positiivista Suomen sotaretki Itä-Karjalaan 1941 sai Suomelle aikaan. Kun verrataan siihen, että Suomen armeija ei olisi 10.7 lähtenyt hyökkäykseen vaan seisonut rajoilla puolustuksessa kuten oli seissyt koko siihenastisen Barbarossan ajan.
Kun sitä HYÖKKÄYSTÄ niin rajusti puolustetaan niin olettaisin jonkun kykenevän esittämään tukun hyviä puolia verrattuna siihen, että Suomi olisi jättänyt hyökkäämättä ja sotaa julistamatta vaikka olikin Barbarossan alun merimiinoituksissa ja pommituksissa mukana.
Koska tapahtunutta hyökkäystä niin rajusti puolustetaan niin ilmeisesti se toi Suomelle kaikenkaikkiaan paljon hyvää ja lisäsi runsaasti kansakuntamme onnellisuutta.
Kun sitä HYÖKKÄYSTÄ niin rajusti puolustetaan niin olettaisin jonkun kykenevän esittämään tukun hyviä puolia verrattuna siihen, että Suomi olisi jättänyt hyökkäämättä ja sotaa julistamatta vaikka olikin Barbarossan alun merimiinoituksissa ja pommituksissa mukana.
Koska tapahtunutta hyökkäystä niin rajusti puolustetaan niin ilmeisesti se toi Suomelle kaikenkaikkiaan paljon hyvää ja lisäsi runsaasti kansakuntamme onnellisuutta.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Päätökset on tehty silloin aikanaan ja viisastelu ei asiaa muuta.
Todennäköisesti olisimme joutuneet sotaan teki Suomi sitten mitä tahansa.
Stalin oli syypää Suomen sotiin ja sitä tosiasiaa ei millään jossittelulla voida poistaa.
Suomen sotilas teki sen mitä oli tehtävä ,
-----Päätökset on tehty silloin aikanaan ja viisastelu ei asiaa muuta----
Tuossa oli sinun reilu vastauksesi, mitään hyvää et siitä sodastamme löydä vaikka sitä puolusteletkin. Ilmeisesti sitten sotia voi aloittaa ihan muuten vain, ilman varsinaista järkeä.
Anni taas vähän funtsii. Rutina rattaissa kuuluu tänne asti :)
Anni tykkää funtsia samoja asioita, päivästä ja vuodesta toiseen. Jotkut lempeät ovat koittaneet vuosia Annille rautalangasta vääntää. Meinaatteko että hän yhtäkkiä näkee valon?
Aloittivathan venäläisetkin 1914 ja 1939. Tsetseniakin pommitettiin maan tasalle, koska musikat eivät muuten olisi antaneet Tsaari Jeltsinilke syytesuojaa ja kumartaneet sen voitelemaa katupoikaa.
Ensinnäkin jatkosodan suunnittelu aloitettiin Neuvostoliitossa jo ennen talvisodan loppua. Tähän liittyi oleellisesti Karjalais-Suomalaisen Neuvostotasavallan perustaminen. Ohjeet tasavallan hallintoon nimetyille upseereille olivat selvät: On opeteltava suomen kieltä tulevia alue laajennuksia varten. Vuonna 1940 myös laadittiin operaatiosuunnitelmat Suomen miehittämiseksi komentosanoja myöten. Tavoitteena oli pistää toimeksi 1941. Molotovin, Hitlerin ja Ribbentropin keskustelut marraskuussa 1940 kertovat selkeää Molotovin ilmaisemana kieltä tavoitteista. Suomen kanssa piti saada samanlainen ratkaisu kuin "muissakin Baltian maissa".
Koska tilanne oli tämä Neuvostoliitossa haluttiin viedä Suomelta kaikki mahdollisuudet puolustautua. Tähän liittyi mm. puolustuksellisen valtioliiton estäminen Ruotsin kanssa. Jo tätä ennen Saksan Norjan miehitys vei mahdollisuuden avusta Länsiliittoutuneilta, mihin aluksi Suomessa tähdättiin. Suomessa uskottiin Neuvostoliiton olevan hyökkäämässä Suomeen, mikä olikin totta, ja ainoaksi mahdolliseksi tukijaksi jäi Saksa, jolla oli taas omat suunnitelmansa.
Suomen tavoitteena oli tosiaan edetä Itä-Karjalaan, mutta Neuvostoliiton operaatiosuunnitelmat olivat kaikissa skenaarioissa myös hyökkäykselliset. Tavoitteena oli valloittaa koko Suomi, joko tilanteessa että Suomi olisi yksin tai että se olisi joko Ruotsin tai Saksan tukema. Operaatiosuunnitelmissa ensimmäinen suunniteltu (ja toteutunut) toimenpide oli massiivinen ilmaisku, jolla lamautettaisiin Suomen ilmapuolustus ja saataisiin psykologinen lamauttava vaikutus. Tämä epäonnistui jatkosodan aluksi ja muutenkin suomalaisten taktisen hidas lähtö sotaan pakotti Neuvostoliiton siirtämään Suomen valtaukseen varattuja resursseja nopeasti etenevää Saksaa vastaan.
Näin suomalaiset onnistuivatkin etenemään itäänpäin. Mitään sotaahan Suomi ei julistanut (kuten aloittaja virheellisesti väittää) vaan totesi olevansa sodassa Neuvostoliiton ilmaiskun jälkeen.
Olisiko Suomi voinut sitten pysyä ulkopuolella. Tuskin. Kun saksalaisten kanssa alettiin todenteolla neuvotella yhteistyöstäkeväällä 1941 oli se vielä varsin spekulatiivista ja tarjosi Suomelle oljenkorren selvitä idän uhasta. Saksalaiset olisivat myös joka tapauksessa vyöryneet Lappiin Norjasta, halusi sitä Suomi tai ei. Ei olisi ollut tällöin realistista olettaa, että suomalaiset olisivat sotineet Neuvostoliittoon hyökkääviä saksalaisia vastaan.
Sitäpaitsi Suomella oli moraalinen syy auttaa Itä-Karjalan kansanmurhan jälkeen alueen asukkaita. Tosin Stalin oli tapattanut sieltä jo käytännössä kaikki suomalaiset.
"Olisiko Suomi voinut sitten pysyä ulkopuolella. Tuskin. Kun saksalaisten kanssa alettiin todenteolla neuvotella yhteistyöstäkeväällä 1941 oli se vielä varsin spekulatiivista ja tarjosi Suomelle oljenkorren selvitä idän uhasta."
Saksan hyökkäyssuunnitelma Neuvostoliitton selvisi Suomen ylimmälle sotilaalliselle ja poliittiselle johdolle jo joulukuussa 1940, suomalaisten upseerien tehdessä vierailuja Saksaan, ja kevään aikana nuo suunnitelmat varmistuivat siihen malliin, että toukokuussa 1941 korkea-arvoiset saksalaiset ja suomalaiset upseerit neuvottelivat Salzburgissa, Hampurissa ja Kielissä, sopien hyvin seikkaperäisesti keskinäisistä sotilaallisista suhteista Neuvostoliittoa vastaan käytävässä hyökkäyssodassa.
Näistä neuvotteluista on kirjoittanut kaksiki eri historioiisijaa, ensin Hans Peter Krosby: Suomen valinta 1941. Helsinki, Kirjayhtymä 1967 sekä Mauno Jokipii: Jatkosodan synty. Keuruu 1987.
Saksa ja Neuvostoliitto olivat elokuun 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksessaan linjanneet Suomen Neuvostoliiton etupiiriin, ja sitä Stalin yritti samana syksynä toteuttaa, ensin vähän kerrassaan maa-alaa ja tukikohtia vaatimalla ja sitten sodalla Suomea vastaan koko maan valtaamiseksi.
Talvisodan päätyttyä Moskovan rauhaan, ei Neuvostoliitto suinkaan luopunut Suomesta, vaan suunnitelmat maamme valtaamiseksi jatkuivat, ja kuten tuolla ylempänä ketjussa jo esiin tuotiin, vaati Stalin vielä marraskuussa 1940 Hitleriltä vapaita käsiä Suomen suhteen, kuten M-R-sopimus oli Neuvostoliitolle taannut.
Hitler kielsi nuo vaatimukset.
Summaus: Suomi oli puun ja kuoren välissä, mahdollisuutta jättäytyä ulos suurvaltojen sodasta ei ollut, ja kysymys puolen valinnasta ei liene ollut vaikea, varsinkaan vasta äsken käydyn karvaan ja Suomelle raskaita tappioita aiheuttaneen talvisodan jälkeen.
Pohjois-Suomeen oli tullut juhannuksen tienoilla kokonainen saksalainen armeija, joka oli asettunut itärajalle.
NL oli pommittanut Suomea jo 25.6.
Suomi ei siis ollut pystynyt pysymään sodan ulkopuolella.
Elävässä arkistossa lyhyt juttu 1941 suurpommituksesta ja hieno autenttinen nauha pommituksesta vuodelta 1942
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/27/helsingin-pommitukset-alkoivat-kesakuussa-1941
Juul, mutta ei silti ollut mikään pakko hyökätä maita valtaamaan ja epäkansallisia siviileitä massamurhaamaan. Kaksi eri asiaa, puolustaa ja hyökätä. Älkäämme unohtako myöskään Seniilin miekantuppea !
No niin, oletko ikinä ajatellut miekantuppipäväkäskyä siitä näkökulmasta, että Stalin oli murhauttanut suuren osan ei-venäläistä väkeä alueella 1930-luvun vainoissa. Mieti ja lue käsky, näet sen ehkä uudessa valossa
http://www.mannerheim.fi/pkaskyt/pk3_41.gif
Eli tuli kiire lähteä viimeistelmään Stalinin työ, niinkö? Keskitysleirit pystyyn ja neljännes venäläisistä mullan alle.
niin, eihän tuo ihan nappiin mennyt. Ei sinne olisi pitänyt mitään hörhöjä päästää. Toisaalta alueelta oli työkykyiset lähteneet. Jäljelle jäi Stalinin näännyttämiä heikkokuntoisia vanhuksia ilman ruokaa. Ei niitä nyt ihan sentään tapettu laskemallasi tavalla. Osa toki kuoli Suomen elintarvikehuollon heikkouteen ja hörhöjen käsittelyyn. Jotkut oli huonossa hapessa jo valmiiksi . Stalin ikäänkuin ulkoisti vanhuspalvelut suomalaisille. No, suomalaistenkaan ruokatilanne ei ollut hyvä ja viehollisen siviilit oli viimeisenä jonossa. Kyllä tässä, jos jossain oli suomalaisillakin peiliinkatsomisen paikka, kuolleisuus oli silti aivan liian suurta. Asiaa toki korjattiin , kun totuus alkoi Marskille valjeta, mutta monille se oli myöhäistä.
Et kuitenkaan kyennyt ilmeisesti yhdistämään Stalinin vainoja ja miekantuppikäskyä, kun et siitä mitään maininnut. Asioiden käsittely oman nk. kuplan ulkopuolelta (näin muodikkaasti ilmaistuna) on monille kovin vaikeaa.
Välittikö kukaan Paskoskoin siviileistä miten suomalaisille olisi käynyt 1939-40. Leningradin sotilaspiirissä monella oli sukulaisia Petroskoissa. Ja mitään vanhuslaumoja Petroskoihin ei tietenkään jäänyt, koska paskatunkiossa ei juuri elettty vanhuuteen. Suomalaiset löysivät Itä-Karjalasta lähinnä invalideja, naisia ja lapsia. Kyse oli ilmeisesti yksinkertaisesti Neuvostoliiton kyvyttömyydestä siirtää ja aseistaa valtavaa väestölaumaa. Venäjällä oli vanhat ryppynaamatkin tarvittaessa aseissa. Iso osa Neuvostoliitossa kuolleista 'siviileistä' oli itseasiassa fanaattisia kansallisbolshevikkeja.
Mitenkä niin. Isovenäläisethän ne harvensivat suomensukuisten rivejä siellä sodan aikana ja jälkeenkin.
Sotaan päädyttiin SIKSI, etttä Välirauhan aikana marraskuussa 1940 N-Liitolla oli halu "saattaa Talvisota päätökseen" eli miehittää meidät.
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
en jaksa nyt kaivaa, mutta toisessa kohtaa keskusteluja Molo sanoo, että ratkaisu tulee tehdä samassa mittakaavassa kuin muissakin Baltian maissa (venäläiset puhuivat Suomesta Baltian maana) Alkuperäislähteet löytyy netistäkin saksalaisten dokumenteista käännetty englanniksi
http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/Germany/Hitler-Molotov Meetings.htm
Täältäpä sitä saattaa tietoa Molotovin marraskuun 1940 Berliinin matkasta löytyä.
https://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html
https://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-13.html
Aatu pysyi onneksi lujana viinakauppiasta vastaan. Tehokkaasti Kekkoslovakia aivopesiä nämä suomalaisten mielistä. Ei auta edes Vladimirovin myönnytyksen. Venäjä on hyvä ja venäjänvastaisuus paha, sanottiin suomalaisessa Pohjois-Koreassa Kekkoslovakiassa.
Mikset muuta venäjälle , elä höpötä.
"Kun sitä HYÖKKÄYSTÄ niin rajusti puolustetaan niin olettaisin jonkun kykenevän esittämään tukun hyviä puolia verrattuna siihen, että Suomi olisi jättänyt hyökkäämättä"
Totta. Olisi kannattanut antaa Saksalle väylät Karjalan kannakselle ja Maaselan kannaksille Hitlerille suosiollla. Barbarossan pääoperario Leningrad olisi siten toteutunut suomalaisia paremmin. Mannerheim kun lopetti hyökkäyksensä Rajajoelle vastoin oletuksia. Hitler usutti kyllä Marskia useasti jatkamaan kohti kaupunkia. No. Tyydyttikö selitykseni? Kansainväliset seikat eli politiikka Suomessa meni Hitlerin käskyjen edelle Mikkelissä.
Niin. Oliko Suomella sotilaallista voimaa välirauhan aikana itse päättää kuinka asetutaan ja mihin suuntaan aseinemme?
Ainakin sen, että Neuvostoliiton hyökkäys kesällä 1944 ei alkanut nykyiseltä itärajalta vaan parisataa kilometriä kauempaa. Siksi se saatiin pysähtymään ajoissa. Jos Valkeasaaren tilalla olisi ollut Vaalimaa, nykyinen itäraja olisi Kymijoella. Tai pahimmassa tapauksessa Tyynellä merellä.
"Kun sitä HYÖKKÄYSTÄ niin rajusti puolustetaan niin olettaisin jonkun kykenevän esittämään tukun hyviä puolia verrattuna siihen, että Suomi olisi jättänyt hyökkäämättä"
Totta. Olisi kannattanut antaa Saksalle väylät Karjalan kannakselle ja Maaselan kannaksille Hitlerille suosiollla. Barbarossan pääoperario Leningrad olisi siten toteutunut suomalaisia paremmin. Mannerheim kun lopetti hyökkäyksensä Rajajoelle vastoin oletuksia. Hitler usutti kyllä Marskia useasti jatkamaan kohti kaupunkia. No. Tyydyttikö selitykseni? Kansainväliset seikat eli politiikka Suomessa meni Hitlerin käskyjen edelle Mikkelissä.
Kuis tähä suhtaudut? Miten tulkitset? Onko tietoo? En oo ropotti.
"Ainakin sen, että Neuvostoliiton hyökkäys kesällä 1944 ei alkanut nykyiseltä itärajalta vaan parisataa kilometriä kauempaa"
Neuvostoliitolla ei olisi ollut mitään tarvetta tehdä vastahyökkäystä, jos Suomi ei olisi tunkeutunut syvälle sen alueelle yhdessä Saksan kanssa.
Saksan hyökkäyksen alla hengestään taistelevalla Neukulla ei olisi ollut myöskään mitään tarvetta eikä edes kykyä tehdä hyökkäystä sodan ulkopuolella pysyttelevään Suomeen.
Saatiin muutaman tuhannen raiskaajan ja varkaan kutsu Berliinin orgioihin sillä peruutettua.
Tottakai sota kannatti viedä kauas Itä-Karjalaan koska sitä ei voitu välttää. Neuvostoliitto oli talvisodan jälkeen pakottanut Suomen tukeutumaan Saksaan.
Ilman saksalaisia joukkoja Suomessa Suomi olisi sovjetisoitu. Neuvostoliitto pommitti Suomen aluetta kesäkuussa 1941 koska Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja seurasi jatkosota.
Suomi toteutti järkevää reaalipolitiikkaa.
Neuvostoliitto tuomitsi vuonna 1989 salaisen etupiirijaon Saksan kanssa. Neuvostoliitto eikä Venäjä eivät kuitenkaan ole tuominneet salaisen etupiirijaon toteutusta mikä aiheutti talvisodan ja jatkosodan.
Venäjän pitäisi tuomita virallisesti Molotovin puheet kesäkuussa 1940 ja marraskuussa 1940 Suomen sovjetisoinnista.
Ja myöntää että Suomen ainoa keino välttää sovjetisointi oli tukeutua Saksaan.
Neuvostoliittolainen historiantutkija V M Holodkovski sen myönsikin.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=203&author=6
Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.
Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis.
------Neuvostoliitto tuomitsi vuonna 1989 salaisen etupiirijaon Saksan kanssa.----
Kuten Suomikin tekin sakun kanssa sodan aikana jonkunmoista jakoa sodanjälkeisestä N-liitosta ja sen alueista mitä kukin sieltä saa. Koskas Suomi lie nuo jaot tuominnut vai onko koskaan ?
http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html
" Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen. "
Ilman Saksaan tukeutumista olisi varmaan liitettykin.
Mitähän myönteistä Suomen kansa saattoi kirjata tililleen syksyllä -44, sitä ei tarina kerro. Joku huutaa tietenkin että itsenäisyys. Se olisi säilynyt vaikka Suomi olisi seissyt puolustautumassa Moskovan rauhan rajoilla ylittämättä rajaviivaa. Kukaan ei voi esittää omaa huutomaan lujempaa faktaa, että näin ei olisi ollut.