onko kenelläkään muulla käynyt niin, että olette huomattavasti nostaneet kumppanien vaatimustasoa vanhemmalla iällä?
Itse lähenen kolmeakymppiä ja huomaan kyllä, kun itsevarmuus ja itsensä tunteminen ovat lisääntyneet, myös kriteerit kumppania kohtaan ovat kasvaneet!
Nuoruudessani itsetuntoni oli täysin nollassa ja deittailinkin ainoastaan miehiä, jotka vahvistivat tätä käsitystä itsestäni. Elin vuosikausia toinen toistaan huonommissa suhteissa. Miehet eivät olleet missään määrin tasokkaita, minä olin se, joka yleensä miehiä elätin, eikä rahaa ollut koskaan mihinkään extraan. Olin meistä aina se koulutetumpi, vastuullisempi, tasapainoisempi ja jopa ulkonäöllisesti kauniimpi osapuoli. Minulla oli vakiduuni, miehillä ei. Hoidin myös suurimmat osat kotitöistä, miehet eivät arvostaneet mitään mitä tein heidän puolesta ja useampi oli myös verbaalisesti ja fyysisesti väkivaltaisia. En osannut olla yksin ja minulla täytyi aina olla joku suhde, vaikka se olisi huono sellainen.
Kun viimeisin ns. huono suhde kariutui noin 2 vuotta sitten, päätin, että olen mieluummin yksin kuin elätän yhtäkään aikuista miestä enää. Niinpä aloin kehittämään itseäni ja itsetuntoani, opettelin olemaan yksin ja arvostamaan itseäni. Panostin ulkonäkööni, en ollut koskaan mikään lihava, mutta olen huomattavasti paremmassa kunnossa ja kauniimpi, kuin aiemmin. Kehitin myös sosiaalisia taitojani ja muita taitoja.
Kriteerini miehille on nykyisin, että heidän täytyy tienata vähintään yhtä paljon, kuin minäkin ja olla mielellään koulutetumpia, itselläni on amk-tasoinen tutkinto. Miehen täytyy myös olla komea, hyväkäytöksinen, sivistynyt, tasapainoinen jne. Tällä hetkellä tapailen kahta miestä, jotka ovat sen tasoisia, etten ikinä olisi uskonut tasoni riittävän heidän tapailuun enkä olisi muutama vuosi sitten edes uskaltanut mennä tuollaisten miesten kanssa treffeille saati sitten keksinyt mitään sanottavaa, kun olisin ollut niin hermostunut. Molemmat ovat poikkeuksellisen komeita, todella fiksuja, korkeasti koulutettuja ja sivistyneitä, erittäin hyvätuloisia mutta ennenkaikkea todella maanläheisiä, tasapainoisia ja mukavia!
Olen vasta hiljattain oppinut sarjadeittailemaan miehiä, aiemmin tapailin ainoastaan yhtä miestä kerrallaan, sitten harmittelin viikkoja ja kuukausia, kun en tiennyt etsiikö mies mitään vakavampaa ja tapaileeko hän muita, mitä nykypäivänä lähes kaikki tuntuu tekevän. Nyt päätin, että aion vain ottaa chillisti, pitää hauskaa, tapailla tasokkaita miehiä ja jos joku heistä haluaa jotakin vakavampaa heidän täytyy se itse ottaa puheeksi, siihen asti tapailen muitakin enkä ota enää deittailua niin vakavasti :)
Itse lähenen kolmeakymppiä ja huomaan kyllä, kun itsevarmuus ja itsensä tunteminen ovat lisääntyneet, myös kriteerit kumppania kohtaan ovat kasvaneet!
Nuoruudessani itsetuntoni oli täysin nollassa ja deittailinkin ainoastaan miehiä, jotka vahvistivat tätä käsitystä itsestäni. Elin vuosikausia toinen toistaan huonommissa suhteissa. Miehet eivät olleet missään määrin tasokkaita, minä olin se, joka yleensä miehiä elätin, eikä rahaa ollut koskaan mihinkään extraan. Olin meistä aina se koulutetumpi, vastuullisempi, tasapainoisempi ja jopa ulkonäöllisesti kauniimpi osapuoli. Minulla oli vakiduuni, miehillä ei. Hoidin myös suurimmat osat kotitöistä, miehet eivät arvostaneet mitään mitä tein heidän puolesta ja useampi oli myös verbaalisesti ja fyysisesti väkivaltaisia. En osannut olla yksin ja minulla täytyi aina olla joku suhde, vaikka se olisi huono sellainen.
Kun viimeisin ns. huono suhde kariutui noin 2 vuotta sitten, päätin, että olen mieluummin yksin kuin elätän yhtäkään aikuista miestä enää. Niinpä aloin kehittämään itseäni ja itsetuntoani, opettelin olemaan yksin ja arvostamaan itseäni. Panostin ulkonäkööni, en ollut koskaan mikään lihava, mutta olen huomattavasti paremmassa kunnossa ja kauniimpi, kuin aiemmin. Kehitin myös sosiaalisia taitojani ja muita taitoja.
Kriteerini miehille on nykyisin, että heidän täytyy tienata vähintään yhtä paljon, kuin minäkin ja olla mielellään koulutetumpia, itselläni on amk-tasoinen tutkinto. Miehen täytyy myös olla komea, hyväkäytöksinen, sivistynyt, tasapainoinen jne. Tällä hetkellä tapailen kahta miestä, jotka ovat sen tasoisia, etten ikinä olisi uskonut tasoni riittävän heidän tapailuun enkä olisi muutama vuosi sitten edes uskaltanut mennä tuollaisten miesten kanssa treffeille saati sitten keksinyt mitään sanottavaa, kun olisin ollut niin hermostunut. Molemmat ovat poikkeuksellisen komeita, todella fiksuja, korkeasti koulutettuja ja sivistyneitä, erittäin hyvätuloisia mutta ennenkaikkea todella maanläheisiä, tasapainoisia ja mukavia!
Olen vasta hiljattain oppinut sarjadeittailemaan miehiä, aiemmin tapailin ainoastaan yhtä miestä kerrallaan, sitten harmittelin viikkoja ja kuukausia, kun en tiennyt etsiikö mies mitään vakavampaa ja tapaileeko hän muita, mitä nykypäivänä lähes kaikki tuntuu tekevän. Nyt päätin, että aion vain ottaa chillisti, pitää hauskaa, tapailla tasokkaita miehiä ja jos joku heistä haluaa jotakin vakavampaa heidän täytyy se itse ottaa puheeksi, siihen asti tapailen muitakin enkä ota enää deittailua niin vakavasti :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sääliksi käyt.
Ojasta allikkoon. Deittailu kannattaa ottaa vakavasti. Se tasokas dumppaa sinut jos tapailet muita.
Olet kohta taas alkupisteessä, eli tapailet miehiä jotka tapailevat toisia naisia.
mikään ei karkoita miehiä nopeammin, kuin nainen joka on liian takertuva heti alussa. Miehet on luonteeltaan saalistajia ja se on vaan hyvä, jos he tietävät heillä olevan kilpailua. Jos mies haluaa vakavan suhteen hänen täytyy se itse minulle ilmaista. Vaikea kuvitella, että nuokaan miehet viettävät perjantai-iltojaan kotonaan kamomilla-teetä siemaillen ;)
Ja ennen kuin viestiketju täyttyy "miehet vaan haluaa seksiä kanssasi ei mitään muuta" viesteistä tapaamisemme eivät todellakaan pyöri ainoastaan seksin ympärillä, olen tavannut paljon mies1:n kavereita ja viettänyt aikaa heidänkin seurassaan, käymme myös harrastamassa liikuntaa tai välillä vaan syömässä ja tapaamassa kaupungilla. Mies juttelee paljon henkilökohtaisistakin asioista liittyen hänen perheeseensä yms.
mies2:n kanssa emme edes (vielä) ole harrastaneet seksiä eikä mies ole mitenkään päällekäyvä, meillä on ollut sivistyneitä, kivoja tapaamisia kaupungilla päiväsaikaan :)
Eikä ne ota sua vakavasti.. :))
Itsekin nostanut tasoa. En enää huoli sarjadeittailijaa ja säätäjää. Semmoista joka tarvitsee jatkuvasti huomiota jostain suunnasta. Huonoitsetuntoista, joka pönkittää itseään suhteilla ja muiden kustannuksella.
Kuulostaa sultä, että edelleenkin tarvitset koko ajan jonkun.
olen nyt ollut mielestäni riittävän kauan sinkkuna ja löytäisinkin mielellään itselleni kumppanin, en kuitenkaan tarvitse miestä pönkittämään itsetuntoani tai tekemään minua onnelliseksi, olen tyytyväinen elämääni, vaikka haluankin tulevaisuudessa vakavan suhteen ja lapsia.
Sitä kuitenkin joutuu deittailla aika monia, jotta löytää sen itselle sopivan kumppanin joka on kaiken lisäksi samassa elämäntilanteessa kuin itse ja haluaa sen vakavan suhteen. No joillekin se voi heti löytyä, mutta suurinosa käy kyllä aika monien kanssa treffeillä, ennen kuin mitään vakavampaa muodostuu.
Provooooost
Nojaa nyt vanhempana isoin ero miehen valkkaamisessa aiempaan on, että tunnen ihmisiä ja niiden metkuja paremmin. Toisinsanoen osaan tunnistaa paremmin epäsopivat sopivista...tasoon se ei liity mitenkään. Vain tietoisuuteen siitä mitä ihmiset ovat ...ja mitä yrittävät näyttää olevansa.