Tapasin baarissa erään naisen n.kuukausi sitten.Hän tuli suoraan juttelemaan siinä mulle ja keskusteltiin siinä kaikesta mahdollisesta ja huomasin myös sormuksen hänellä sormessaan.Myös hänen avomiehensä oli siellä jossain paikanpäällä.
Kun iltaa oli kulunut,hän ilmaisi olevansa kiinnostunut minusta ja hän sitten hän alkoi iskemään minua.Vastustelin aluksi,koska periaatteenani on ollut,ettei varattuihin naisiin kosketa missään mielessä.Hän ei luovuttanut ja yhdessä vaiheessa sitten suutelimme kerran.Ja siitä se alamäki alkoi...
Hän alkoi lähettelemään tekstiviestejä ja aloimme tapailemaan aina silloin kun hänelle sopi,tosin sänkyyn ei menty koskaan.Eipä siinä sitten mennyt aikaakaan,kun huomasin olevani rakastunut siihen naiseen ja sen takia halusin lopettaa suhteen,koska se olisi ollut mulle liian vaikeata jatkaa.
No,sepä ei taas hänelle sopinut lainkaan,joten koska jo olin hänen otteessaan,päätettiin katsoa tilannetta vielä.Pari päivää siitä myöhemmin hän ilmoitti,että hänen miehensä oli alkanut epäilemään jotain ja vuorostaan hän halusi lopettaa,mutta heti käänsikin kelkkansa.Yritin sanoa,että olisi vaan parasta katkaista suhde,koska myöhemmin se olisi vaan yhä vaikeampaa.
Homma jatkui kuitenkin vielä sitten kuitenkin ja sitten alkoi hänellä puheet sänkyynmenosta.Viimeisen kerran kun olimme viettämässä baari-iltaa,hän ei oikeastaan muusta puhunutkaan,tosin hän oli humalassa.No,jouduin lähtemään sieltä baarista aikaisessa vaiheessa,koska seuraavana päivänä mun piti mennä töihin.Ja hän lähetteli sinä päivänä töihinkin kaikenlaisia puhelinseksiviestejä,jotka alkoi olla jo aika epätoivoisia.Enkä edes vastannut niihin ja suljin lopulta puhelimen.
Sen jälkeen tapasimme enää kerran,hyvin lyhyesti ja sähköpostin lähettely oli enää aika yksipuolista,korkeintaan häneltä tuli jotain muutaman sanan vastauksia ja niitäkin kerran päivässä.Ja niissä hän selvästi ilmaisi,että hänen omaatuntoa kolkuttelee.
No,koska yhteydenpito oli jo melkein kadonnut,päätin sitten lopettaa tämän vihdoin ja tällä kertaa hänkään ei vastustellut.Tästä on jo reilu kaksi viikkoa.
Mutta tunteet,ne jäi,myös hänelle.Olin niin rakastunut,että menin aika sekasin.Kaikki oli niin kolkkoa yhtäkkiä.No,mullakin siinä alkoi sitten soutaminen ja huopaaminen,en olisi sittenkään hänestä halunnu luopua,mutta hän pysyi onneksi tiukkana,hyvä niin.Mutta asiaa vatvoin ja vatvoin sähköpostin välityksellä ihan tähän päivään saakka,kunnes hän lopulta hermostui siihen ja nyt näyttää siltä,että mahdollinen ystävyyskin on mennyttä.Ja ehkä parempi sittenkin niin...
Kyllähän tässä ittensä nyt aika idiootiksi tuntee jälkeenpäin,mutta tällasista pitää vaa ottaa opikseen.
Kun iltaa oli kulunut,hän ilmaisi olevansa kiinnostunut minusta ja hän sitten hän alkoi iskemään minua.Vastustelin aluksi,koska periaatteenani on ollut,ettei varattuihin naisiin kosketa missään mielessä.Hän ei luovuttanut ja yhdessä vaiheessa sitten suutelimme kerran.Ja siitä se alamäki alkoi...
Hän alkoi lähettelemään tekstiviestejä ja aloimme tapailemaan aina silloin kun hänelle sopi,tosin sänkyyn ei menty koskaan.Eipä siinä sitten mennyt aikaakaan,kun huomasin olevani rakastunut siihen naiseen ja sen takia halusin lopettaa suhteen,koska se olisi ollut mulle liian vaikeata jatkaa.
No,sepä ei taas hänelle sopinut lainkaan,joten koska jo olin hänen otteessaan,päätettiin katsoa tilannetta vielä.Pari päivää siitä myöhemmin hän ilmoitti,että hänen miehensä oli alkanut epäilemään jotain ja vuorostaan hän halusi lopettaa,mutta heti käänsikin kelkkansa.Yritin sanoa,että olisi vaan parasta katkaista suhde,koska myöhemmin se olisi vaan yhä vaikeampaa.
Homma jatkui kuitenkin vielä sitten kuitenkin ja sitten alkoi hänellä puheet sänkyynmenosta.Viimeisen kerran kun olimme viettämässä baari-iltaa,hän ei oikeastaan muusta puhunutkaan,tosin hän oli humalassa.No,jouduin lähtemään sieltä baarista aikaisessa vaiheessa,koska seuraavana päivänä mun piti mennä töihin.Ja hän lähetteli sinä päivänä töihinkin kaikenlaisia puhelinseksiviestejä,jotka alkoi olla jo aika epätoivoisia.Enkä edes vastannut niihin ja suljin lopulta puhelimen.
Sen jälkeen tapasimme enää kerran,hyvin lyhyesti ja sähköpostin lähettely oli enää aika yksipuolista,korkeintaan häneltä tuli jotain muutaman sanan vastauksia ja niitäkin kerran päivässä.Ja niissä hän selvästi ilmaisi,että hänen omaatuntoa kolkuttelee.
No,koska yhteydenpito oli jo melkein kadonnut,päätin sitten lopettaa tämän vihdoin ja tällä kertaa hänkään ei vastustellut.Tästä on jo reilu kaksi viikkoa.
Mutta tunteet,ne jäi,myös hänelle.Olin niin rakastunut,että menin aika sekasin.Kaikki oli niin kolkkoa yhtäkkiä.No,mullakin siinä alkoi sitten soutaminen ja huopaaminen,en olisi sittenkään hänestä halunnu luopua,mutta hän pysyi onneksi tiukkana,hyvä niin.Mutta asiaa vatvoin ja vatvoin sähköpostin välityksellä ihan tähän päivään saakka,kunnes hän lopulta hermostui siihen ja nyt näyttää siltä,että mahdollinen ystävyyskin on mennyttä.Ja ehkä parempi sittenkin niin...
Kyllähän tässä ittensä nyt aika idiootiksi tuntee jälkeenpäin,mutta tällasista pitää vaa ottaa opikseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sinä aika idioottimaisen kuvan itsestäsi jätit mutta sinänsä hyvä että lopetit siihen.
Mulla on melkein samanlainen juttu. Tutustuin joskus kesän alussa varattuun mieheen. Kaikki alko liian pitkistä katseita, joita vaihdettiin päivitäin monta kuukautta, jonka jälkeen se tuli juttelemaan mulle, mistä alko satunnainen tapailu.
Kyllä mä siitä kauan pysyin erossa aluks, koska oli ihan hyvin tiedossa, että se on kihloissa toisen tytön kanssa. Pidin muutaman kuukauden paussin ensimmäisen tapaamisen jälkeen, mutta se oli tosi sitkee ja otti aina uudelleen yhteyttä.
Kesällä mä siihen sitten rakastuin. Ja loput voi arvata. Me pidettiin tosi tiiviisti yhteyttä, mutta nyt on lopetettu mun alotteesta, kun en halua enää tällästä. Se on koko ajan sanonu, että ei voi jatkaa nykysessä suhteessaan, mut todellisuudessa se ei kuitenkaan ole valmis lopettamaankaan sitä, vaikka väittääkin mun olevan tärkein. Se vois jatkaa mun kanssa tätä "tilannetta" hamaan loppuun asti. En mä kuitenkaan tällästä halua, enkä lisää valheitakaan.
Oma mokahan tää on. On vaan niin vaikee luopua ihmisestä, johon on ihastunu ensisilmäyksellä ja joka muutenkin tuntuu siltä oikeelta. Mulle tulee enää kuitenkin vaan pahaolo tästä "meijän jutusta", että en halua enää jatkaa tätä.
Ehkä sitten jossain vaiheessa pystyy olemaan toisen kaveri.
On lohdullista tietää,että on muitakin,joilla on samankaltaisia kokemuksia,kiitti tarinastasi.Se on kyl ahdistavaa olla sellasessa suhteessa,josta kuitenki tietää,ettei sillä ole mitään tulevaisuutta.Mutta uskon vakaasti,että mä ja varmasti myös sinä,löydetään vielä sellaiset ihmiset,joiden kanssa ei tarvitse tuntea olevansa se "kolmas pyörä"...