"Jos Suomi olisi ulkopolitiikassaan 1930-luvulla suuntautunut Saksaan ja sen ystävyyteen typerän, pöyhkeilevän ja heikon Englannin asemesta niin Saksa ei olisi meitä myynyt neukulle eikä Talvisotaa olisi tullut."
Suomi suuntautui virallisesti 1935 alkaen Pohjoismaihin erityisesti Mannerheimin aloitteesta. Se oli myös Cajanderin hallituksen linja 1937 alkaen.
Sekä läntisiin suurvaltoihin että Saksaan pidettiin yllä asiallisia suhteita. Ulkoministeri Holsti yritti parantaa Moskovan suhteita, mutta epäonnistui. Hän haukkui kännipäissään Hitleriä hulluksi koiraksi ja Saksa painosti erottamaan hänet.
Uusi ulkoministeri Erkko oli Pohjoismaisen suuntauksen kannalla, eikä uskonut NL:n ryhtyvän sotimaan. Hän isännöi innolla mm. saksalaisen kenraali Halderin vierailua kesällä -39.
"Että kyllä Talvisotaan Suomenkin syyllisyyttä oli tuollaiset 50 %."
Puolustautuvaa pikkuvaltiota ei yleensä pidetä syyllisenä, vaan uhrina. Se oli yleinen näkemys maailmalla myös loppuvuonna 1939. Stallarit ovat tietysti vieläkin eri mieltä. Katkera paikka on Suomen selviytyminen Talvisodasta edelleen.
Suomi suuntautui virallisesti 1935 alkaen Pohjoismaihin erityisesti Mannerheimin aloitteesta. Se oli myös Cajanderin hallituksen linja 1937 alkaen.
Sekä läntisiin suurvaltoihin että Saksaan pidettiin yllä asiallisia suhteita. Ulkoministeri Holsti yritti parantaa Moskovan suhteita, mutta epäonnistui. Hän haukkui kännipäissään Hitleriä hulluksi koiraksi ja Saksa painosti erottamaan hänet.
Uusi ulkoministeri Erkko oli Pohjoismaisen suuntauksen kannalla, eikä uskonut NL:n ryhtyvän sotimaan. Hän isännöi innolla mm. saksalaisen kenraali Halderin vierailua kesällä -39.
"Että kyllä Talvisotaan Suomenkin syyllisyyttä oli tuollaiset 50 %."
Puolustautuvaa pikkuvaltiota ei yleensä pidetä syyllisenä, vaan uhrina. Se oli yleinen näkemys maailmalla myös loppuvuonna 1939. Stallarit ovat tietysti vieläkin eri mieltä. Katkera paikka on Suomen selviytyminen Talvisodasta edelleen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ei noita "Erkon sodasta" höpiseviä idiootteja kukaan historiaa lukenut voi tosissaan ottaa.
Kyseessä oli Holstin sota. Suomi petti Fuhrerin. Käsittämätön munaus haukkua valtakunnanjohtajaa hulluksi koiraksi. Menetimme nän johtajan tuen ja arvelluttava aines pääsi hyökkäämään kimppuumme.
puhui. Sattui vain olemaan kantelia samassa pöydässä ja Saksan ulkoministeriö hermostui viran puolesta. Holstia pidettiin Suomessakin liian länsimielisenä. Sinänsä hän oli pätevämpi kuin hyvin itseriittoinen Erkko. Tämä vaati Cajanderilta täydet valtuudet ulkopolitiikan hoitoon, vaikka siitä valtiosäännön mukaan vastasi presidentti.
Suomen ongelma oli presidentin ja pääministerin täydellinen kyvyttömyys vaikeassa tilanteessa.
Suomalaisia vietiin kun pässiä narussa:
Suomen johti sotaan saksalaisjuurinen NATSI-Mannerheim. Hän loi sotiaedeltävän fasistihengen oman diktaattori haaveensa vuoksi. Erkko oli lännen palkkalistoilla jo sotien alla ja oli saanut toimeksiannoksi uhrata Suomi jotta liitoutuneilla olisi vankka jalansija Pohjolassa Hitleriä vastaan.
Julkinatsi RKP:n Rolf Witting oli Mannerheimin työkalu Suur-Suomi-projektissa.
höpö hpö. Suomi oli typierien haperodemokratioiden vietävänä. Oli naurettava Pohjoismainen suuntaus. Stalinin hirviövaltioon yritettiin luoda kauppasuhteita , vaikka siellä oli vain verenhimoinen kyyläys menossa. Saksan suhteet laiminlyötiin täysin. Saksaan ei typerykset tehneet edes valtiovierailuja. Ulkoministeri holsti oli niin typerä , että loukkasi maailman johtavan valtion päämiestä. Ei ihme että saksa antoi Suomen mennä. Suomi ei tehnyt mitään hyvää tärkeiden Saksan suhteiden eteen.
faktan.tarkastaja :"Suomalaisia vietiin kun pässiä narussa:"
Ei todellakaan, mutta ei ollut vaihtoehtoja.
"Suomen johti sotaan saksalaisjuurinen NATSI-Mannerheim. Hän loi sotiaedeltävän fasistihengen oman diktaattori haaveensa vuoksi. "
Mannerheim yritti välttää sotaa mm. ajamalla pohjoismaista suuntausta. Hän itse suunatuti lähinnä Englantiin. Natseja hän inhosi.
"Erkko oli lännen palkkalistoilla jo sotien alla ja oli saanut toimeksiannoksi uhrata Suomi jotta liitoutuneilla olisi vankka jalansija Pohjolassa Hitleriä vastaan."
Erkko omisti Helsingin Sanomat, joka oli puolueeton aviisi.
"Julkinatsi RKP:n Rolf Witting oli Mannerheimin työkalu Suur-Suomi-projektissa. "
Witting oli epäpoliittinen professori. Marski piti häntä kyvyttömänä ulkoministerin tehtävän ja toi sen julki.
Älä käytä noin valheellista nikkiä, stallari.
HEH! Holsti oli niin 'länsimielinen', että kannatti reunavaltioliittoa Puolan ja Baltian maiden diktatuurien kanssa. Onneksi demokraattisessa Suomessa kiivaimmatkin punaiset äänestivät eduskunnassa yhdessä 'lahtarien' kanssa tämän nurin. 30-luku meni samalla tavalla juopolla lapsellisuuksia höpisten ja 'Kansainliiton' voimasta horisten. Holstia voidaan verrata Timo Soiniin. Erkko oli Niukkasen lisäksi harvoja realisteja, vaikka pojilla sitten pötkähti fanatismin puolelle maaliskuussa 40.
Mannerheim ja Niukkanen suorastaan diktatuurisilla otteilla estivät haihattelijoita viemästä Suomea suohon. Niukkanen vastusti niin kovasti Tannerin ja Paasikiven pohjatonta typeryyttä, että nämä purkivät kiukkuaan lopulta evakoihin. Suomen demokratiassa järkimiehet olivat vähemmistössä. Vähemmistö ei pysty Suomessa hallitsemaan enemmistöä. Niukkanen ja Mannerheim vaativat tuntuvaa panostusta puolustukseen. Juho Niukkanen oli aikansa Jussi Niinistö.
"Talvisota oli ulkoministeri Eljas Erkon, tämän typerän hyväuskoisen anglofiilin pöyhkeyden tulos. "
Ei ollut. Valtioneuvoston päätökset olivat yksimieliset. Erkon toimet hyväksyttiin pois lukien Mannerheim, joka ei kuulunut hallitukseen ja Paasikivi, joka räyhäsi kaikesta, mutta yhtyi päätöksiin..
"Jo vuonna 1918 Saksan kenraali Ludendorf totesi että Suomen maaraja oli aivan liian lähellä Pietarin miljoonakaupunkia. "
Raja määritettiin Tarton rauhassa 1920. Neuvosto-Venäjä hyväksyi sen. Suomen puolelta neuvottelijoina olivat Paasikivi ja Tanner.
-----Puolustautuvaa pikkuvaltiota ei yleensä pidetä syyllisenä, vaan uhrina---
Niin, ei yleensä mutta kyllä joskus. Ihan sama kuin jos pikkupoika ärsyttää isoa sälliä ja saa lopulta turpaansa niin yleinen moraali toteaa sillä pikkupojallakin olleen osuutensa saamaansa selkäsaunaan.
Turhaa puhua ettei Suomen 1918-39 harjoittamalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla muka olisi ollut mitään merkitystä syksyllä -39. Niillä asioilla on aina merkitystä kun tulee pahat ajat. Kuten joku brittipoliitikko tokaisikin 1930-luvulla ihmetellen "vaikka Suomi on pieni maa niin se harjoittaa sellaista ulkopolitiikkaa ikään kuin se olisi suurvalta". Kyllä raivo N-liittoa kohtaan oli pantu merkille laajalti.
No, millaista " ulko- ja turvallisuuspolitiikaa" Baltian maat harjoittivat? Varmaan hirmuisen vihamielistä kun kerran nekin miehitettiin ja kymmeniä tuhansia kansalaisia vietiin Siperian gulageihin?
On vanha stallareitten hupiharrastus todistella, että kuinka kaikki neukkulan ympärillä olleet pikkuvalttiot olivat superrvihamielisiä ja kuinka rauhanomaisen neukun oli "ihan pakko" niihin hyökätä?
Talvisota, Venäjä-tutkimus, Venäjän historia Boris Sokolov, Anton Sklajrov.
Venäläistutkijat epäilevät, ettei Venäjällä voi edelleenkään puhua talvisodasta avoimesti.
Nuorten tutkijoiden tunnustuksen vastikään saaneen murmanskilaisen historian ja yhteiskuntaopin opettajan Anton Skljarovin mielestä Neuvostoliitto pyrki tekemään Suomesta yhden neuvostotasavallan lisää.
- Meidän on tunnustettava, että Stalinin todellinen tarkoitus oli saada Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Tämän asian kieltämisellä synnytämme vain epäluottamusta ja epäilyjä naapuriamme kohtaan, sanoo Skljarov Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.
Skljarov arvioi, että Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen vaikuttivat poliittiset tekijät, joita ei oikein vieläkään voida hyväksyä.
Venäläinen sotahistorioitsija ja kirjailija Aleksei Isajev totesi eilen, että venäläisten historiantuntemus on varsin heikkoa. Talvisodasta on monella nuorella hyvin epämääräinen käsitys. Isajevin mukaan sodan tulos vaikutti myös koko toisen maailmansodan tulokseen.
Grani.ru -verkkolehdessä historian tutkija Boris Sokolov sanoo, että osa asiantuntijoista on mieluummin edelleen hiljaa.
-Maassa jossa toimii presidentin perustama historiakomissio, ovat monet varmaan varovaisia sanomaan, että sodan Suomea vastaan aiheutti Neuvostoliiton aggressiivisuus, Sokolov kirjoittaa.
Syyksi sodan huomiotta jättämiseen Sokolov epäilee sitä, että suomalaiset ovat moraalisesti voittajia. Valtava Neuvostoliitto ei kyennyt pakottamaan suomalaisia polvilleen Stalinin kiirehdittyä sodan lopettamista.
Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kannalta on Sokolovin mielestä oikeastaan onni, että suomalaiset hyökkäsivät Saksan rinnalla Neuvostoliittoon vuonna 1941 suomalaisten ns. jatkosodaksi kutsumassa operaatiossa.
-Voi olla, että ilman vuonna 1941 alkanutta sotaa, Venäjällä olisi Suomen kanssa ankaria riitoja, kuten sillä on edelleen Puolan kanssa.
Skljarovin mielestä Venäjän pitäisi lähettää viesti, ettei Venäjä halua loukata minkään maan itsemääräämisoikeutta.
- Meidän on opittava rohkeasti tunnustamaan menneisyyden virheet, jotta emme toistaisi niitä tulevaisuudessa - Se on historian tärkein tehtävä!
Ei kait tää Anton Skljarov ole missään tapauksessa vaan vapaana? Meillä Venäjällä kun tulee vaalit ja tämän tyypin metodit eivät sovi Putinin vaali-orgaaneille ollenkaan.
------No, millaista " ulko- ja turvallisuuspolitiikaa" Baltian maat harjoittivat? Varmaan hirmuisen vihamielistä kun kerran nekin miehitettiin ja kymmeniä tuhansia kansalaisia vietiin Siperian gulageihin?-----
Mitä balttien ulkopolitiikka tähän kuuluu kun kyse on Suomen ulkopolitiikasta. Yrität typerällä ja asiaankuulumattomalla vastakysymyksellä välttyä vastaamasta kiusalliseen kysymykseen johon sinulla ei ole järjellistä vastausta.
Voiko tuota sovjetisointitavoitetta edes järkevästi kyseenalaistaa? Baltian maiden kohtalo, Kuusisen hallitus ja Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan perustaminen puhuvat täysin selvää kieltä. Stalin aikoi ratkaista Itä-Karjalan ongelman liittämällä Suomen Itä-Karjalaan. Olisiko lopputilanne ollut suora anneksio kuten Baltiassa vai muodollisesti itsenäinen kansandemokratia, se voi olla kiistanalaista.
Vanhan itsenäisyysmiehen poika ei luottanut ryssään ja sekös sinua vituttaa. Selter, Päts, Ulmanis ja kumppanit polveutuivat kaikki maaorjista joille saksalainen isäntä oli pihan vihollinen. Tyhmät luulivat meidän tyhmien apinoiman esimerkin mukaan, että pitää luottaa vain 'tsaarin suopeuteen'. Aleksanteri III oli parantanut merkittävästi virolaisten ja lättiläisten asemaan käynistämällä suorastaan venäläistämisohjelman balttiansaksalaisia vastaan.
Mitä helvetin 'moraalia' sinulla tai ryssillä on.
hyviin suhteisiin myös NL:n kanssa. Molemminpuolinen epäluottamus vain oli ylivoimainen.
NL ei halunnut yhteistyötä ja Suomen hallituksen vakuutuksia ei uskottu, koska tiedotusvälineillä ja eräillä järjestöillä oli toinen linja.
.....Hän haukkui kännipäissään Hitleriä hulluksi koiraksi ja Saksa painosti erottamaan hänet....
Tuota ei kuitenkaan ole koskaan pidetty suomettumisena eikä osoituksena siitä, että vieras valta komentelee meitä, miksiköhän.
No meneekö pienen maan ulkoministeri sanomaan , vaikka että Putin on vesikauhuinen koira. Kyllä sellainen on epäpäteva tehtävään. Ulkoministerin pitäisi olla diplomatian mestari. Suhteet munattiin ja sotkettiin täysin Saksaan, kun olisi pitänyt asettua Saksan vanaveteen.
Talvisota oli Stalinin tahdon ja Otto Ville Kuusisen kieron ajatusmaailman lopputulos, jolla Suomi pyrittiin liittämään Neuvostoliittoon. Totta Mooses suomalaiset kommunistit ovat kuuliaisesti suu vaahdossa vuosikymmenestä toiseen valkopesseet suurta johtajaansa, mutta eivät tosiasiat muuksi muutu.
"Juuri Hitlerin ja Stalinin sopimuksen seurauksena Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä. Neuvostovalta ja kommunismi olivat lähinnä kulisseja. Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatsheslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Kreve-Mickevicius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, "Suomi mukaan luettuna", tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen."
https://yle.fi/uutiset/3-5784861
"Punatähden liitto hakaristin kanssa – Brestin salailtu voitonparaati 22.9.1939"
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216658-punatahden-liitto-hakaristin-kanssa-–-brestin-salailtu-voitonparaati-2291939
Kun Erkko Hitlerin Saksan torjui.
Artikkeli perustuu lähinnä Utrikesdepartementin, Foreign Officen, Auswärtiges Amtin, Suomen ulkoasiainministeriön sekä ministeri Eljas Erkon arkistoainekseen sekä tekstissä mainittujen suomalaisdiplomaattien muistelmiin.
http://www.doria.fi/handle/10024/26698
https://journal.fi/tt/article/view/56114/18537
Onneksi oli Erkko! Erkon isäukko taisteli oikein vapaan Suomen puolesta. Sosialisteista ainoastaan maltilliset ajoivat Erkon isän tavoin Suomen asiaa. OW halusi jo 1905 Suomen säilyvän sosialistisena osana Venäjä-tunkiota.
päätöksissään Talvisodan alla yksimielinen. Myös Paasikivi yhtyi niihin, vaikka antoi muuta ymmärtää.
Erkon virhe oli liian tiukat ohjeet neuvottelijoille.
NL olisi joka tapauksessa aloittanut sodan, vaikka Paasikiven ja Mannerheimin löysempi kanta olisi voittanut. Mainilan laukaukset sen todistivat.
NL:lla oli toimiinsa Hitlerin lupa.