Jupiter

Toi mun kaukoputki on Konuspot 15-45 zoom. 65 mm okulaari, eli valovoima aika pieni tähtien katseluun. Paljaalla silmällä Jupiter on kirkas, samoin kun tarkennan sen paljon kuuta pienemmäksi palloksi. Siis voiko tarkennukseni olla oikea kun kohde näyttää pinnaltaan koko ajan elävältä, sekä Hieman "päiväntasaajan" alapuolella selkeä vyö? Samoin koko muistuttaa mielikuvaani kuun koosta paljaalla silmällä. siis eikö tuolla valovoimalla kohteen pidäkään näkyä kovin kirkaan keltaisena?
Aion huomenna koettaa pienemmällä kertoimella (15), jolloin valovoima on parempi.
Miten paljon parempi ois 20-60 kertaa konuspot, 100 mm okulaarilla. eikö 20 x suurennos ja 100 mm okulaarin valovoima ole jo paljon parempi.
Oikee tähtikaukoputkea ei oikein aika ja varallisuus vielä ainakaan salli.

kertaa 45 kirjoitti:

Toi mun kaukoputki on Konuspot 15-45 zoom. 65 mm okulaari, eli valovoima aika pieni tähtien katseluun. Paljaalla silmällä Jupiter on kirkas, samoin kun tarkennan sen paljon kuuta pienemmäksi palloksi. Siis voiko tarkennukseni olla oikea kun kohde näyttää pinnaltaan koko ajan elävältä, sekä Hieman "päiväntasaajan" alapuolella selkeä vyö? Samoin koko muistuttaa mielikuvaani kuun koosta paljaalla silmällä. siis eikö tuolla valovoimalla kohteen pidäkään näkyä kovin kirkaan keltaisena?
Aion huomenna koettaa pienemmällä kertoimella (15), jolloin valovoima on parempi.
Miten paljon parempi ois 20-60 kertaa konuspot, 100 mm okulaarilla. eikö 20 x suurennos ja 100 mm okulaarin valovoima ole jo paljon parempi.
Oikee tähtikaukoputkea ei oikein aika ja varallisuus vielä ainakaan salli.

Lue lisää

tulokseen kyseisellä putkella pääse juuri kokeilemalla. Katselet sitten sillä suurennoksella, mikä parhaalta näyttää. Tarkennushan on silloin kohdallaan, kun kohde on mahdollisimman tarkka. Ääriviivat terävät jne. Noilla suurennoksilla on mahdollista nähdä Jupiterin ekvaattorin suuntaisia pilvinauhoja ja suurimmat kuut. Kuuthan näkyy jo kiikareilla.

Se kuvan elävyys johtuu ilman väreilystä. Jos katselet parvekkeelta, kämpästä voi tulla lämpöä väreilemään kenttään. Talvella kannattaa putki viedä jäähtymään vähäksi aikaa ulos ennen havainnointia, jotta peilit, tai linssit tasaantuvat ulkolämpötilaan. Sekin auttaa rauhoittamaan kuvaa. Tietysti ilma väreilee muutenkin luonnostaan, etenkin lähellä taivaanrantaa. Joskus harvakseltaan sattuu kohdalle täydellisiä havaintokelejä. Uusi kuu, lähes liikkumaton ilmamassa ja vähän pölyä ja höyryä ilmakehässä. Ei muuta, kuin kokeilemaan.

kertaa 45 kirjoitti:

Toi mun kaukoputki on Konuspot 15-45 zoom. 65 mm okulaari, eli valovoima aika pieni tähtien katseluun. Paljaalla silmällä Jupiter on kirkas, samoin kun tarkennan sen paljon kuuta pienemmäksi palloksi. Siis voiko tarkennukseni olla oikea kun kohde näyttää pinnaltaan koko ajan elävältä, sekä Hieman "päiväntasaajan" alapuolella selkeä vyö? Samoin koko muistuttaa mielikuvaani kuun koosta paljaalla silmällä. siis eikö tuolla valovoimalla kohteen pidäkään näkyä kovin kirkaan keltaisena?
Aion huomenna koettaa pienemmällä kertoimella (15), jolloin valovoima on parempi.
Miten paljon parempi ois 20-60 kertaa konuspot, 100 mm okulaarilla. eikö 20 x suurennos ja 100 mm okulaarin valovoima ole jo paljon parempi.
Oikee tähtikaukoputkea ei oikein aika ja varallisuus vielä ainakaan salli.

Lue lisää

Sulla on zoom, jolla voit säätää niin että on pieni ja kirkas tai suuri ja himmeä.
Riippuu tietysti tarpeistasi, mutta yleensä säädetään suureksi (ja himmeäksi), että näkyy planeetan yksityiskohdat mahdollisimman suurena.
Esteettisistä syistä tulee kyllä katseltua pienenä pisteenäkin varsinkin jos katselee kuiden kaunista riviä.

Ilmakehä väreilee ja putkessakin voi ilma väreillä, mikä tekee epäterävyyttä. 65 mm halkaisija on pieni ja tekee interferenssiä eli epäterävyyttä myös (tosin noin pienillä suurennuksilla tällä ei liene merkitystä) ja kuvakin tulee himmeäksi ja Jupiterin etäisyys auringosta himmentää lisää.
Suuri suurennus (zoom tai pienimillinen okulaari)
himmentää kuitenkin voimakkaimmin.
Eli luonnonlait ja ilmakehän tila pitää sulla Jupiterin himmeänä ja väreilevänä ja aina jonkin verran epäterävänä.
Isollakaan kunnon putkella ei tahdo edes Jupiterin vöitä, jos on kovin väreilevä ilma (ns. kehno seeing, tähdet vilkkuu rajusti).

Jos näet vyön niin se on jo melko terävä tarkennus sulla. Mulla on peiliteleskoopissa 150x suurennoskin käytettävissä, sillä varsinkin uloimmat planeetat (Uranus, Neptunus) menee jo kamalan himmeäksi.

20x, jopa 45 x on kovin pieni suurennus planeettojen vöiden katseluun. Joku 60x..150x se pitäisi olla.

65 mm päälinssi pitäisi olla varsinkin tähtijoukkojen (Seulaset, M38 jne) ja mutta myös lähigalaksien katselussa (M31,M82,M81) toimiva, kun minä 50 mm kiikarillakin näen ne.

Mr.K.A.T. kirjoitti:

Sulla on zoom, jolla voit säätää niin että on pieni ja kirkas tai suuri ja himmeä.
Riippuu tietysti tarpeistasi, mutta yleensä säädetään suureksi (ja himmeäksi), että näkyy planeetan yksityiskohdat mahdollisimman suurena.
Esteettisistä syistä tulee kyllä katseltua pienenä pisteenäkin varsinkin jos katselee kuiden kaunista riviä.

Ilmakehä väreilee ja putkessakin voi ilma väreillä, mikä tekee epäterävyyttä. 65 mm halkaisija on pieni ja tekee interferenssiä eli epäterävyyttä myös (tosin noin pienillä suurennuksilla tällä ei liene merkitystä) ja kuvakin tulee himmeäksi ja Jupiterin etäisyys auringosta himmentää lisää.
Suuri suurennus (zoom tai pienimillinen okulaari)
himmentää kuitenkin voimakkaimmin.
Eli luonnonlait ja ilmakehän tila pitää sulla Jupiterin himmeänä ja väreilevänä ja aina jonkin verran epäterävänä.
Isollakaan kunnon putkella ei tahdo edes Jupiterin vöitä, jos on kovin väreilevä ilma (ns. kehno seeing, tähdet vilkkuu rajusti).

Jos näet vyön niin se on jo melko terävä tarkennus sulla. Mulla on peiliteleskoopissa 150x suurennoskin käytettävissä, sillä varsinkin uloimmat planeetat (Uranus, Neptunus) menee jo kamalan himmeäksi.

20x, jopa 45 x on kovin pieni suurennus planeettojen vöiden katseluun. Joku 60x..150x se pitäisi olla.

65 mm päälinssi pitäisi olla varsinkin tähtijoukkojen (Seulaset, M38 jne) ja mutta myös lähigalaksien katselussa (M31,M82,M81) toimiva, kun minä 50 mm kiikarillakin näen ne.

Lue lisää

Ihmisen silmän pupilli on n.7 mm Mulla voi ollas jo pienemåi kun oon kohta viiskymppinen.
mutta tähän mun kaukoputkeen saa kameraadapterin joka kuvaa 35 mm filmille? Tätä en oikein ymmärrä.
joskus oon tullut siihen käsitykseen että 7 x 50 kiikari (tietty isompi okulaari vielä parempi)
on valovoimaisempi kuin 12x50. Mulle kauppias selitti että ne loput menee pupillin ohi. jos mun kaukoputkessa riittää kuvaa 35 mm fililmiin niin silmän ohi menee vaikka kuinka paljon.
Tosin kuukaan ei näytä tällä mun kaukoputkella kovin kirkaalta.
Olen tarkkaillut kuuta takymetrillä, n.35000 e mittalaite, joten optiikkakin varmaan toista luokkaa. Siinä lienee 30x suurennos ja 40 okulaari. Se suorastaan häikäisi silmää. Onko takymetrin objektiivi sellainen että se taittaa valon vaan pupillin kokoon?

valovoimasta kirjoitti:

Ihmisen silmän pupilli on n.7 mm Mulla voi ollas jo pienemåi kun oon kohta viiskymppinen.
mutta tähän mun kaukoputkeen saa kameraadapterin joka kuvaa 35 mm filmille? Tätä en oikein ymmärrä.
joskus oon tullut siihen käsitykseen että 7 x 50 kiikari (tietty isompi okulaari vielä parempi)
on valovoimaisempi kuin 12x50. Mulle kauppias selitti että ne loput menee pupillin ohi. jos mun kaukoputkessa riittää kuvaa 35 mm fililmiin niin silmän ohi menee vaikka kuinka paljon.
Tosin kuukaan ei näytä tällä mun kaukoputkella kovin kirkaalta.
Olen tarkkaillut kuuta takymetrillä, n.35000 e mittalaite, joten optiikkakin varmaan toista luokkaa. Siinä lienee 30x suurennos ja 40 okulaari. Se suorastaan häikäisi silmää. Onko takymetrin objektiivi sellainen että se taittaa valon vaan pupillin kokoon?

Lue lisää

Ajelin rauhalliseen paikkaan ja katselin kiikareilla Jupiteriä ja Saturnusta. Vapaalla kädellä Saturnuksesta ei juuri saa selvää mutta Jupiterista näkyy kuitakin ja selvä pallo. Mun kiikari 7-24 zoom 40 okulaari. Käsivaralla 7 x paras.
Sitten Katoin kaukoputkella Jupiteria, Neljä kuuta näkyy selvästi, mutta silmään se ite planeetta vaan näyttää paljon pienemmältä kuin kuu paljaalla silmällä, vaikka päivän koko n. 40 kaarisek. ja se 45 kertaisena pitäis olla melki saman kokoiset kuin kuu pajaaltaan. Kuun koko n. 31 kaariminuuttia. Kai noi aivot hämää. näyttäähän kuu taivaanrannassakin paljon isommalta kuin korkealla taivaalla. Ihmisen pää käsittää että horisontti on kaukana ja taivas ihan tossa lähellä. tämmösen viisauden oon joskus lukenut. Mutta kyllä kai se oikee tarkennus on se kun kuva on mahollisimman keltainen ja teräväreunainen. Silloin ainakin kuut näkyy selvästi.