Vaikka Jeshua tuli, miksi ei ole vielä rauhaa?

jatkoa

"Mitä rabbi Jehoshuan pyyntö köysistä ja mitasta tarkoitti? Gaon tulkitsee sen viittaavan Toisen Samuelin kirjan kohtaan (8:2), jossa kuningas Daavid mittaa köydellä Mooabilaisia vankeja. Hän tapatti heistä kaksi kolmasosaa ja säästi viimeisen kolmasosan. (Katso myös Sakarja 13:8-9, johon tässä keskustelussa myös viitataan.) Hän selittää:

Kuningas Daavidin köydet kuvaavat ihmiskunnan historian mittaa. Kaksi kolmasosaa historian ajasta ihmiset eivät tunnustaneet Jumalan valtaa ja kieltäytyivät valitsemasta elämän. Historian viimeisen kolmanneksen ajan Kaitselmus ohjaa ihmisiä kohti ikuista elämää ja juutalainen kansa kulkee askel askeleelta kohti Jumalan tuntemista.

”Mikä on väitteesi perusta, että ihmiskunnan historian viimeisessä kolmanneksessa Jumalan armo tekee työtään ja me olemme messiaan aikakaudessa?” vanhimmat kysyivät. Rabbi Jehoshua vastasi: ”Muistakaa kuningas Daavidin köydet ja te opitte tavat, joilla Jumala ohjaa maailmaa. Ne opettavat, ettei Jumala milloinkaan hylkää maailmaansa, ja että lopulta hyvyys, jota varten Jumala sen loi, tulee näkyväksi.

Huomioi jälleen nuo sanat, jotka ovat lausuttu yli 1800 vuotta sitten: ”Me olemme messiaan aikakaudessa.” Vilna Gaon tulkitsee Talmudin kertomuksen niin, että messiaan aikakausi alkoi yli 1800 vuotta sitten. Kun ajanlaskun laskuvirhe korjataan (viittasin siihen aiemmin Rashin laskelmien yhteydessä), hän tavallaan kertoo, että messiaan aika alkoi tämän ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla.

Muistutan, että Vilna Gaon ei tietenkään uskonut Jeesukseen yhtään enempää kuin olisi uskonut, että Muhammed oli ensimmäinen paavi. (Todennäköisesti Gaonilla ei ollut kuvaa siitä, kuka Jeshua oli ja mitä Hän teki.) On kuitenkin hämmästyttävää, että tämä suuri juutalainen oppinut tunnisti, että messiaaninen aika alkoi säädettynä aikana, ja että alku oli siirtymävaiheen aikaa. Tähän sisältyy aika paljon kristinuskon sävyjä!

Suurimmat erot näkemystemme välillä ovat: (1) Gaon näki nykyisen muutoksen ajan maailmanlaajuisena pimeyden ja luopumuksen aikana. Minä näen sen aikana, jossa tietoisuus Jeesuksesta, Messiaasta, lisääntyy suuren pimeyden ja luopumuksen keskellä. (2) Hän uskoi, että messiaan aika alkoi ilman messiaan tulemusta. Minä uskon, että se alkoi Hänen, Jeesuksen, tulemuksesta. Kumpi tilanne näyttää sinusta järkevämmältä?
Onko mahdollista, että Messias tuli kaksituhatta vuotta sitten, mutta koska pahuutemme olivat monet, me emme tunnistaneet Häntä? Eikö tämä ole loogisempaa kuin Vilna Gaonin ehdotus? Itse asiassa tämä ei ole vain loogisempaa, vaan myös Raamatullisempaa. Raamatusta voidaan osoittaa, että Messiaan piti tulla ennen kuin toinen temppeli tuhottiin, toisin sanoen yli 1900 vuotta sitten.

SÄÄDETTY AIKA

Arvostettu juutalainen tutkija Abba Hillel Silver osoitti, että juutalaisen kansan keskuudessa oli vahva odotus messiaan saapumisesta ensimmäisen vuosisadan toisella neljänneksellä, koska vuosituhannen vaihtuminen oli käsillä. Tämä on tietysti aika, jona Jeesus aloitti tehtävänsä. Niinpä, kun Jeesus tuli Galileaan, Hän saarnasi Jumalan evankeliumia ja sanoi: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle” (Mark. 1:14-15). Silverin mukaan Jeesus julisti yleisesti tunnettua tosiasiaa, että käsillä oli luomiskalenterin vuosi 5000, joka aloitti kuudennen vuosituhannen eli Jumalan kuningaskunnan ajan. Kun temppeli oli tuhottu vuonna 70 jKr. ja Simeon bar Kokhba osoittautunut vääräksi messiaaksi ja toivo pelastuksesta lopullisesti murskaantunut vuonna 1325, rabbien täytyi keksiä, miksi messias ei saapunut säädettynä aikana. He päätyivät editoimaan ajanlaskuaan.

Mihin ratkaisuun rabbit päätyivät? Silver tiivistää vastauksen näin: ”Messiaaninen aika oli alkanut temppelin tuhosta (vuonna 70 jKr), mutta ennen sen lopullista ratkaisua voi kulua vielä 365 tai 400 vuotta. Silverin mukaan ainoa tapa, jolla varhaiset rabbit saivat järkeä messiasodotuksiinsa, oli esittää, että messiaan aika alkoi kyllä ajallaan, mutta sen loppuhuipentumaan saattaisi kulua vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Tämä on hämmästyttävän samanlainen kuin Vilna Gaonin tulkinta ja se on aivan yhtä lailla väärin.

Annan vielä muutaman ajattelemisen arvoisen Talmudin perimätiedon messiaan tulemuksen ajasta ja tavasta. Talmud ilmoittaa: ”Jos he (israelilaiset) ovat arvollisia, messias tulee ”taivaan pilvissä” (Dan. 7:13), jos he eivät ole arvollisia, ”alhaisena ja ratsastaen aasilla”” (Sak. 9:9 ja b. Sandherin 98a). Vain muutamia päiviä ennen kuolemaansa Jeesus meni Jerusalemiin ratsastaen aasilla. Väkijoukko tervehti Häntä messiaskuninkaana. Sen jälkeen kansa kääntyi Häntä vastaan. Olisiko mahdollista, että Hän tuli ”alhaisena ja ratsastaen aasilla”, koska me emme olleet Hänen tulemuksensa arvoisia, ja tulevaisuudessa, kun me tunnistamme Hänet Messiaaksi, Hän palaa taivaan pilvissä?

jatkoa...

Yksi_usko kirjoitti:

jatkoa

"Mitä rabbi Jehoshuan pyyntö köysistä ja mitasta tarkoitti? Gaon tulkitsee sen viittaavan Toisen Samuelin kirjan kohtaan (8:2), jossa kuningas Daavid mittaa köydellä Mooabilaisia vankeja. Hän tapatti heistä kaksi kolmasosaa ja säästi viimeisen kolmasosan. (Katso myös Sakarja 13:8-9, johon tässä keskustelussa myös viitataan.) Hän selittää:

Kuningas Daavidin köydet kuvaavat ihmiskunnan historian mittaa. Kaksi kolmasosaa historian ajasta ihmiset eivät tunnustaneet Jumalan valtaa ja kieltäytyivät valitsemasta elämän. Historian viimeisen kolmanneksen ajan Kaitselmus ohjaa ihmisiä kohti ikuista elämää ja juutalainen kansa kulkee askel askeleelta kohti Jumalan tuntemista.

”Mikä on väitteesi perusta, että ihmiskunnan historian viimeisessä kolmanneksessa Jumalan armo tekee työtään ja me olemme messiaan aikakaudessa?” vanhimmat kysyivät. Rabbi Jehoshua vastasi: ”Muistakaa kuningas Daavidin köydet ja te opitte tavat, joilla Jumala ohjaa maailmaa. Ne opettavat, ettei Jumala milloinkaan hylkää maailmaansa, ja että lopulta hyvyys, jota varten Jumala sen loi, tulee näkyväksi.

Huomioi jälleen nuo sanat, jotka ovat lausuttu yli 1800 vuotta sitten: ”Me olemme messiaan aikakaudessa.” Vilna Gaon tulkitsee Talmudin kertomuksen niin, että messiaan aikakausi alkoi yli 1800 vuotta sitten. Kun ajanlaskun laskuvirhe korjataan (viittasin siihen aiemmin Rashin laskelmien yhteydessä), hän tavallaan kertoo, että messiaan aika alkoi tämän ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla.

Muistutan, että Vilna Gaon ei tietenkään uskonut Jeesukseen yhtään enempää kuin olisi uskonut, että Muhammed oli ensimmäinen paavi. (Todennäköisesti Gaonilla ei ollut kuvaa siitä, kuka Jeshua oli ja mitä Hän teki.) On kuitenkin hämmästyttävää, että tämä suuri juutalainen oppinut tunnisti, että messiaaninen aika alkoi säädettynä aikana, ja että alku oli siirtymävaiheen aikaa. Tähän sisältyy aika paljon kristinuskon sävyjä!

Suurimmat erot näkemystemme välillä ovat: (1) Gaon näki nykyisen muutoksen ajan maailmanlaajuisena pimeyden ja luopumuksen aikana. Minä näen sen aikana, jossa tietoisuus Jeesuksesta, Messiaasta, lisääntyy suuren pimeyden ja luopumuksen keskellä. (2) Hän uskoi, että messiaan aika alkoi ilman messiaan tulemusta. Minä uskon, että se alkoi Hänen, Jeesuksen, tulemuksesta. Kumpi tilanne näyttää sinusta järkevämmältä?
Onko mahdollista, että Messias tuli kaksituhatta vuotta sitten, mutta koska pahuutemme olivat monet, me emme tunnistaneet Häntä? Eikö tämä ole loogisempaa kuin Vilna Gaonin ehdotus? Itse asiassa tämä ei ole vain loogisempaa, vaan myös Raamatullisempaa. Raamatusta voidaan osoittaa, että Messiaan piti tulla ennen kuin toinen temppeli tuhottiin, toisin sanoen yli 1900 vuotta sitten.

SÄÄDETTY AIKA

Arvostettu juutalainen tutkija Abba Hillel Silver osoitti, että juutalaisen kansan keskuudessa oli vahva odotus messiaan saapumisesta ensimmäisen vuosisadan toisella neljänneksellä, koska vuosituhannen vaihtuminen oli käsillä. Tämä on tietysti aika, jona Jeesus aloitti tehtävänsä. Niinpä, kun Jeesus tuli Galileaan, Hän saarnasi Jumalan evankeliumia ja sanoi: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle” (Mark. 1:14-15). Silverin mukaan Jeesus julisti yleisesti tunnettua tosiasiaa, että käsillä oli luomiskalenterin vuosi 5000, joka aloitti kuudennen vuosituhannen eli Jumalan kuningaskunnan ajan. Kun temppeli oli tuhottu vuonna 70 jKr. ja Simeon bar Kokhba osoittautunut vääräksi messiaaksi ja toivo pelastuksesta lopullisesti murskaantunut vuonna 1325, rabbien täytyi keksiä, miksi messias ei saapunut säädettynä aikana. He päätyivät editoimaan ajanlaskuaan.

Mihin ratkaisuun rabbit päätyivät? Silver tiivistää vastauksen näin: ”Messiaaninen aika oli alkanut temppelin tuhosta (vuonna 70 jKr), mutta ennen sen lopullista ratkaisua voi kulua vielä 365 tai 400 vuotta. Silverin mukaan ainoa tapa, jolla varhaiset rabbit saivat järkeä messiasodotuksiinsa, oli esittää, että messiaan aika alkoi kyllä ajallaan, mutta sen loppuhuipentumaan saattaisi kulua vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Tämä on hämmästyttävän samanlainen kuin Vilna Gaonin tulkinta ja se on aivan yhtä lailla väärin.

Annan vielä muutaman ajattelemisen arvoisen Talmudin perimätiedon messiaan tulemuksen ajasta ja tavasta. Talmud ilmoittaa: ”Jos he (israelilaiset) ovat arvollisia, messias tulee ”taivaan pilvissä” (Dan. 7:13), jos he eivät ole arvollisia, ”alhaisena ja ratsastaen aasilla”” (Sak. 9:9 ja b. Sandherin 98a). Vain muutamia päiviä ennen kuolemaansa Jeesus meni Jerusalemiin ratsastaen aasilla. Väkijoukko tervehti Häntä messiaskuninkaana. Sen jälkeen kansa kääntyi Häntä vastaan. Olisiko mahdollista, että Hän tuli ”alhaisena ja ratsastaen aasilla”, koska me emme olleet Hänen tulemuksensa arvoisia, ja tulevaisuudessa, kun me tunnistamme Hänet Messiaaksi, Hän palaa taivaan pilvissä?

jatkoa...

Lue lisää

jatkoa...


Jumala ei ottanut vastaan sovituspäivän uhreja viimeisenä neljänäkymmenenä vuotena ennen (toisen) temppelin tuhoa (Tract b. Joma 39b). Tämä oli kansan tiedossa tiettyjen merkkien sarjan kautta, joista jokainen oli negatiivinen noiden neljänkymmenen vuoden ajan (katso b. Joma 39a). Temppeli tuhottiin vuonna 70 jKr., joten vuosina 30-70 eli neljänkymmenen vuoden ajan vuosittaisia sovitusuhreja ei otettu vastaan. Mitä tapahtui vuonna 30? Jeshua hylättiin ja naulittiin ristille. Olisiko mahdollista, että Jumala ei enää hyväksynyt sovitusuhreja, koska Messias oli uhrannut itsensä täydellisenä, lopullisena uhrina, tehden itsensä ”vikauhriksi” niin kuin Jesaja (53:10) kertoo?

Täytyy muistaa, että Talmudissa mainittuja lauseita lainataan monien eri mielipiteiden keskellä, eikä mikään niistä ole ehdottoman sitova tai lopullinen. Kuitenkin näillä perimätiedoilla on alkuperä jossain. Ei ole vaikea nähdä, että ne viittaavat tärkeään uskomukseen: Messiasta odotettiin kaksituhatta vuotta sitten, mutta jotain kauheaa tapahtui.

Jokaisen juutalaisen tulisi kysyä: jos me olemme odottaneet tuhansia vuosia ja meidän odottamamme messias ei ole tullut, olisiko mahdollista, että olemme odottaneet väärää messiasta? Olisiko mahdollista, että oikea Messias tuli kaksituhatta vuotta sitten, kärsi, kuoli ja nousi kuolleista profeetallisten kirjoitusten ja raamatullisen ajanlaskun mukaan? Olisiko lisäksi mahdollista, että tarkoittamattaan Talmud on jättänyt meille vihjeitä, jotka osoittavat juuri tähän suuntaan?

Juutalaisessa vitsissä käsitellään messiaan tulemusta. Kun messias tulee, me kysymme häneltä: ”Oletko täällä ensimmäistä kertaa vai oletko ollut täällä ennenkin?

Onko tämä sittenkään vitsin asia? Onko mahdollista, että meillä on jo vastaus? Hän, joka toteutti taivaallisen draaman ensimmäisen osan aikataulussa, on sama, joka tulee toteuttaman toisen ja lopullisen osan aikojen lopulla. On vielä yksi salaisuus paljastettavana.

KÄTKETYN VIISAUDEN SALAISUUS

Tänä päivänä monia kiinnostaa kabbala eli juutalainen mystiikka ja erityisesti sen kansantajuinen muoto. Monet, sekä juutalaiset että pakanat, etsivät hengellistä tietoa. He kaipaavat syvempää totuutta, salattua tietoa ja mystiikkaa.

Monille näistä etsijöistä kristinusko on aikansa elänyt ja loppuun kaluttu perinteinen uskonto. Heille Uuden testamentin Jeesusta edustavat Raamatulla päähän lyövät fundamentalistiset ja kapeakatseiset ihmiset, jotka ovat heidän mielestään kaikkea muuta kuin syvällisiä.

Taustalla on väärinymmärrys siitä, mitä Uusi testamentti todella opettaa ja siitä, kuka Jeesus-Jeshua todella on. Vaikka Jeesus kertoikin usein itsestään ja oli joskus niin kohtikäyvä, että kuulijat raivostuivat, Hän puhui usein vertauksilla. Vertaukset olivat osoitettu kansanjoukoille. Kun Hän oli yksin oppilaidensa kanssa, Hän selitti niiden merkityksen. Hän opetti oppilailleen: ”Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomasi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi” (Mark. 4:11-12, lainaten Jes. 6:10).

Osaatko sanoa, mitä Hän tarkoitti Jumalan valtakunnan salaisuudella? Oletko sinä ulkopuolella vai sisäpuolella?

Eräässä kohdassa Jeesus kiitti taivaallista Isäänsä sanoen; ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut nämä asiat viisailta ja älykkäiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt” (Matt. 11:25-16).

Tämä ei ole pinnallista uskonnollisuutta. Se on hengellinen salaisuus, jonka merkitys on, että Jumala paljastaa itsensä nöyrille ja lapsen kaltaisille. Hän kätkee itsensä niiltä, jotka ovat ylpeitä, ylimielisiä ja omaan viisauteensa ja oppineisuuteensa tukeutuvia.

Myös Paavali ymmärsi tämän salatun viisauden periaatteen kirjoittaessaan korinttolaisille (kreikkalaisille, jotka arvostivat voimakkaasti retoriikkaa ja syvällistä filosofiaa): ”Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme” (1. Kor. 2:6-7). Jumalan salattu viisaus löytyy Uuden testamentin lehdiltä! Efeson kaupungin uskoville Paavali kirjoitti näin:

Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julista pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista joista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa, että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon (Ef. 3:8-10).

jatkuu...

Yksi_usko kirjoitti:

jatkoa...


Jumala ei ottanut vastaan sovituspäivän uhreja viimeisenä neljänäkymmenenä vuotena ennen (toisen) temppelin tuhoa (Tract b. Joma 39b). Tämä oli kansan tiedossa tiettyjen merkkien sarjan kautta, joista jokainen oli negatiivinen noiden neljänkymmenen vuoden ajan (katso b. Joma 39a). Temppeli tuhottiin vuonna 70 jKr., joten vuosina 30-70 eli neljänkymmenen vuoden ajan vuosittaisia sovitusuhreja ei otettu vastaan. Mitä tapahtui vuonna 30? Jeshua hylättiin ja naulittiin ristille. Olisiko mahdollista, että Jumala ei enää hyväksynyt sovitusuhreja, koska Messias oli uhrannut itsensä täydellisenä, lopullisena uhrina, tehden itsensä ”vikauhriksi” niin kuin Jesaja (53:10) kertoo?

Täytyy muistaa, että Talmudissa mainittuja lauseita lainataan monien eri mielipiteiden keskellä, eikä mikään niistä ole ehdottoman sitova tai lopullinen. Kuitenkin näillä perimätiedoilla on alkuperä jossain. Ei ole vaikea nähdä, että ne viittaavat tärkeään uskomukseen: Messiasta odotettiin kaksituhatta vuotta sitten, mutta jotain kauheaa tapahtui.

Jokaisen juutalaisen tulisi kysyä: jos me olemme odottaneet tuhansia vuosia ja meidän odottamamme messias ei ole tullut, olisiko mahdollista, että olemme odottaneet väärää messiasta? Olisiko mahdollista, että oikea Messias tuli kaksituhatta vuotta sitten, kärsi, kuoli ja nousi kuolleista profeetallisten kirjoitusten ja raamatullisen ajanlaskun mukaan? Olisiko lisäksi mahdollista, että tarkoittamattaan Talmud on jättänyt meille vihjeitä, jotka osoittavat juuri tähän suuntaan?

Juutalaisessa vitsissä käsitellään messiaan tulemusta. Kun messias tulee, me kysymme häneltä: ”Oletko täällä ensimmäistä kertaa vai oletko ollut täällä ennenkin?

Onko tämä sittenkään vitsin asia? Onko mahdollista, että meillä on jo vastaus? Hän, joka toteutti taivaallisen draaman ensimmäisen osan aikataulussa, on sama, joka tulee toteuttaman toisen ja lopullisen osan aikojen lopulla. On vielä yksi salaisuus paljastettavana.

KÄTKETYN VIISAUDEN SALAISUUS

Tänä päivänä monia kiinnostaa kabbala eli juutalainen mystiikka ja erityisesti sen kansantajuinen muoto. Monet, sekä juutalaiset että pakanat, etsivät hengellistä tietoa. He kaipaavat syvempää totuutta, salattua tietoa ja mystiikkaa.

Monille näistä etsijöistä kristinusko on aikansa elänyt ja loppuun kaluttu perinteinen uskonto. Heille Uuden testamentin Jeesusta edustavat Raamatulla päähän lyövät fundamentalistiset ja kapeakatseiset ihmiset, jotka ovat heidän mielestään kaikkea muuta kuin syvällisiä.

Taustalla on väärinymmärrys siitä, mitä Uusi testamentti todella opettaa ja siitä, kuka Jeesus-Jeshua todella on. Vaikka Jeesus kertoikin usein itsestään ja oli joskus niin kohtikäyvä, että kuulijat raivostuivat, Hän puhui usein vertauksilla. Vertaukset olivat osoitettu kansanjoukoille. Kun Hän oli yksin oppilaidensa kanssa, Hän selitti niiden merkityksen. Hän opetti oppilailleen: ”Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomasi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi” (Mark. 4:11-12, lainaten Jes. 6:10).

Osaatko sanoa, mitä Hän tarkoitti Jumalan valtakunnan salaisuudella? Oletko sinä ulkopuolella vai sisäpuolella?

Eräässä kohdassa Jeesus kiitti taivaallista Isäänsä sanoen; ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut nämä asiat viisailta ja älykkäiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt” (Matt. 11:25-16).

Tämä ei ole pinnallista uskonnollisuutta. Se on hengellinen salaisuus, jonka merkitys on, että Jumala paljastaa itsensä nöyrille ja lapsen kaltaisille. Hän kätkee itsensä niiltä, jotka ovat ylpeitä, ylimielisiä ja omaan viisauteensa ja oppineisuuteensa tukeutuvia.

Myös Paavali ymmärsi tämän salatun viisauden periaatteen kirjoittaessaan korinttolaisille (kreikkalaisille, jotka arvostivat voimakkaasti retoriikkaa ja syvällistä filosofiaa): ”Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme” (1. Kor. 2:6-7). Jumalan salattu viisaus löytyy Uuden testamentin lehdiltä! Efeson kaupungin uskoville Paavali kirjoitti näin:

Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julista pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista joista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa, että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon (Ef. 3:8-10).

jatkuu...

Lue lisää

jatkuu...

Tämä ei ole helppo ajatus. Paavali tarkoittaa, että Jumalalla oli aina suunnitelmissaan osoittaa viisautensa koko maailmalle tuomalla juutalaiset ja pakanat yhteen yhtenä hengellisenä perheenä Messiaan ristinkuoleman näennäisen heikkouden kautta. Se, mikä näyttää ihmissilmälle heikolta, on Jumalan näkökulmasta ääretöntä voimaa. Paavali kirjoitti korinttolaisille: ”Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset” (1. Kor. 1:25). Niin:

Sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä (1. Kor. 1:27-29).

Tämä on ihmeellinen paljastus. Jumala salasi kalleimman aarteensa, äärettömän viisauden ja voiman osoituksen, yllättävällä tavalla. Se on kuin kätkisi maailman kalleimman jalokiven keittiön pöydälle juhla-aterian aikana. Jokainen näkisi sen, mutta kukaan ei ymmärtäisi näkemäänsä. Juuri näin meidän Jumalamme teki.

PIILOSSA - SILTI NÄKYVISSÄ

Mieleeni muistuvat Robert Jastrowin sanat. Hän oli kuuluisa tähtitieteilijä, joka sanoi kerran maailmankaikkeuden luomisesta näin: ”Tiedemiehen loppu, joka on elänyt uskoen järjen voimaan, on painajainen. Hän on mitannut välinpitämättömyyden vuoret ja on juuri voittamassa vuoren korkeimman huipun. Hän vetää itsensä viimeisen kiven päälle. Huipulla häntä tervehtii ryhmä teologeja, jotka ovat istuneet siellä jo vuosisatoja.” Kuinka näin voi olla? Alussa oli Jumala eikä tiede.

Tämä on Jumalan salattua viisautta. Ei se löydy Soharin vaikeista teksteistä tai Raamatun laskennallisista lukutavoista, kuten gematriasta ja notarikonista. Se ei löydy hindujen mantroista eikä sufi-mystiikkojen esoteerisista kokemuksista. Se ei löydy edes syvällisistä filosofisista teoksista tai moninutkaisista ajattelijoista.

Sen sijaan se löytyy juutalaisesta rakentajasta, joka kasvoi epämääräisessä kylässä nimeltä Nasaret. Hän ei koskaan matkustanut yli 80 km:n päähän syntymäpaikastaan. Hän oli juutalainen, joka kärsi häpeällisimmän teloituksen, riippuen alasti ristillä, liha rikki ruoskittuna ja kädet ja jalat nauloilla lävistettyinä. Hän kuoli hitaasti tukehtuen, jokaisen lihaksen huutaessa tuskasta. Häntä pilkkasivat ne, jotka vaivautuivat seuraamaan hänen kuolemistaan. Juuri tuossa, ristillä riippuvassa juutalaismiehessä, oli suurin aarre. Hänessä, Jeesus-Jeshuassa, hylätyssä Messiaassa, on kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettynä (Kol. 2:3). Niin, KAIKKI viisauden ja tiedon aarteet ovat Hänessä. Kuka odottaisi löytävänsä tällaisesta aarteita? Ne olivat näkyvillä, mutta kätkettyinä!

Jumalan kirkkaus ja rakkauden voima on kätkettynä tässä juutalaisessa, josta Paavali sanoi: ”Hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” (Kol. 2:9). Kun saamme selville, kuka Jeesus-Jeshua todella on, me löydämme Jumalan. Kun me teemme tämän löydön, millään muulla ei ole merkitystä. Silloin olemme löytäneet elämän tarkoituksen.

Ymmärrätkö sanat, jotka puhuttiin parituhatta vuotta sitten:” Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mikä hänellä oli, ja osti sen pellon. Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä, ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen” (Matt. 13:44-46)?

Israelin salattu Messias on paljastettu. Kannattaa luovuttaa pois kaikki saadakseen Hänet."

(lainaus Michael L. Brownin kirjasta AITO kosher-Jeesus)

Todella mielenkiintoinen lainaus siinäkin mielessä, että Talmudissa on (ehkä vahingossa) selvät viittauksen Jeshua Messiaan ensimmäiseen tulemiseen. Myös kabbalasta tms. on turha etsiä salattua tietoa, sillä se on kätkettynä Jeshua Messiaaseen ja se löytyy Uuden testementin lehdiltä!