytymistä ja tuo –
ainakin hetkittäistä – optimismia tulevaisuuden suhteen"

Ja sitten tutkimuksen tekijän omia arvailuja ("VOIVAT") perustuen lähinnä ei mihinkään. Omaehtoinen sosiaalinen osallistuminen voi tietysti auttaa arjessa jaksamiseen, mutta en kyllä itse näe pakotetun sosiaalisen osallistumisen, tietyssä muotissa karenssin ja toimeentulotuen sanktioimisen uhalla tarjoiltuna, tarjoavan onnistumisen tunteita ja motivaatiota. Tässä käytän itseäni koenaniinina ja tutkimusdatana. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin pakottaminen terveiden ja narkkareiden sekaryhmään leikkimään karenssin uhalla pupuleikkejä. Ajan voisi itsenäisesti käyttää 10 kertaa hyödyllisemminkin - siitä saisi motivaatiota elämään.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta