Kansantaloustieteen perusteita J.Vartiaiselle ja muillekin poliitikoille
Lyhyt versio - siirry suoraan tiivistelmään.
Suomi
Velan ottamisen kustannukset määräytyvät maksukyvyn mukaan. Suomen valtiolla on velkaa, jonka korko määräytyy valtion luottoluokituksen ja maksukyvyn mukaan. Maksukykyä arvioidaan menojen, kuten työttömyyden hoidosta aiheutuvien kulujen, perusteella.
Jos työttömyyden hoidosta aiheutuvat kulut pienenevät on se Suomelle edullista. Suomessa kannattaa siis pyrkiä vähentämään työttömyyttä.
Työttömyyden pitäminen aisoissa pitää Suomen luottoluokituksen hyvänä, jolloin valtion velan korot ovat alhaisemmat.
Makrotalous
Markkinatalous perustuu kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Työmarkkinoilla on nyt enemmän tarjontaa (työttömiä) kuin kysyntää (työpaikkoja). Tarjonnan lisääminen (työttömien kyykyttäminen eli yritys saada heitä töihin) ei lisää kysyntää, vaan alentaa hintoja (eli palkkoja).
Tässä taloudellisessa tilanteessa näyttää siltä, että työmarkkinoiden tasapainoa on vaikea saavuttaa vähäisen kysynnän vuoksi (työpaikat siirtyneet ulkomaille/vähentyneet teknologian kehityksen myötä jne.). Ollaan tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat jatkuvasti epätasapainossa (eli Suomessa on ja tulee olemaan tietty joukko työttömiä).
Työmarkkinoiden tasapainoa parantaisi tarjonnan lisääntyminen eli työpaikkojen lisääntyminen.
Mikrotalous
Kuluttaja pyrkii maksimoimaan tulonsa. Jos työtön saa x euroa käteen työttömyyskorvausta, ja työtä on tarjolla nettopalkalla, joka on työstä aiheutuneiden kulujen (työmatkat, työvaatteet, työpaikkaruokailu jne.) jälkeen vähemmän kuin työttömyyskorvaus x, ei hänen taloudellisesti kannata mennä töihin.
Rationaalinen kuluttaja huomioi myös kokonaistaloudellisen tilanteensa, eli työttömän tulee huomioida myös mahdollinen asumistuki, toimeentulotuki, ulosottovelka, lastenhoitokulut jne. ja näiden kokonaisvaikutus. Jos palkka- tai yrittäjätulon nettohyöty menee ulosottoon tai työttömänä käteen jää enemmän kuin työssä tarjolla olevilla palkoilla kulut huomioiden, rationaalinen kuluttaja (työtön) valitsee taloudellisesti kannattavamman vaihtoehdon.
Realistinen vaihtoehto työttömyyden nujertamiseksi on palkkojen nostaminen.
Yritykset
Yrityksiä koskee sama markkinatalouden laki. Yritys pyrkii maksimoimaan voittonsa eli mahdollisimman alhaisiin kuluihin eli palkkaamaan työntekijöitä mahdollisimman pienellä palkalla. Toisaalta yritysten näkökulmasta kuluttajien vähäinen maksukyky vähentää tuotteiden/palvelujen vähäinen kysyntä.
Kotimaan markkinoille tuotteita/palveluita tuottavat yritykset sahaavat siis omaa oksaansa, jos maksavat liian alhaisia palkkoja. Ulkomaille myyvät yritykset sen sijaan ovat riippumattomien kotimaan kysynnästä, ja maksimoivat vain voittonsa alhaisilla työvoimakuluilla.
Jos kuluttajilla (työttömillä) Suomessa olisi enemmän rahavaroja käytettävissä kuluttamiseen, parantaisi se myös ulkomaille tuotteensa/palvelunsa valmistavien yritysten kannattavuutta, kun ostajia olisi myös Suomessa.
Tuotteiden/palvelujen kysynnän lisääminen parantaisi yritysten tulosta, mikä lisäisi työvoiman kysyntää, mikä vähentäisi työttömien määrää, mikä lisäisi kuluttajien ostovoimaa, mikä taas lisäisi tuotteiden/palvelujen kysyntää.
Ristiriita
Yritysten tavoite palkkojen minimoinnista ja työttömien tavoite päästä töihin työttömyyskorvausta suuremmalla palkalla (lue kunnollisella palkalla) ovat rustiriidassa keskenään.
Miten tämä ristiriita voitaisiin ratkaista?
Tiivistelmä
Työmarkkinoiden tasapainoa parantaisi tarjonnan lisääntyminen eli työpaikkojen lisääntyminen.
Realistinen vaihtoehto työttömyyden nujertamiseksi on palkkojen nostaminen.
Tuotteiden/palvelujen kysynnän lisääminen
-parantaisi yritysten tulosta, mikä
-lisäisi työvoiman kysyntää, mikä
-vähentäisi työttömien määrää, mikä
-lisäisi kuluttajien ostovoimaa, mikä taas
-lisäisi tuotteiden/palvelujen kysyntää.
Inflaatiota ei huomioitu, mutta työttömien kokonaistyytyväisyys lisääntyisi, kun työtön pääsisi töihin kunnon palkalla, ja ostovoiman lisääntyessä tämä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa yleisen hyvinvoinnin lisääntymisenä.
Kiitos
Ulosotossakin olevista useampi pääsisi kunnon palkoilla eroon veloistaan. Kiitos kansalaisaloitteen tekijälle! Luot uskoa suomalaisten hyvyyteen ja kykyyn nähdä erilaisissa elämäntilanteissa elävät suomalaiset.
Vitsi
Kansantaloustieteilijä eli ekonomisti on kuin pilven päällä kävelijä. Jos katsoo alas, näkee todellisuuden, ja saattaa hirvittää. Siksi kannattaa katsoa vain eteenpäin, eli elää teorioiden varassa, eli elää pää pilvissä.
Siis kaikki edellä kirjoitettu on pelkkää teoriaa, mutta useimmiten teorioiden perustana on myös hiukkasen todellisuutta.
Lyhyt versio - siirry suoraan tiivistelmään.
Suomi
Velan ottamisen kustannukset määräytyvät maksukyvyn mukaan. Suomen valtiolla on velkaa, jonka korko määräytyy valtion luottoluokituksen ja maksukyvyn mukaan. Maksukykyä arvioidaan menojen, kuten työttömyyden hoidosta aiheutuvien kulujen, perusteella.
Jos työttömyyden hoidosta aiheutuvat kulut pienenevät on se Suomelle edullista. Suomessa kannattaa siis pyrkiä vähentämään työttömyyttä.
Työttömyyden pitäminen aisoissa pitää Suomen luottoluokituksen hyvänä, jolloin valtion velan korot ovat alhaisemmat.
Makrotalous
Markkinatalous perustuu kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Työmarkkinoilla on nyt enemmän tarjontaa (työttömiä) kuin kysyntää (työpaikkoja). Tarjonnan lisääminen (työttömien kyykyttäminen eli yritys saada heitä töihin) ei lisää kysyntää, vaan alentaa hintoja (eli palkkoja).
Tässä taloudellisessa tilanteessa näyttää siltä, että työmarkkinoiden tasapainoa on vaikea saavuttaa vähäisen kysynnän vuoksi (työpaikat siirtyneet ulkomaille/vähentyneet teknologian kehityksen myötä jne.). Ollaan tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat jatkuvasti epätasapainossa (eli Suomessa on ja tulee olemaan tietty joukko työttömiä).
Työmarkkinoiden tasapainoa parantaisi tarjonnan lisääntyminen eli työpaikkojen lisääntyminen.
Mikrotalous
Kuluttaja pyrkii maksimoimaan tulonsa. Jos työtön saa x euroa käteen työttömyyskorvausta, ja työtä on tarjolla nettopalkalla, joka on työstä aiheutuneiden kulujen (työmatkat, työvaatteet, työpaikkaruokailu jne.) jälkeen vähemmän kuin työttömyyskorvaus x, ei hänen taloudellisesti kannata mennä töihin.
Rationaalinen kuluttaja huomioi myös kokonaistaloudellisen tilanteensa, eli työttömän tulee huomioida myös mahdollinen asumistuki, toimeentulotuki, ulosottovelka, lastenhoitokulut jne. ja näiden kokonaisvaikutus. Jos palkka- tai yrittäjätulon nettohyöty menee ulosottoon tai työttömänä käteen jää enemmän kuin työssä tarjolla olevilla palkoilla kulut huomioiden, rationaalinen kuluttaja (työtön) valitsee taloudellisesti kannattavamman vaihtoehdon.
Realistinen vaihtoehto työttömyyden nujertamiseksi on palkkojen nostaminen.
Yritykset
Yrityksiä koskee sama markkinatalouden laki. Yritys pyrkii maksimoimaan voittonsa eli mahdollisimman alhaisiin kuluihin eli palkkaamaan työntekijöitä mahdollisimman pienellä palkalla. Toisaalta yritysten näkökulmasta kuluttajien vähäinen maksukyky vähentää tuotteiden/palvelujen vähäinen kysyntä.
Kotimaan markkinoille tuotteita/palveluita tuottavat yritykset sahaavat siis omaa oksaansa, jos maksavat liian alhaisia palkkoja. Ulkomaille myyvät yritykset sen sijaan ovat riippumattomien kotimaan kysynnästä, ja maksimoivat vain voittonsa alhaisilla työvoimakuluilla.
Jos kuluttajilla (työttömillä) Suomessa olisi enemmän rahavaroja käytettävissä kuluttamiseen, parantaisi se myös ulkomaille tuotteensa/palvelunsa valmistavien yritysten kannattavuutta, kun ostajia olisi myös Suomessa.
Tuotteiden/palvelujen kysynnän lisääminen parantaisi yritysten tulosta, mikä lisäisi työvoiman kysyntää, mikä vähentäisi työttömien määrää, mikä lisäisi kuluttajien ostovoimaa, mikä taas lisäisi tuotteiden/palvelujen kysyntää.
Ristiriita
Yritysten tavoite palkkojen minimoinnista ja työttömien tavoite päästä töihin työttömyyskorvausta suuremmalla palkalla (lue kunnollisella palkalla) ovat rustiriidassa keskenään.
Miten tämä ristiriita voitaisiin ratkaista?
Tiivistelmä
Työmarkkinoiden tasapainoa parantaisi tarjonnan lisääntyminen eli työpaikkojen lisääntyminen.
Realistinen vaihtoehto työttömyyden nujertamiseksi on palkkojen nostaminen.
Tuotteiden/palvelujen kysynnän lisääminen
-parantaisi yritysten tulosta, mikä
-lisäisi työvoiman kysyntää, mikä
-vähentäisi työttömien määrää, mikä
-lisäisi kuluttajien ostovoimaa, mikä taas
-lisäisi tuotteiden/palvelujen kysyntää.
Inflaatiota ei huomioitu, mutta työttömien kokonaistyytyväisyys lisääntyisi, kun työtön pääsisi töihin kunnon palkalla, ja ostovoiman lisääntyessä tämä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa yleisen hyvinvoinnin lisääntymisenä.
Kiitos
Ulosotossakin olevista useampi pääsisi kunnon palkoilla eroon veloistaan. Kiitos kansalaisaloitteen tekijälle! Luot uskoa suomalaisten hyvyyteen ja kykyyn nähdä erilaisissa elämäntilanteissa elävät suomalaiset.
Vitsi
Kansantaloustieteilijä eli ekonomisti on kuin pilven päällä kävelijä. Jos katsoo alas, näkee todellisuuden, ja saattaa hirvittää. Siksi kannattaa katsoa vain eteenpäin, eli elää teorioiden varassa, eli elää pää pilvissä.
Siis kaikki edellä kirjoitettu on pelkkää teoriaa, mutta useimmiten teorioiden perustana on myös hiukkasen todellisuutta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.