Mieheni käyttää minuun joskus henkistä väkivaltaa, alistamista, nöyryyttämistä, välinpitämättömyyttä, ilkeitä sanoja, loukkaavia eleitä ym. Näin ollen tunnen, että jään alakynteen ja ehkä siksi sorrunkin fyysiseen väkivaltaan, tuntuu ettei olisi enää muuta vaihtoehtoa.
Siis kun tilanne menee tiettyyn pisteeseen, minä läppään häntä poskelle tai joskus alan lyömään häntä käteen/rintaan/selkään, joskus on jokin tavarakin lentänyt hänen päälleen.
Näin ollen miehestäni tulee "uhri" ja loppuaika menee siihen, että MINÄ pyytelen anteeksi. Miksi tilanteet aina kääntyy mieheni hyväksi, vaikka hän on tehnyt minulle väärin ja minulla piti olla oikeus olla hänelle vihainen. Sitten roolit kuitenkin vaihtuvat ja mieheni päsee kuin koira veräjästä ja hänen tekemänsä vääryys unohtuu.
MITEN SAAN OMAN KÄYTÖKSENI HALLINTAAN? MITEN KESTÄN TOISEN VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ? MITEN OPETTELISIMME KESKUSTELEMAAN RIITELEMÄTTÄ??! =(
En halua olla erossa miehestäni ja kadun suuresti väkivaltaisuuttani, en ole koskaan kovaa lyönyt, mutta paha se on pienikin paha! Miten lopetan tämän käytöksen, en voi vaan kävellä pois tilanteesta, vaan asiat täytyy selvittää!?!
Auttakaa!? Kommenttia, neuvoja.. KIITOS!
Siis kun tilanne menee tiettyyn pisteeseen, minä läppään häntä poskelle tai joskus alan lyömään häntä käteen/rintaan/selkään, joskus on jokin tavarakin lentänyt hänen päälleen.
Näin ollen miehestäni tulee "uhri" ja loppuaika menee siihen, että MINÄ pyytelen anteeksi. Miksi tilanteet aina kääntyy mieheni hyväksi, vaikka hän on tehnyt minulle väärin ja minulla piti olla oikeus olla hänelle vihainen. Sitten roolit kuitenkin vaihtuvat ja mieheni päsee kuin koira veräjästä ja hänen tekemänsä vääryys unohtuu.
MITEN SAAN OMAN KÄYTÖKSENI HALLINTAAN? MITEN KESTÄN TOISEN VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ? MITEN OPETTELISIMME KESKUSTELEMAAN RIITELEMÄTTÄ??! =(
En halua olla erossa miehestäni ja kadun suuresti väkivaltaisuuttani, en ole koskaan kovaa lyönyt, mutta paha se on pienikin paha! Miten lopetan tämän käytöksen, en voi vaan kävellä pois tilanteesta, vaan asiat täytyy selvittää!?!
Auttakaa!? Kommenttia, neuvoja.. KIITOS!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ihan ensimmäiseksi sinun pitää lopettaa väkivaltainen käyttäytyminen, ennen kuin voit vaatia mieheltäsi yhtään mitään.
Sanoit, ettet voi vain kävellä pois tilanteesta. Mikset voi? Ja sekö on sitten asioiden selvittämistä, kun käyt miehesi kimppuun? Kokeile edes. Ensi kerralla, kun mielesi tekee lyödä, kävele mieluummin pois. Asiat voi selvittää sitten, kun olet rauhoittunut. Miehesikin asenne varmasti muuttuisi tämän jälkeen.
Kiitos Cajun viestistäsi. Ymmärsit ehkä hieman väärin viestini. Kirjoitit: "Ihan ensimmäiseksi sinun pitää lopettaa väkivaltainen käyttäytyminen, ennen kuin voit vaatia mieheltäsi yhtään mitään."
Entäs hänen käyttäytyminen, onko henkinen väkivalta jotenkin paljon hyväksyttävämpää kuin fyysinen?! Kaikkihan on lähteyt pääosin hänen välinpitämättömyydestään ym. minua kohtaan.
Kirjoitit: "kun mielesi tekee lyödä, kävele mieluummin pois".
En ehdi ajatella mitään, en ajattele että kohta lyön tms. vaan se tapahtuu yht'äkkiä, kun puhe ei enää ikäänkuin riitä!!
Jos lähden pois, niin tuntuu, että luovutan ja annan periksi, annan miehelleni luvan nöryyttää ja alistaa minua. Pois lähteminen tuntuu tarkoittavan samaa kuin minä sanoisin: "minulla ei ole sanavaltaa, minä en ole minkään arvoinen ja siksi sinä saat tehdä ja sanoa minulle mitä tahansa, eikä sinun tarvitse pyytää anteeksi, koska olet arvokkaampi kuin minä".
Jos jätän asian selvittämättä, mieheni ei koskaan aio ottaa asiaa enää esille. Ehkä joskus asiat voi lakaista maton alle, mutta ei läheskään aina. Vaikka odottaisimme seuraavaan päivään, johtaa asiasta uudelleen keskustelu samanlaiseen, ellei pahempaan riitaan.
Miten opetella keskustelemaan asiallisesti, riitelemättä!??? Toivon muiltakin kommentteja!
Huomaatko että syyllistytte kumpikin väkivaltaan, mutta kumpikin tietysti on vastuussa omista teoistaan. Ota yhteyttä "Naisten linja" -puhelin numeroon tai turvakotiin. Voit soittaa vaikka heti. Kysy neuvoa miten toimia.
Viestistäsi voi tavallaan lukea, että kommunikaatiotilanteista on tullut teidän suhteessanne valtapelien kenttä, siinä missä se normaalisti on informaation antamisen ja vastaanottamisen kenttä.
Joten ongelma voi ratketa tai ainakin helpottua muuttamalla omaa asennetta keskusteluun, itseesi keskustelijana ja mieheesi keskustelukumppanina. Olet tällä hetkellä tilanteessa, jossa sinulla on pakonomainen tarve voittaa keskustelu keinolla millä hyvänsä. Pystyisitkö luopumaan tästä tarpeesta?
Jos koet tarvetta voittaa, voit poistua keskustelusta esimerkiksi poistumalla paikalta. Se ei tarkoita keskustelun häviämistä, vaan on järkevää aikuisen ihmisen käyttäytymistä silloin kun 'alkaa keittää'. Voit esimerkiksi todeta kumppanille, että poistun nyt paikalta viideksi minuutiksi miettimään pointtejasi yksikseni, ja jatketaan keskustelua sitten. Ja viiden minuutin poissaolon aikana sinulla on aikaa keksiä sanallisia vasta-argumentteja miehen puheisiin, jotta keskustelu voi jatkua. Asiaa ei tarvitse jättää selvittämättä, vaan selvittämisen voi hoitaa pitkissä, taukoja sisältävissä keskusteluissa, jossa molemmilla osapuolilla on aikaa vetää henkeä ja muodostaa ajatuksia kaikessa rauhassa.
Riidan aikana voit myös kokeilla syvähengitystä itsesi hallitsemiskeinona. Kun toinen osapuoli puhuu, hengitä syvään sisään n. 10-30 sekunnin ajan niin, että hengitys tuntuu vatsalihaksissa saakka. Pidätä hengitystä pari sekuntia ja hengitä ulos 10-30 sekuntia. Pysyt rauhallisempana kun hengität rauhallisemmin, ja lisäksi saat samalla aikaa ajatella kumppanisi argumentteja loogisesti.
Keskustelu- ja muuta apua saa mariainstituutista http://www.mariainstituutti.fi/dem.htm .
Itse en näkisi tuota varsinaisena valtapelinä -ainankaan sinun puoleltasi.Pikemminkin miehesi yrittää kontrolloida ja alistaa sinua kommenteillaan.
Onko miehesi alistavat kommentit ja henkinen väkivalta jokapäiväistä vai liittyykö se vain riitatilanteisiin? Kun hän on loukannut sinua jollain tapaa, oletko sanonut siitä? Koeta säilyttää malttisi, niin vaikealta kun se voi tuntuakin. En tiedä tarkemmin tilannettanne, mutta henkistä väkivaltaa ei kenenkään tarvitse sietää, eikä se kuulu hyvään suhteeseen. Se on kuluttavaa ja voi jättää pahatkin jäljet.
Jos huomaat riitatilanteen lähestyvän, tarkkaile tilannetta ja sitä mistä riita pohjimmiltaan johtuu. Koettakaa kuunnella mitä kummallakin on sanottavaa, ja koettakaa selvittää asia puhumalla. Kerro hänelle, mikä sinua loukkaa ja mitä sinä toivoisit teidän kommunikoinnilta. En usko, että miehelläsikään on pohjimmiltaan kovin hyvä olo ilkeiden sanojensa takia. Ehkä hän purkaa sinuun omaa pahaa oloaan, epävarmuuttaan tai joitain selvittämättömiä ongelmia. Mikä syy onkin, ei se tarkoita, että sinua saa loukata ja alistaa. Ole vahva, äläkä anna loukkaavien kommenttien murentaa itsetuntoasi. Jos tilanne ei ala muuttumaan parempaan suuntaan keskustelemalla, mieti suhdettanne uudelleen. Toivon, että saatte ongelman ratkeamaan puhumalla ja löydätte jälleen toisistanne sen ihmisen johon rakastuitte ja jota ette halua satuttaa henkisesti eikä fyysisesti.
Älä huoli. Naisena sinulla toki on oikeus lyödä miestäsi, yhteiskunta kyllä ymmärtää ja tukee ja syyllistää miehesi kaikesta. Ei siis mitään huolta. Lyö vaan, se on sinun oikeutesi naisena.
Olisi hienoa, jos miehet tekisivät rikosilmoituksen naisten tekemistä väkivaltatapauksista. Tuomio olisi todennäköisesti kovempi kun miehillä, koska naisilla on usein vain pätkätöitä tai ovat työttömiä. Rangaistukset yleensäkin saataisiin kovenemaan.
Miehillehän VAKITUINEN TYÖ ON LIEVENTÄVÄ ASIA RIKOSTUOMIOSSA!
Miesten pitäisi alkaa toimia oikeuden puolesta eikä vaan soittaa typerästi suutaan ja levittää vihamielistä ilmapiiriä.
Typerää on puhua tasa-arvosta tässä maassa!!!!! Hehheh.
Hänellä on täysi oikeus omaan mielipiteeseen! "Veijariksi" nimeäminen on helppoa jos mielipide ei satu miellyttämään, mielipiteen painoarvoa voi yrittää ikäänkuin pienentää näin. Se ei välttämättä kuitenkaan aina toimi.
Jos sellainen "nipotus"/jankutus/vittuilu/vahattely alkaa, niin ole HILJAA ja POISTU vain...vaikka kokonaan talosta, mutta edes huoneesta (ja laita vaikka kuulokkeet korville). ALA JAA KUUNTELEMAAN! Pista ukko huutelemaan yksikseen!
Ehka han jopa pelastyy hetkeksi, etta "minnekas se nyt lahti...?" (ja menee toivon mukaan itseensa)
Sitten kun ukkosi tivaa selitysta, niin sano etta "en suostu kuuntelemaan tuollaista/tuohon savyyn puhuttua puhetta - saat luvat arvostaa minua!"
(Kokeile ainakin joku aika tata menetelmaa...)
Sinun ei tarvitse sietää miehesi käyttämää henkistä väkivaltaa. Kerroit, että et ole lyönyt kovaa, etkä vahingoittaaksesi. Reagointisi tähän henkiseen väkivaltaan ei kuulosta mitenkään kovin pahalta. Läppäisy poskelle on hyväksyttävä teko tuollaisessa tilanteessa, varsinkin kun olet heikompi osapuoli.
Ongelma ratkeaisi, jos miehesi lopettaisi henkisen väkivallan harjoittamisen, niin sinun ei tarvitsisi läpsiä häntä. Miten se sitten onnistuu sitä en tiedä.
poskelle kun alkaa vähättelemään, haukkumaan ja alistamaan seuraavan kerran. Tasa-arvo kunniaan! Olikohan tuo vitsinä heitetty juttu?
Kiitos viesteistänne ja kommenteistanne!
Haluan vielä sanoa, että olen yrittänyt kaikenlaisia keinoja päästä keksustelussa/riitelyssä seuraavalle tasolle, mutta miestäni ei näytä kiinnostavan.
-Olen poistunut paikalta, mutta asian uudelleen puheeksi ottaminen rauhoituttuamme ei ole tuottanut tulosta.
-Olen sanonut miehelleni kuinka paljon hänen sanansa että puhumattomuutensa minua loukkaa ja olen kysynyt häneltä miksi hän on välillä niin välinpitämätön minua kohtaan, miksi hän haluaa, että minulla on paha olla.
-Kun olen selvittänyt tilannetta ja mieheni käskee minua olemaan välillä hiljaa jotta hän saisi myös puhua, sitten kun olen antanut hänelle puheenvuoron ja olen ollut kauankin hiljaa, häne ei kuitenkaan sano mitään.
-Olen myöntänyt virheeni ja pyytänyt aina anteeksi, mieheni ei aina edes ymmärrä tehneensä väärin vaikka sanoisin sen suoraan.
-Olen sanonut, että meidän täytyy löytää jokin ratkaisu, jotta osaisimme "riidellä oikein", ehkä muutama ulkopuolinen neuvo tilanteen hallintaan olisi hyvä, mutta mieheni on eri mieltä.
Minusta riiteleminenkin kuuluu suhteeseen (ei tietenkään jatkuvasti!), mutta riitelyssäkin tulee olla omat säännöt ja sen tulee tapahtua oikeudenmukaisesti, vai mitä mieltä te olette?! =) Neuvoja lisää!?
Kylla. Minunkin mielestani riitelyssa pitaa olla "saannot", joita kumpikin kunnioittaa, ettei juttu riistaydy kasista.
Yksi hyva juttu on listata asioita paperille ja jattaa toisen luettavaksi silloin kun han on yksin ja pystyy ehka "kiihkottomammin" miettimaan niita ajatuksia.
Sitten jos kay hyvin, hankin "vastaa paperilla" ja valtytaan joltakin huomattavasti pahemmalta, kuten huudolta ja huitomiselta.
"Jokainen tajuaa, että riitaa parisuhteessa voi harvoin välttää. Kukaan ei riitele yksin, riitaan osallistuu kumpikin osapuoli. Se on vuorovaikutteista."
(Henkinenkin) väkivalta on rikos. "Toisen osapuolen käyttäytymisn kontrolloimispyrkimystä ja alistamista. Sen selvä tunnusmerkki on, että se on yksipuolista ja herättää pelkoa toisessa osapuolessa. Tavanomainen riita ei herätä pelkoa kenessäkään."
JOstain tämän nappasin.
Tämä kaikkihan on vain seuraus jo pitkään vallinneista pehmomies-ihanteista. Monista nykymiehistä on tullut ämmämäisiä nalkuttajia, joista on sitten vain itkemään, kun nainen vähän läppäsee poskelle. Yök.
Miksi hän nimittelee sinua?
Aseta itsesi samalle tasolle hänen kanssaan, ja koita hillitä itsesi. Minulla on sama taipumus, loukkaannun heti jos mieheni esittää kritiikkiä. Musta tyntuu että miehet on jotenkin paljon itsekeskeisempiä, heti kun tulee pienikin naarmu niin se on paljon vakavampaa kuin että löi sua tms.
Näytä hänelle että olet parempi, näytetään niille yhdessä että meitä ei noin vaan loukata!