Mitä järkeä ostaa uutta autoa?

En vielä kertaakaan ostanut uutta autoa merkkiliikkeestä. Olen kyllä ostanut monta vähän käytettyä autoa (vähiten ajetut n. 300km) melkoisen halvalla muualta. Nytkin tallissani on alle 1000km ajettu esittelyauto, jonka ostin varsin edullisesti. Jos ostaa kaavalla vuotta vanhemman hinnasta puolet, ei voi hävitä, koska voi hyvin ajaa n. 30000km mittariin ja saa taatusti omansa pois myydessä. Aina löytyy sitten jostain taas tilalle halpa vähän ajettu. Aiemmin ostin rahoitusyhtiöiltäkin näitä, kun joku hukka-ukko tai -akka oli jättänyt hoitamatta asiansa.

Vaihdatko sä 30v eukon 70 vuotiaaseen? Niinpä eli ei kukaan halua vanhan mallisia autojakaan.

En ymmärrä että miksi ostaa käytetty kun esim 20-30 hintaluokassa eroa ei tule kuin muutama tonni tietyissä malleissa sen 30tonnia ajetun ja uuden välille. 30 tonnia jo näkyy autossa eikä se ole enää uusi. Itsellä menee aikalailla niin että kerran vuoteen hankin uuden auton itselle. Ajan sen 20-30 tonnia ja vaihdan usein ennen ensimäistä huoltoa uuteen. En tilaa autoja koskaan vaan hankin suoraan myymälässä/varastossa olevan yksilön jotta saan auton nopeasti alle. Ostan myös aina pienellä korolla jotta auto lyhenee ja vaihtaminen vuoden päästä taas onnistuu.

Riippuu tarpeesta ja asetetuista arvoista. Esimerkiksi turvallisuudessa on selvä ero niin uuden tekniikan kuin vanhan metallien väsymisen ja epäluotettavampien turvavarusteidenkin osalta. Jos siis priorisoi turvallisuuden selväksi ykköseksi ja on siitä valmis maksamaan paljonkin, niin kannattaa ostaa uusi. Samoin jos arvostaa jonkunlaista ”statusta”, jota uudella voi pyrkiä ostamaan.
On myös selvää, että uudella on edessään vähemmän korjaamokäyntejä keskimäärin. Jos siis arvostaa varmaa perillepääsyä ja huolettomuutta, niin uusi on paras vaihtoehto.
Tilpehööreille, kuten bluetootheille joillakin on oikeasti käyttöä.

Sitten on se usean unohtama seikka, että upouudessa kaikki kulutusosat ovat uusia ja takuu korvaa rikkoutumisia ensimmäiset vuodet. Vanhassa on aina joku tai kaikki kulutusosat jo hyvän matkaa kulkeneita ja odottamassa laukeamistaan, mistä tulee kuluja ja vaivaa.

Vaikka eroja mukavuudessa, tuntumassa ja tehoissa voikin pitää pieninä, niin silti uusi voittaa näissäkin.
Uusien kulutus on vähän pienempää, mutta vielä olennaisempaa on, että niiden päästöperusteinen verotus on valheellisen pientä.
Uusiin saa halvimmat rahoitukset.

Eli ei tämä niin yksioikoista ole. Riippuu autoilijan arvostuksista ja rahatilanteesta sekä auton käytöstä. Ainakin esimerkiksi varakkaalle paljon ajavalle uusi on hyvinkin perusteltu. Jos uusi hänelle maksaakin vähän enemmän per kilometri kuin vanha, niin varakas haluaa maksaa tuon itselleen pienen rahan.
Sen sijaan köyhä, vähän ajava opiskelija ei oikein pysty perustelemaan uutta. Hänen käytössään uuden arvo ajamattomanakin putoaa ihan liikaa ja vähän ajavalle vanhan tonnin ”romun” tiheämpi korjaustarve ei ole niin suuri ongelma.

Mielestäni melkeinpä kaikille typerintä on ostaa käytetty auto, jolla on arvoa vielä muutamasta tonnista alkaen. Sellaisen arvo laskee yllättävän nopeasti, vaikka ei saa uuden etuja.
Kannattavat vaihtoehdot eri ihmistyypeille ja tilanteisiin ovat mielestäni upouusi (no nuo 1tkm ajetut lasketaan samaan) tai sitten jo pohjahintaan pudonnut ”tonnin romu”, jossa ei arvonalenemaa, eikä syytä tehdä monen tonnin remontteja, eikä tarvitse kaskoakaan.

Itse ostin -03 auton 4 tonnilla, ajettu 170tkm joten toiset 170tkm menee vielä helposti. Löytyy automaattinen ilmastointi, vakionopeudensäädin ja tehoakin riittävät 140hv. 7,5 keskikulutuskaan ei päätä huimaa.

Auto sisältä/päältä erittäin siisti enkä oikein keksi syytä miksi haluaisin uudemman.

Toki muutaman viime vuoden aikana saanut uusia mm jarrut joka nurkkaan (600-700e) mutta nyt siinä onkin uuden auton veroiset jarrut. Uuden auton arvo taas tippuu 3-4 tonnia sillä sekunnilla kun ajaa kaupan pihasta ulos joten siihen nähden 600-700 jarruihin ei ole paljoa.

Ainoa asia on tiettyjen mallien ruostuminen, mutta ostamani oli myös erikseen ruostesuojattu joten senkin osalta kestää vielä kori kauan.

Hillopäällikkö ostaa aina uuden auton, Lada tai Lamborghini. Ei oo persaukinen fattapummi piereskelly penkille tai hiplannu ruoria visvaisilla keinosiementäjän nakeillansa, eikä runkannu takaluukkuun.
YÄK!

Niin..eihän siinä mitää järkee ookkaa ostaa uutta.
Meilläki työmatkat 1.5km ja 7km..kaupat on 500 metrin päässä ja koulu 1.2km..ollaan pidetty samaa autoa n.3 vuotta..ensin vähän ajettuja käytettyjä mutta nyt 2 viimeisintä ostettu uutena.
Mutta siinä vaan muu syy laittaa uusi..ei järkisyy muttakun pienestä asti kiinnostanut autot ja niiden tekniikka yms niin ne menee järjen edelle..

Kannattaa nyt kuitenkin vähän vertailla noita vanhoja autoja. Se Avensis ykköskoppana on hiljaisuudestaan huolimatta todella pahasti vanhenut verrattuna moneen muuhun yhtä vanhaan autoon. Ja nyt puhun kokemuksesta. Isäukolla on tuollainen, erittäin hyvin pidetty mittarissa alle 150 000 km ja silloin 20 vuotta sitten se tuntui hyvältä ajella. Muutama vuosi sitten jouduin ajelemaan tuolla ja kyllä tuntui aikahypyltä menneeseen maailmaan. Ajettavuus ja yleinen tuntuma autoon oli kyllä aika onneton kun vertasi sitä omaan kolmevuotiaaseen Ranskan rautaan.

Vastaavasti pihassa kököttävä nelokopan Golf (joka esiteltiin samoihin aikoihin) ei tunnut nytkään pahasti vanhentuneelta. Toki jyrkkä tuulilasin kulma ja tällaiset seikat näyttävät, että vanha mikä vanha, mutta yleinen ajofiilis on kuitenkin ihan eri luokkaa kuin ykkökopan Avessa.

Sinänsä asia on kyllä niin, että 2000-luvun alun kärry voi olla ihan hyvä valinta käyttöautoksi. Avella en kuitenkaan ajelisi, vaikka onkin teknisesti varsin varma ja kestävä. Jos haluaa ajella vanhemmalla autolla, niin silloin kyllä haluan ajaa sellaisella, joka ei tunnu pahasti vanhentuneelta.

Auton arvon asemesta olisi minusta mielekkäämpää laskea autoilun kokonaiskuluja vuodessa.

Itse ajelin esimerkin mukaisesti avensiksella jonka arvo on noin 5000 euroa. Oikein käyttökelpoinen ja esimerkillisen hyvin toimiva auto. Ajan vuodessa harraste ja perheajoa noin 25 tkm. Kokonaiskuluiksi tulee noin 6000 euroa vuodessa.

Vaihdoin Avensiksen uuteen alemman keskiluokan autoon jonka arvo on 20 000 euroa ja vastaa ominaisuuksiltaan Avensista. Nyt autoiluni kokonaiskustannus on noin 8000 euroa vuodessa.

Vuosikustannusten ero on 8000 eur - 6000 eur = 2000 eur.

Minusta tuolla 2000 euron erolla vuosikustannuksissa kannattaa ajaa mieluummin uudella autolla kuin vanhalla Avensiksella . Jos ei ole mahdollisuutta ostaa uutta autoa tai raha on hyvin tiukassa, niin vanha Avensis on myös oikein hyvä vaihtoehto.

Hei ressukat:

- Ne piirtää jolla on liitua!

Jatkopohdiskeluna ap:n asiaan, voisi kysyä, että mitä järkeä ostaa käytettyä autoa hintaluokassa vaikkapa 10-15k€? tällöin puhutaan noin 10v ikäisistä käytetyistä autoista. Miksei suoraan voi hypätä siihen vähän ajettuun 90-luvun tai vuosituhannen vaihteen "helmeen" jos sellaisen löytää. Siis sellainen missä ainoastaan ikä on laskenut hinnan pohjille, mutta käyttöarvo on korkea. Ja kuten sanottua, niin ominaisuuksissa ei nyt niin hirveän isoa eroa ole ajaako -00 käytetyllä vai -10 vm käytetyllä?

Eli jos valittavana on Avensis vm-10 ajettu 150tkm ja hp vaikka 13k€ vs. Avensis vm-00 ajettu 150tkm ja hp 3k€? Molemmat ovat käytettyjä autoja samoilla kilsoilla ja samat viat voivat tulla. Uudemmassa mallissa vielä enemmän potentiaalisia vikakohteita.

Autoissa ikäeroa 10v, käyttöominaisuudet samat, joten eikö sen kymppitonnin voisi myös pistää vaikka osakkeisiin?

Aloittaja on täysin oikeassa ! Ei uudessa ja vanhassa Avensiksessa ole mitään eroa, toki jotain pientä kehitystä on tapahtunut Carinaan verrattuna. Kerrankin oikeaa asiaa Toyotasta.

Palataan aiheeseen vielä. Otetaan lähtökohtana Volvo V70. Auto maksoi uutena vuonna 2015 noin 46.000-50.000 euroa. Nettiautossa myydään nyt hyvin huollettuja kyseisen vuosi mallin Volvoja kohtuu kilometreillä 15-22.000 euroa. Myyjä liike on todennäköisesti hyvittänyt autosta edelliselle omistajalle max 15.000 euroa. Neljässä vuodessa autosta on lähtenyt noin 5.000 euroa per. vuosi. Kylmää on jälleenmyyntiarvon alentuma, eli järjellä ajateltuna tuollaisen auton ostossa ei ole mitään järkeä tai tietenkään ei sillä ole väliä jos omaa paksun lompakon. Tästä syystä tuon hintaluokan autoista on valtaosa leasing autoja ja tarkka talousihminen ostaa auton sitten 3-4 vuotta käytettynä ja tarkistaa auton huolella.

Ostin kerran uuden auton ajoin 30 vuotta, vikaa oli vain rekisterikilven valossa, toinen oli sammunut, sen vaihdoin. 300000km tuli mittariin. Saman hinnan sain kun ostaessa.
En koskaan osta enää uutta autoa. Syy siihen on yksi kertainen.
Kun ajoin tuolloin auton liikkeestä ulos eräs pariskunta sanoi että olet ostanut uuden auton mutta nyt se on jo iki vanha, saat siitä puolet siitä mitä maksoit. Kävelin myymälään takaisin ja kysyin että mitä nyt saa tuosta uudesta aitostani tulin katumapäälle että osta tuon isomman , myyjä mietti. Sanoi lopulta että puolet sen siitä saa.
Johtuu siitä että verot joutuu aina ostaja maksamaan. Sen jälkeen olen ostanut aina alle 10000€ autoja . Toimivat kuten uudet huoltoa sama määrä korjauksia ei tarvitse tehdä, kulkee paikasta toiseen aivan samoin rajoitusten mukaan . Mitä voi peltilooralta muuta
vaatia. Tehtävänsä tekee. Enkä koe olevani lainkaan huonompi ihminen kuin ne jotka ajavat 60000€ autolla joka ei ole oma vaan lainassa. Ensinnäkin en haluaisi noita puntteja kintuuni jonka tuommoinen laina auto tuo tullessaan. Koskaan ei pidä yhdenkään ihmisen ostaa autoa velaksi.

Miksi aina mietitte mitä saa tai mitä maksaa silloin ja tällöin ja kun ja jos?
Teiltä reppanoilta jää elämän nautinnot kokonaan elämättä ja nauttimatta kun nuukuus edellä koko elämä menee ja mistään ei voi nauttia paitsi kun saa jotain puoli-ilman, esimm ämpäreitä.
Miteti tätä ja katso ympärillesi joskus ja mieti taas...........

Minä olen nyt vaihtanut 3 viimeisintä uutta autoa 2-3 vuoden välein.
Elämä on lyhyt ja näin automiehenä ihan sama laittaa rahat vaikka niihin.
Sepä on minun asia,oli järkee tai ei.

Mulla on liitua millä piirtää mutta silti ostin tutulta 1000e 1.6 koneella olevan huolletun auton ja meni katsastuksesta läpi että heilahti. On ilmastointi ja turvavarusteet eli ne mitkä haluankin autossa olevan enkä jää jalkoihin motarillakaan. Nykyautot täynnä mulle turhia varusteita enkä itselle turhasta maksa eikä autot mua kiinnosta siten kuin moni olettaa miehiä kiinnostavan.

Itse ajelen isäukon uutena ostamana, mulle antamalla vuoden 2001 ässämersulla, kilometrejä on kertynyt karvan alle 210tkm, enkä koe tarvitsevani pieniin ajoihini uudempaa peliä, vaan olen tyytyväinen tähän vanhukseen. Tosin se hakkaa 6-0 mukavuudessa, hiljaisuudessa, ajettavuudessa monta uudempaakin peliä, vaikkapa kaverin käytössä olleen uuden auriksen (hänellä on autoliike), tosin kaverikin vaihtoi käyttöönsä diesel-jagen, kun joutuu pätkän motaria ajelee päivittäin liikkeelleen, sano et niin jumalattoman melusa ja huono ajettava toi auris, ettei hermo kestä..

Ei varmaan järkeä, mutta jos haluaa nautiskella ja on rahaa, niin kait sitä voi laittaa mihin haluaa.
Kaikkea ei kannata ajatella pelkällä järjellä. Mielihyvän tunnetta on kanssa kiva tyydyttää.

Syötte varmaan samaa ruokaakin jatkuvasti, käytätte samoja vaatteita, samaa naista.......
niin vaihtelu virkistää, ei kai kukaan nyt tietenkään aja samalla väsyneellä romulla pitkään, kokeile joskus niin tiedät.......