En jaksaisi enää ellei...

Rakastan puolisoani ja haluaisin jakaa loppuelämäni hänen kanssaan. Vuosi asuttu yhdessä, hänellä edellisestä suhteesta aikuiset lapset, minä en omia lapsia saa enkä haluakaan. Mutta... jokapäiväinen ongelma! En voi olla oma itseni... en ilmaista edes mielipidettäni missään asiassa, koska minä olen väärässä... Ihmistä ei voi, eikä pidäkään, muuttaa... Tuntuu vaan, että tukehdun! Aina kysytään olenko onnellinen ja valehtelen itsellenikin. En ole. No ok, huomattavasti puolisoani nuorempi, päihdeongelmainen ym. Kumpikaan tiettävästi ei halua erota... päivä päivältä menen pienempään kasaan. Voiko tätä tilannetta korjata, vai? Kokemuksia kiitos!
11268
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Raitistuminen?

Äänestä

Hei SinuaSinuaVain.

Kirjoituksesi herätti minussa kysymyksen, mitä koet rakkauden tarkoittavan? Eikö rakkaus nimenomaan ole jotain sellaista, että voi olla oma itsensä, kukoistaa, tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, vastavuoroisesti puolin ja toisin. Jos suhde painaa lyttyyn ja käppyrään, mahtaakohan sellainen olla rakkauden seurausta? Vai onko kyse rakkauden sijasta kenties riippuvuudesta? Riippuvuussuhteet saavat ihmisen pienenemään. Riippuvuus riistää vapauden. Mainitset päihteet. Nekin ilmeisesti ovat kehittyneet riippuvuudeksi. Ongelmat tukevat toisiaan. Nykyisen tietämyksen valossa päihdeongelma on ensisijainen, joka pitäisi hoitaa. Niin kauan kuin päihderiippuvuus on päällä, eivät muut ihmissuhteen elementitkään ole terveitä. Millainen on motivaatiosi lähteä ottamaan härkää sarvista ja ottamaan vastuu päihdeongelmasta toipumiseen? Tietoa päihdeongelman hoidosta saat mm terveyskeskuksesta


Merja, diakoni

Äänestä
  • Vai juoko aloittaa koska on huonossa suhteessa. Alistettuna. Puolison etu ei ole aloittajan raitistuminen. Sitten hän ei saisi enää hallita.

    Äänestä

Sinä vanhenet koko ajan, sitä ei voi muuttaa.
Mutta sinä VOIT lopettaa huumeitten kanssa läträämisen. Onko tuo vanha nainen säälistä kanssasi. Tavitseeko hän kenet tahaansa, hoivattavan?jos noin on, hän edesauttaa sinua jatkamaan aivoja sekoittavien aineiden( viina, huumeet pureskeltuina, pistoksina, juotuna, poltettuna...) käytön.
Jos hän terveesti välittäisi sinusta, hä pakottaisi sinut osallistumaan AA ja NA ryhmiin ellet itse tee sitä vapaasta halustasi.

Jos päätätte jauhaa nykyistä tuhoavaa rataa, sinä narkkarina ja nainen nalkuttajana, mikään ei parane. Vajoatte vain syvemmälle saastaan.

Äänestä

" En voi olla oma itseni... "

Tuota kannattaa miettiä vähän pidempään.... ja tehdä toimenpiteitä. Sillä parisuhteessa tärkeintä on, että molemmat tulevat hyväksytyksi juuri sellaisenaan, omana itsenään. Ellei näin ole, se syö itsetuntoa (tai ne murusetkin mitä siitä on jäljellä).

Ongelmaanne ei voi korjata, ellette molemmat muutu. Sinä haet apua päihdeongelmaasi, ja selvität mitä mielen häiriötekijöitä päihdeongelmasi taustalla on. Sitten lähdet hoitamaan itseäsi.

Tärkeää on tehdä selväksi puolisollesi, että mielipiteitä on kaikenlaisia. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, myös sinulla. Suhde kuolee hyvin pian, jos riidellään siitä kumpi on oikeassa. Myös syyttely tuhoaa suhteen herkästi.

Äänestä

Kuka siellä on mitä? Kaikilla on jotakin pientä häikkää jossakin vaiheessa se on elämän karkoitus. Halutaan karkoittaa pahaa oloa pois. Viinat ja muut aineet ovat joskus nekin riesana. Kuiville kun noustaan on hetken helpompaa. Voi kokea onneakin. Kaikkea voi sattua kun elää.

Äänestä

Narkeilla ei ole ihmisarvoa, siksi sinua ei kuunnella.

En minäkään osaa ottaa vakavasti mitään, mitä narkkari sanoo. Ihminen, joka on valmis tuhoamaan omat aivonsa huumeilla, ei minun silmiin ole sellainen, jolla oikeasti on varteenotettavia mielipiteitä.

Raitistu tai eroa, etsi joku kiva narkki itellesi.

Äänestä
  • Toivottavasti sinä tai lapsesi tai joku lähimmäisesi käy huumehelvetin läpi ja menettää kaiken niin muuttuu ajattelutapa, ja ihan tiedoksi entisenä päihdeongelmaisena ja oli paha ongelma, edelleen olen älykäs ja empaattinen muut huomioon ottava ja kaikin puolin terve ihminen vaikka menneisyydessä tekikin sen virheen että veti huumeita, ei ne kaikilla tuhoa aivoja lopullisesti että ihan hyvä tuuri käynyt että selvisin ja että ei jäänyt mitään pysyvää vammaa, kyllä sinä sillä viikonloppujuomisellakin ne aivos voit tuhota että ei se alkoholikaan ole turvallinen, se on muuten se mistä viimesenä pääsin eroon koska oli vaikeinta päästä alkoholista eroon kun se on laillista ja tarjolla joka puolella.
    Ai niin olen myös paljon vahvempi ihmisenä kun koki rankkoja juttuja ja selvs sekä osaan olla parmemin sinut itteni kans kun osasin myöntää virheeni ja oppia niistä.

    Voi ei osuko nyt nilkkaan että keksit jotain millä haukkua mua.

    Opetti muuten arvostaan sellasia elämän pikkuasioita jotka on oikeasti tärkeitä mistä sull atuskin on hajua kun kulutata ja huomiohuoraat.

    Ja ihan kuule kenestä tahansa voi tull apäihdeongelmainen, oli minullakin ensin työpaikka, oma asunto ja kaikki hyvin, et voi elämästä koskaan tietää että kannattaa varoa mitä huutelee.

    Äänestä

mitä sinä mussukka höpiset? Kenelle puhut sitä en tiedä. Vain Jumala tietää. Näinä aikoina näinä vuosina maailma muuttuu.

Äänestä

Avaa silmäsi. Parisuhteen peruspilari sekä rakkauden lähtökohta on se, että KUMPAINENKIN voi ja saa olla oma itsensä, ilmaista itseään, ajatuksiaan, tunteitaan. Teidän suhteenne on epäterve, ei ihme, että tunnet tukehtuvasi. Sinulla on tuhoava käsitys rakkaudesta, koska sanot rakastavasi puolisoasi, vaikka hän käyttää sinuun henkistä väkivaltaa.

Hakeudu terapiaan ensin, eroa sitten. Suhde on sinulle haitallinen.

Äänestä

Se juoma on tainnut sitten sekoittaa ajattelukyvyn noin pahasti. Miten hemmetissä voi yht'aikaa rakastaa puolisoa ja voida pahoin sen takia ettei hän anna tilaa eikä arvoa? - Kuuntelin Kaija Koota eilen työmatkalla: " ... rakkaus ei lopu, se pitää lopettaa, kuka sen meille opettaa ... ".

Ota satasen aidat sekä omasta ongelmastasi että sinulle väärästä mieähestä - ja äkkiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


SinuaSinuaVain kirjoitti:

Rakastan puolisoani ja haluaisin jakaa loppuelämäni hänen kanssaan. Vuosi asuttu yhdessä, hänellä edellisestä suhteesta aikuiset lapset, minä en omia lapsia saa enkä haluakaan. Mutta... jokapäiväinen ongelma! En voi olla oma itseni... en ilmaista edes mielipidettäni missään asiassa, koska minä olen väärässä... Ihmistä ei voi, eikä pidäkään, muuttaa... Tuntuu vaan, että tukehdun! Aina kysytään olenko onnellinen ja valehtelen itsellenikin. En ole. No ok, huomattavasti puolisoani nuorempi, päihdeongelmainen ym. Kumpikaan tiettävästi ei halua erota... päivä päivältä menen pienempään kasaan. Voiko tätä tilannetta korjata, vai? Kokemuksia kiitos!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu