Ei kannata ottaa lopareita, jos ei ole työpaikkaa

No joo, totta tuokin ettei itseään kannata rikkomaan ruveta työn(kään) takia.
Mutta monta monessa kuin lunta munissa, vai kuin se sanonta nyt meneekin...
Töitä on kyllä helpompi saada työelämässä olevana kuin kortistosta käsin. Niin se maailma vain menee. Ja kaikki eivät nyt vain halua ja osa ei yksinkertaisesti voi olla ja elää työttömyyskorvauksilla.
Itse kuulun edellä mainittuun ryhmään, ei vain huvita olla kotona turhan panttina olemattomalla päivärahalla.
Vaikka mun nykyinen työpaikka onkin aika perseestä henkilökemioiden suhteen. Ja sitä kautta kiusaamista ym työpaikalle kuulumatonta paskaakin sitten esiintyy.
Tosin on nämä idiootit aika hyvin osanneet pitää turpansa kiinni viime aikoina mutta kuitenkin.
Mutta tosiaan, muuten voin kyllä vaihtaa työpaikkaa vaikka tällä sekunnilla, jos joku tarpeeksi hyväntuntuinen työ tulisi vastaan. En miettisi hetkeäkään.
Mutta siihen asti on pakko mennä näin.

On kyllä aika harvinaista, että päätyy työpaikkaan, jossa ei voi olla. Ensinnäkin ammatin saa jokainen valita itse ja valinnanvaraa on runsaasti. Toiseksi työpaikankin saa valita, vaikka valinnanvaraa saattaakin olla vähän tai ei lainkaan. Yleensä työnantaja yrittää pitää hyvää huolta arvokkaista työntekijöistään. Missä siis menee pieleen?

Minulla oli työelämäni varrella varmaan 15 erilaista työpaikkaa. Näistä vain yksi oli tosi huono omistajista johtuen. En koskaan irtisanoutunut ennen kuin uusi työpaikka oli varma. Työttömänä ei tarvinnut olla.

Tietysti jokaisella on elämässään sekä työssä että kotona ja vapaa-ajallakin hetkiä, jolloin ottaa pannuun lujasti. Mutta ei niiden hetkien mukaan tuomita kokonaisuutta. On asennekysymys suhtautua myönteisesti. Eli jos jokainen työpaikka on aina ja toistuvasti ylivoimainen, syytä on varmaan itsessä.

Ensinnäkin, en ole koskaan kuullut tai nähnyt jonkun loikkaavan yhdestä työstä toiseen työsopimuksen kesken (enemmänkin urbaani legendaa julkkisten juorulehdissä) , ja toiseksi, työpaikkaa ei todellakaan valita mieleistä vaan otetaan mihin onnistutaan lopulta kelpaamaan työnantajalle. Kolmanneksi, työttömänä on hakija valmis siirtymään palvelukseen heti eikä "joskus sitten irtisanomisajan jälkeen viikkojen päästä". Neljänneksi, jo se että työsuhteessa rammppaa palkattomilla vapailla työhaastatteluissa aloitta oudon ilmapiirin sieltä mistä on lähdössä. Kukaan ei saa ratsastaa kahdella hevosella, ja työpaikkakiusaaja jos joku katsoo käytöksellään että kuulet kunniasi joka ainoa kirottu päivä jos niin edes yrität.

Elämä on liian lyhyt, että menettäisi terveytensä työpaikassa, jossa kiusataan! Jos terveys menee, ei ole iloa rahastakaan!

Irtisanouduin työttömäksi erään elektroniikkayrityksen palveluksesta 2016 läntisellä Uudellamaalla, ja päivääkään en ole katunut. Vuoden olin työttömänä, jona aikana tein elämälle merkityksellisiä asioita kuten osallistuin sairaan äitini saattohoitoon. Nyt opiskelen uuteen ammattiin, ja olen saanut mm. opiskelukavereistani hyviä ihmissuhteita niiden sairaiden suhteiden tilalle, joita joiduin edellisessä työpaikassani kestämään.

Me kaikki emme ole niitä jotka saisimme sen työpaikan hyvältä työnantajalta ja sielläkin hyvän työtehtävän. Itsellä oli mutta lopettivat toiminnan eikä sen jälkeen ole ollut muuta kuin , no kun ei oleole hyvää sanottavaa niin parempi kun ei sano mitään. Suomessa ei ole pula osaavista työntekijöistä tai osaavista työttömistä jotka eivät tarvitse työkokeiluja vaan hyviä työpaikkoja hyvissä työnantaja yhtiöissä. Hyvistä työtehtävistä joista saa asiallisen palkan niistä tässä maassa vain on ainoastaan pula. Nyt suurin osa avoimista hommista sellaisiaa että jos omistajilla ei ole maksukykyä niin suosittelen omistajille tehkää sitten itse noita unelma töitä mistä ette edes itse viitsi maksaa asiallisesti työntekijälle.

Kun olin kertonut työpaikkakiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta, eikä työnantaja pystynyt (=ollut halukas) asiaa ratkomaan, irtisanouduin vuosien kärvistelyn jälkeen. Narsistikiusaaja pääsi tavoitteeseensa, mutta minä säilytin terveyteni. Ihmetellä saa, miten jonkun annetaan pilata ja myrkyttää työympäristöä ilman, että siihen puututaan...