Ihmettelen kovasti mieheni tapaa lyödä luuri korvaan riitatilanteissa, vaikka kuinka rauhallisesti pyytäisin että jutellaan edes asiasta. En voi sietää tuota tapaa, ja olen sanonut siitä miehelle. Se vain suututtaa ja provosoi minua sanomaan pahasti ja siitä taas seuraa että en vastaa miehelle pariin päivään puhelimeen ollenkaan. Sitten menetän yöuneni kun joudun yksikseni mietiskelemään tilannetta.
En oikein tiedä mitä haen koko kirjoituksella, mutta viimeksi eilen olin niiiiiiin vihainen että meinasin ruveta särkemään paikkoja.
En oikein tiedä mitä haen koko kirjoituksella, mutta viimeksi eilen olin niiiiiiin vihainen että meinasin ruveta särkemään paikkoja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen todennut aivan saman asian omassa suhteessani, paitsi että mies ei suostu keskustelemaan asioista EDES kasvotusten. "Ei jaksa." Miestä tai miehen yöunia riidoissa oleminen ei todellakaan haittaa. Minä taas valvon kaiket yöt ja vatvon asioita päässäni itsekseni..
Minun ukkoni suostuu kyllä yleensä juttelemaan ihan kasvotusten asioista, mutta välillä tulee tuo ihme tapa jota ei voi käsittää. Se loukkaa suuresti kun yhtäkkiä luurista kuuluu piippiippiip.. 'jaaha näin paljon pidät minusta'
tai....Itse olen luuria korvaan lyövä, äkkipikainen ja haluan päästä tilanteesta. Sitten saatan soitan uudestaan. Mies kyllä vastasi. No, ei vastaa enää, koska me erosimme. Taistele näin pienen asian vuoksi. Ihmiset ovat erilaisia. Ei se auta, että sanot asiasta, joskus toisella saattaa kuohahtaa eikä jaksa puhua. Soittaa, kun jaksaa ja itse viet asian pidemmälle, jos et vastaa...Tai sitten kannattaa ajatella kuten mieheni, että tässä yksi peruste erolle. Mieti itse mitä tahdot.Kukaan ei ole täydellinen. Olisitko paremmin uskonut, jos miekkkonen olisi sanonut, että ei halua nyt keskustella asiasta..itse aina yritin sanoa sitä ensin...Ei mies voinut hyväksyä sitä.Kolikossa on kaksi puolta.
Mitä jos tekisitte yhteis sopimuksen että puhelimessa ei kinata tai riidellä mistään, vain ja ainoastaan kasvotusten.
Voi olla vaikeaa mutta parasta tulevaisuutta ajatellen.
Jos toinen rikkoo sopimuksen toinen voi siinätapauksessa lyödä luurin korvaan,
ei kummenna asiaa mutta silloin ainakin toinen tietäisi miksi sai luurista. :))
Mies provosoituu negatiivisten juttujen pöydälle nostamisesta niin, että lyö luurin korvaan eli pakenee paikalta. Ja sinä provosoidut hänen käytöksestään entistäkin kiukkuisemmaksi, jopa niin, että meinaat "ruveta särkemään paikkoja".
Hmm...
Maneeritkin vakiintuu kyllä aika nopeasti rakkaussuhteessa. Ja se mikä toiselle on yhtä kuin "ongelma" tai "riita" ei välttämätä hetkauta toista ollenkaan...
lukematta viestiketjun muita viestejä. Temperamentti on temperamentti ja se on ok. Opi sinä hillitsemään siitä aiheutuva raivo, mutta jos miehesi ei halua selvittää riitoja tai pysty puhumaan niistä face to face, unohda koko juttu. Keskusteleminen ja kyky selvittää yhteisiä ristiriitoja PUHUMALLA on kaikkien suhteiden a ja o. Niin se vain on. Älä haaskaa aikaasi. Äläkä mieti että sinussa olisi joku vika, kun jaksat taas/aina "jauhaa" tai olla "hankala". Jos on paha mieli jostain ja tarve puhua, se on normaalia ja sinulla on siihen oikeus. Hyvä mies, joka arvostaa sinua ja teidän suhdetta, suhtautuu sinuun ja asiaasi vakavasti ja haluaa kuulla ja kertoa omat mielipiteensä. Sellainen mies on sitoutunut sinuun ja teidän yhteiseen hankkeeseen eli teidän suhteeseen. Tämä taito valitettavan monelta mieheltä puuttuu, mutta onneksi näitäkin on! Älkääkä siskot tyytykö vähempään.
Puhelimessa riitely on yksi viheliäisimmistä asioista mitä tiedän. Ei näe toisen ilmeitä eikä eleitä ja kaikki, mitä sanoo, kuulostaa jotenkin töksähtävältä ja monta kertaa vakavammalta kuin kasvotusten. Kumpikin murisee omassa päässään lankaa (tai mitä se nyt näin kännyjen aikakaudella onkaan) ja puhelu päättyy tilanteeseen, jossa kummallakin on kurja olo. Sovinnontekokin on jotenkin vaillinaista - sitä ei saa sinetöityä hellällä kosketuksella tai rakastavalla ilmeellä. Parempi siis säästää ne kiukunaiheet siihen, että oikeasti nähdään. Silloin voi ottaa käyttöön elekielen kaikki vivahteet ja lukea myös toisen viestejä muunkin kuin äänensävyn ja taukojen perusteella. Ja lisäksi tietysti vetää syliin tai kömpiä sinne siinä vaiheessa, kun sen aika on...
Poikaystäväni pitää puhelimessa kinaamisesta vielä vähemmän kuin minä - itse saatoin siihen joskus alkuaikoina ryhtyäkin. Eihän siitä mitään tullut.