Venäjän puolustusministeriö on antanut lausunnon, jonka mukaan ISIS:n hallussa ei ole enää alueita Syyriassa:
"Kaikki ISIS:n terroristijoukot Syyrian maaperällä on tuhottu, ja kaikki heidän hallitsemat alueet ovat vapautettu," asevoimien komentaja Valeri Gerasimov kertoi.
"Näin ollen ISIS ei tällä hetkellä kontrolloi enää alueita Syyriassa," hän lisäsi. Gerasimov ilmoitti asiasta puolustusministeriön vuosittaisen ulkomaisia sotatoimia käsittelevän tiedotustilaisuuden yhteydessä.
Jopa Israelin suurlähettiläs myönsi: "Onnittelemme Venäjää sen ISIS:ltä [Syyriassa] ottamasta voitosta. Se mahdollistui Venäjän läsnäolon ansiosta."
Toistan vielä: ISIS -tuo kaikkien pelkäämä ja vihaama jihadistisekopäiden joukkio- on vihdoin tuhottu Syyriassa. Samaan aikaan täysi mediahiljaisuus - ei mainintaakaan otsikoissa. Eikö tämän pitäisi olla etusivun juttu ympäri maailmaa?
Sillä onhan valtamedia jatkuvasti muistuttanut meitä kuinka tärkeä tehtävä on kyseessä:
Vai oliko ISIS:tä koskaan edes tarkoitus pysäyttää?
Palataanpa hieman taaksepäin, jotta kaikki ymmärtävät mistä tässä kaikessa on todellisuudessa kyse:
Vuonna 2015 Syyrian "sisällissota" oli jatkunut jo neljä vuotta, ja tänä aikana Yhdysvallat liittolaisineen olivat tukeneet ns. "maltillisia kapinallisia", eli erilaisia jihadistiryhmiä tarkoituksenaan syöstä Syyrian demokraattisesti valittu presidentti Bashar al-Assad vallasta.
Mitään spontaania kansannousua ei Syyriassa koskaan tapahtunut, vaan kyseessä oli hallittu operaatio, jossa ulkomailta käsin rahoitetut jihadistiryhmät tarttuivat järjestelmällisesti aseisiin. Länsimaiden kansalaisille syötettiin propagandaa arabikevään kaltaisesta "demokraattisesta liikkeestä", -aivan kuten Libyankin kohdalla- mutta todellisuus oli jotain aivan muuta.
Tilanne Syyriassa oli siis hyvin kaoottinen. Vuonna 2015 jihadistit (ISIS ja muut kapinallisryhmät) pitivät hallussaan suurinta osaa Syyrian maaperästä:
Mutta syyskuussa 2015 "pelikenttä tasaantui". Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän asevoimien aloittavan Syyriassa ilmaiskut Syyrian hallinnon kutsumana.
Kesti vain kaksi vuotta päätyä tilanteeseen, jossa Syyrian hallinto on saamassa maansa takaisin hallintaansa ja ISIS on tuhottu. Tämä luonnostaan herättää kysymyksen, että mitä Yhdysvaltojen liittouma oikein puuhasteli neljän vuoden aikana, jolloin Syyrian hallinnon ja kansan näkökulmasta tilanne meni jatkuvasti huonompaan suuntaan?
Tarkoituksena ei tietenkään ollut auttaa Syyrian kansaa. Se oli höttömäinen tarina, jolla pyrittiin oikeuttamaan terroritoimet Syyriassa.
Syyriassa on paljon öljyä ja se on lännen geopoliittinen vihollinen. Lisäksi pelkkä pommien räjäyttely lentokoneista synnyttää paljon tuloja aseteollisuudelle - tässä on Yhdysvaltojen motiivit pähkinänkuoressa.
"Kaikki ISIS:n terroristijoukot Syyrian maaperällä on tuhottu, ja kaikki heidän hallitsemat alueet ovat vapautettu," asevoimien komentaja Valeri Gerasimov kertoi.
"Näin ollen ISIS ei tällä hetkellä kontrolloi enää alueita Syyriassa," hän lisäsi. Gerasimov ilmoitti asiasta puolustusministeriön vuosittaisen ulkomaisia sotatoimia käsittelevän tiedotustilaisuuden yhteydessä.
Jopa Israelin suurlähettiläs myönsi: "Onnittelemme Venäjää sen ISIS:ltä [Syyriassa] ottamasta voitosta. Se mahdollistui Venäjän läsnäolon ansiosta."
Toistan vielä: ISIS -tuo kaikkien pelkäämä ja vihaama jihadistisekopäiden joukkio- on vihdoin tuhottu Syyriassa. Samaan aikaan täysi mediahiljaisuus - ei mainintaakaan otsikoissa. Eikö tämän pitäisi olla etusivun juttu ympäri maailmaa?
Sillä onhan valtamedia jatkuvasti muistuttanut meitä kuinka tärkeä tehtävä on kyseessä:
Vai oliko ISIS:tä koskaan edes tarkoitus pysäyttää?
Palataanpa hieman taaksepäin, jotta kaikki ymmärtävät mistä tässä kaikessa on todellisuudessa kyse:
Vuonna 2015 Syyrian "sisällissota" oli jatkunut jo neljä vuotta, ja tänä aikana Yhdysvallat liittolaisineen olivat tukeneet ns. "maltillisia kapinallisia", eli erilaisia jihadistiryhmiä tarkoituksenaan syöstä Syyrian demokraattisesti valittu presidentti Bashar al-Assad vallasta.
Mitään spontaania kansannousua ei Syyriassa koskaan tapahtunut, vaan kyseessä oli hallittu operaatio, jossa ulkomailta käsin rahoitetut jihadistiryhmät tarttuivat järjestelmällisesti aseisiin. Länsimaiden kansalaisille syötettiin propagandaa arabikevään kaltaisesta "demokraattisesta liikkeestä", -aivan kuten Libyankin kohdalla- mutta todellisuus oli jotain aivan muuta.
Tilanne Syyriassa oli siis hyvin kaoottinen. Vuonna 2015 jihadistit (ISIS ja muut kapinallisryhmät) pitivät hallussaan suurinta osaa Syyrian maaperästä:
Mutta syyskuussa 2015 "pelikenttä tasaantui". Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän asevoimien aloittavan Syyriassa ilmaiskut Syyrian hallinnon kutsumana.
Kesti vain kaksi vuotta päätyä tilanteeseen, jossa Syyrian hallinto on saamassa maansa takaisin hallintaansa ja ISIS on tuhottu. Tämä luonnostaan herättää kysymyksen, että mitä Yhdysvaltojen liittouma oikein puuhasteli neljän vuoden aikana, jolloin Syyrian hallinnon ja kansan näkökulmasta tilanne meni jatkuvasti huonompaan suuntaan?
Tarkoituksena ei tietenkään ollut auttaa Syyrian kansaa. Se oli höttömäinen tarina, jolla pyrittiin oikeuttamaan terroritoimet Syyriassa.
Syyriassa on paljon öljyä ja se on lännen geopoliittinen vihollinen. Lisäksi pelkkä pommien räjäyttely lentokoneista synnyttää paljon tuloja aseteollisuudelle - tässä on Yhdysvaltojen motiivit pähkinänkuoressa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jihadistit toimivat Yhdysvaltojen ja sen Lähi-idän liittolaisten tukemana "sijaissodankäynnin armeijana". Heitä koulutettiin, aseistettiin ja rahoitettiin näiden suurvaltojen toimesta. Tässä ei ole mitään "kiistanalaista" eikä kyseessä ole mikään "salaliittoteoria", vaan todisteiden tukema tosiasia.
Itse asiassa jokainen historiansa lukenut tietää kyseessä olevan hyvinkin käytetty menetelmä: Yhdysvallat toteutti tätä strategiaa jo Afganistanissa vuonna 1979 tukemalla Mujahideen-sissejä ja muuan Osama Bin Ladenia.
Ja samaa taktiikkaa toteutetaan tänäkin päivänä Syyriassa:
Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri John Kerry myönsi vuonna 2016 Yhdysvaltojen hallinnon käyttäneen ISIS:tä hyväkseen Assadia vastaan:
(Kohta 26:09:) "Tarkoitan, että Venäjä tuli mukaan siksi, koska ISIL oli tulossa entistä voimakkaammaksi. Daesh alkoi uhata Damaskosta ja niin edespäin. Ja tämän vuoksi Venäjä tuli mukaan; koska he eivät tahtoneet Daeshin hallintoa. Ja he tukivat Assadia. Ja me tiedämme että he [Daesh] kasvoivat vahvemmaksi. Me seurasimme sitä. Me näimme, että Daesh kasvoi vahvemmaksi. Ja me ajattelimme, että Assad kokisi tilanteen uhkaavaksi. Me ajattelimme että voisimme todennäköisesti pystyä, tiedäthän, että Assad voisi sitten neuvotella. Neuvottelun sijaan Assad on nyt teillä [vallassa] ja Putin hänen tukenaan."
2009-2013 ulkoministerinä toiminut Hillary Clinton taas oli tietoinen, että Yhdysvallat toimitti aseita Libyasta Syyriaan jo vuonna 2011. Wikileaksin perustaja Julian Assangen kommentoi asiaa viime vuonna:
Tuhoisa ja täysin katastrofaalinen Libyassa tehty väliintulo ja Gaddafin hallinnon tuhoaminen johti maan alueiden päätymisen laajalti ISIS:n käsiin ja aselähetysten virtauksen Syyriaan. Hillary Clinton ajoi tätä asiaa, että aseet päätyvät jihadistien, mukaan lukien ISIS:n käsiin Syyriassa. Tämä käy ilmi näistä sähköposteista. Hillary Clintonin pelkästään Libyaa käsitteleviä sähköposteja on julkaistu yli 1700 kappaletta.
Esimerkiksi tässä vuodetussa Hillary Clintonin sähköpostissa (päiväys 19.8.2014) mainitaan suoraan, että "...Qatarin ja Saudi-Arabian hallitukset, jotka tarjoavat salaisesti taloudellista ja logistista tukea ISIS:lle ja alueen muille radikaaleille sunni-ryhmittymille."
Yhdysvaltojen varapresidentti Joe Biden myönsikin näiden maiden tuen jihadistiryhmille jo vuonna 2014 puhuessaan Yalen yliopistolla.
Myös Qatarin entinen pääministeri bin Jaber al-Thani paljasti muutama kuukausi sitten qatarilaisen TV-yhtiön haastattelussa, kuinka hänen maansa yhdessä Saudi-Arabian, Turkin ja Yhdysvaltojen kanssa aloitti aselähetykset jihadisteille heti tapahtumien alkaessa vuonna 2011.
al-Thani kertoo:
"Syyrian tapahtumien alkaessa menin Saudi-Arabiaan tapaamaan kuningas Abdullahia. Tein tämän hänen ylhäisyytensä prinssin, isäni, ohjeistamana. Hän [Abdullah] sanoi tukevansa meitä. Edetkää vain suunnitelmissanne, niin me hoidamme koordinoinnin, mutta teidän tulee olla johdossa.
En mene yksityiskohtiin, mutta meillä on täysi dokumentointi ja kaikki mitä lähetettiin [Syyriaan] kulki Turkin kautta ja se oli koordinoitu yhdessä USA:n sotajoukkojen kanssa ja se jaettiin edelleen turkkilaisten ja USA:n joukkojen toimesta. Sekä meidän ja kaikkien muiden mukana olleiden toimesta - armeijan ihmisten. Virheitä on saattanut tapahtua, jossa tukea annettiin väärälle ryhmittymälle [...]
On mahdollista, että Nusran kanssa oli suhde, mutta en itse ole tästä tietoinen [...] taistelimme pyydystääksemme saaliin ["al-sayda"] ja nyt saalis on karannut ja me yhä vain taistelemme [...] ja Bashar on yhä siellä. Te [USA ja Saudi-Arabia], olitte kanssamme samassa poterossa.
Pääministeri al-Thanin mainitsema Al-Nusran rintama tunnetaan länsimaissa paremmin nimellä Al-Qaida.
Palautuuko jotain mieleen? WTC-iskut? Terrorismin vastainen sota?
Afganistanin sodan loppuvaiheessa Osama Bin Laden perusti Al-Qaidan, joka oli ISIS:n edeltäjä ja virallisen selityksen mukaan syyskuun 11.päivän iskujen toteuttaja. Tätä narratiiviahan käytettiin läpi oikeuttamaan terrorismin vastainen sota Lähi-idässä.
Mutta Syyriassa heistä tulikin taas salonkikelpoisia "vapaustaistelijoita" (kuten alun perin Afganistanissa). Eikö olekin sekavaa?
Al-Nusran komentaja Abu al-Ezz kommentoi viime vuonna norjalaistoimittaja Jürgen Todenhöferille antamassa haastattelussa suhteitaan Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin seuraavasti:
Abu al-Ezz: "Olemme osa Al-Qaidaa.[...]. Meidän toimintatapamme ja suhteemme [muihin] ovat muuttuneet. Esimerkiksi Israel tukee meitä nyt, koska se on sodassa Syyriaa ja Hizbollahia vastaan.
Amerikkalaiset myös muuttivat mielipiteensä meidän suhteen. Alunperin ISIS ja me olimme yksi ja sama ryhmä. Mutta ISIS:iä hyödynnettiin suurvaltojen, kuten Yhdysvaltojen, poliittisiin päämääriin ja se otti eroa meidän toimintaperiaatteisiin. Kävi pian selväksi, että useimmat sen johtajista työskentelevät yhteistyössä tiedustelupalveluiden kanssa. Meillä on eri tyyli. [...]
Haastattelija: millaiset suhteet teillä on Yhdysvaltojen välillä? Tukevatko he kapinallisia?
Abu al-Ezz: Kyllä, Yhdysvallat tukee oppositiota, mutta epäsuorasti. He tukevat maita jotka tukevat meitä. Mutta emme ole täysin tyytyväisiä tähän tukeen. Heidän tulisi tukea meitä antamalla erittäin kehittyneitä aseita. Olemme voittaneet taisteluita TOW-ohjusten avulla. Olemme pärjänneet hallintoa vastaan näiden ohjusten avulla. Saimme panssarivaunuja, jotka tuotiin Libyasta Turkin kautta. Ja saimme myös BM-raketinheittimiä. [...] Mutta juuri amerikkalaisten TOW:ien avulla olemme saaneet tilanteen haltuumme tietyillä alueilla.
Haastattelija: Kenelle Yhdysvallat välitti nämä ohjukset, ennen kuin ne päätyivät teille? Annettiinko ne FSA:lle (Free Syrian Army) ja sitten teille?
Abu al-Ezz: Ei, he antoivat ohjukset suoraan meille. Ne tuotiin tietylle ryhmälle. Kun tie suljettiin ja meitä piiritettiin, saapui luoksemme upseereita Turkista, Qatarista, Saudi-Arabiasta, Israelista ja Yhdysvalloista.
Haastattelija: Mitä nämä upseerit tekivät?
al-Ezz: Asiantuntijoita! Asiantuntijoita satelliittien, ohjusten, lämpökameroiden ja tiedustelun opastamiseksi.
Haastattelija: Oliko siellä myös amerikkalaisia asiantuntijoita?
al-Ezz: Kyllä, asiantuntijoita useasta eri maasta.
[...]
al-Ezz: He [muut kapinallisryhmät] ovat kaikki meidän puolella. Olemme kaikki Al-Nusran rintama. Ryhmä saattaa syntyä ja sen nimeksi tulee "Islamic Army" tai "Fateh al-Sham". Jokaisella ryhmällä on oma nimensä mutta ne jakavat yhtenäisen uskomuksen. Yleisnimi on Al-Nusran rintama. Yhdellä henkilöllä saattaa olla esimerkiksi 2000 taistelijaa. Sitten hän luo näistä uuden ryhmän ja kutsuu sitä "Ahrar al-Shamiksi". Heistä tulee veljiä, joiden uskomukset, ajatukset ja päämäärät ovat identtisiä Al-Nusran rintaman kanssa.
Propagandaa ja Assadin demonisointia
Yllä kuvattujen tosiasioista raportoimisen sijaan länsimainen mediakoneisto on keskittynyt lähinnä propagandan levittämiseen. Syyrian sodan aikana olemme useampaan kertaan nähneet otsikoita "Assadin joukkotuhoaseista".
Jotkut saattavat muistaa vielä, kuinka "Saddamin joukkotuhoaseiden" kohdalla "tiedustelutiedot ja faktat muutettiin politiikan mukaiseksi". Eli luotiin valheita joilla oikeutettiin Irakin sota.
Sama toistuu Syyriassa:
Vuonna 2012 Obama oli vetänyt "punaisen linjan" kemikaalisten aseiden käytön kohdalle, joka oikeuttaisi Yhdysvaltojen sotilaallisen väliintulon. Sopivasti tämän jälkeen ja vastoin kaikkea logiikkaa Assad väitetysti käytti laittomia kemiallisia aseita omia kansalaisiaan vastaan. 2013 tapahtuneessa Ghoutan iskussa kuoli satoja ihmisiä.
Suunniteltu väliintulo kaatui sen jälkeen kun Venäjä otti diplomaattisen roolin ja ehdotti Syyrian kemiallisten aseiden luovuttamista YK:lle:
YK tutki läpikohtaisin 2013 tapahtuneen ensimmäisen kemikaali-iskun. YK:n tutkintakomitean Carla Del Ponte sanoi lopulta todisteiden viitanneen, että iskun suoritti Syyrian kapinalliset eikä hallituksen joukot. Tästä huolimatta Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tuki kapinallisille vain lisääntyi, mikä nosti esille vakavia kysymyksiä siitä, kuinka tosissaan Obama todellisuudessa oli tuomitsemaan kemialliset iskut.
Pulitzer-palkittu toimittaja Seymour Hersh paljasti, että toinen suuri kemiallinen isku oli tapahtunut vastaavasti. Hersh osoitti, että Yhdysvallat pyrki tarkoituksellisesti tulkitsemaan todisteita Assadin syyllisyyden puolesta, harkitsematta terroriryhmä al-Nusraa vaihtoehdoksi, vaikka sillä oli hallussaan kiellettyjä hermokaasuja. Al-Nusran olisi pitänyt olla pääepäilty.
Myös MIT:n tutkimus osoitti, että kaasu-iskun oli täytynyt tulla kapinallisten hallinnoimalta alueelta.
Vuonna 2017 tapahtui taas yksi suurta mediahuomiota saanut kemiallinen isku, tällä kertaa Idlibin maakunnassa. Kymmeniä ihmisiä kuoli tapahtuman seurauksena. Kyseessä oli väitetysti sariini-isku. Heti iskun jälkeen White Helmets -järjestö kuvasi ensiaputoimiaan uhrien luona. Heidän lausuntojaan toistettiin mediassa, joka syytti (taas kerran) Assadia tapahtuneesta.
Tosin uskottavuutta haittasi hieman valkokypärien vähäinen suojavarustus: pienikin määrä sariinia iholla kun tappaa lähes varmuudella. Sen sijaan valkokypärät käsittelivät uhreja paljain käsin ilman asianmukaisia varusteita.
Suomen Suomen eliitin ja median pää on USA:n Pentagonin perseessä kiinni.
Syyrian sota ei suinkaan ole ohi vaan maa on täynnä lännen vahvasti aseistamia kapinajoukkioita. Lisäksi näillä on apunaan 4000 Naton sotilasta ja kouluttajia jopa Suomesta.
Venäjä on kahden vuoden aikana auttanut Syyrian armeijaa tuhoamaan Yhdysvaltojen ja saudien tukeman ISIS-taistelijoiden joukot ja vapauttamaan Syyrian suurimman kaupungin Aleppon. Tämä kaikki huolimatta jatkuvasta propagandasta liittyen "kemiallisiin aseisiin" ja "sotarikoksiin". Äskettäin Venäjällä oli ratkaiseva rooli Deir ez-Zorin kaupungin vapauttamisessa, jota Yhdysvaltojen tukemat jihadistit olivat saartaneet viimeiset kolme vuotta.
Vaikkakin jokaisen normaalin ihmisen tulisi hieman juhlia Venäjän ja Syyrian sotavoimien voittoa, on Syyrian prosessi vielä kesken. Pentagonista lausuttiin äskettäin, että (huolimatta Yhdysvaltojen täydellisestä epäonnistumisesta) he aikovat edelleen jäädä Syyriaan. Eli parempi pitää vielä korkki kiinni samppanjapullosta. Vielä huolestuttavampaa on Pentagonin antama syy heidän pidennetylle ja edelleen laittomalle läsnäololleen: "pidämme huolen ettei ISIS palaa takaisin". Tämä on tietenkin sama, kuin laitettaisiin pukki kaalimaan vartijaksi.
Lienee siis selvää miksi ISIS:n tuhoutuminen ei ole noussut ykkösuutiseksi: se saattaisi asettaa Yhdysvaltojen läsnäolon Syyriassa yhä kyseenalaisemmaksi, ja herättää kenties ihmettelyä, että miksi Venäjä onnistui terrorismin vastaisessa sodassa vain kahdessa vuodessa, kun taas Yhdysvallat on käyttänyt tähän "taisteluun" vuosien saatossa satoja miljardeja dollareita lopputuloksen ollessa pelkkää kaaosta ja turvattomuutta.
Yhdysvaltojen puolustusministeriön viimeaikaisen raportin mukaan "terrorismin vastainen sota" onkin maksanut amerikkalaisille veronmaksajille 11.9.2001 lähtien vähintään 1.46 biljoonaa dollaria, eli yhteensä 250 miljoonaa dollaria per päivä.
Valtamediaa ottaa päähän se että Venäjä onnistui parissa vuodessa siinä mihin USA ei ole pystynyt 16 vuodessa. Mutta suurin syy on se ettei USA edes halua voittaa terrorismia. Kas kun se itse tukee terrorismia. Terrorismin vastainen taistelu on vain tekosyy sille että USA on hilannut sotilaansa Lähi-Itään ja Keski-Aasiaan. USA käy todellisuudessa sotaa Venäjää, Kiinaa ja Irania vastaan. On toisaalta huvittavaa todeta että näiden vuosien aikana USA on alkanut menettää entisiä tukijoitaan josta on tullut maita joista käytetään nykyään englanninkielistä termiä "frenimies". Maita jotka alkavat olla ystävien sijasta pikemminkin USA:lle lähes vihollisia. Näitä maita ovat mm. Turkki ja Pakistan.