Ottakaapa kantaa tähän. En ole puhunut rakkaudesta 18-vuotisen avioliiton aikana. Nyt vaimo on ottamassa eroa, ja syy on juuri tuo edellämainittu. Olenko ollut mykkä julmuri, joka on hiillostanut naisen luotaan?
Meillä on kolme lasta, mammonaa ympärillämme, paljon hienoja yhteisiä kokemuksia, turvallisuutta, sukulaisia. Väkivaltaa ei tietenkään, alkoholi ei ole tuottanut ongelmia, edes uskottomuuteen emme ole suistuneet. Rakkaus on tietysti ollut läsnä, lausumatta.
Olen aivan poissa tolaltani kun kaikki on päättymässä. Nyt puhuisin, nyt aloittaisin alusta, nyt vannon viisastuneeni, nyt ja nyt...
Onko naisen kaipuu romantiikkaan todellakin näin suurta? Ja miksi hän, vaikka muuten haluaa keskustella asioista, ei koskaan asettanut minua valinnan eteen: haluatko että pysyn vai että lähden, ymmärrätkö että sanaton rakkautesi lahottaa liittomme? Enpä voi vannoa, että tällainen tenttaaminen olisi sittenkään edistänyt asiaa.
Vielä: pitäisikö miehen olla mieluummin romanttinen renttu vai vähäpuheinen tunnollisuuden perikuva?
Meillä on kolme lasta, mammonaa ympärillämme, paljon hienoja yhteisiä kokemuksia, turvallisuutta, sukulaisia. Väkivaltaa ei tietenkään, alkoholi ei ole tuottanut ongelmia, edes uskottomuuteen emme ole suistuneet. Rakkaus on tietysti ollut läsnä, lausumatta.
Olen aivan poissa tolaltani kun kaikki on päättymässä. Nyt puhuisin, nyt aloittaisin alusta, nyt vannon viisastuneeni, nyt ja nyt...
Onko naisen kaipuu romantiikkaan todellakin näin suurta? Ja miksi hän, vaikka muuten haluaa keskustella asioista, ei koskaan asettanut minua valinnan eteen: haluatko että pysyn vai että lähden, ymmärrätkö että sanaton rakkautesi lahottaa liittomme? Enpä voi vannoa, että tällainen tenttaaminen olisi sittenkään edistänyt asiaa.
Vielä: pitäisikö miehen olla mieluummin romanttinen renttu vai vähäpuheinen tunnollisuuden perikuva?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niin se vaan on, että hyvältä ja turvalliseltakin tuntuvassa suhteessa tulee säilyä se toisen huomioiminen ÄÄNEEN. Ei nainen voi tietää, että toinen edelleen rakastaa ja huomioi hänet jos eletään niinkuin "kaverit". Tai siis tietää jos haluaa, mut Haluaa sitä huomiota, jotta ei tarvii lähtee hakee sitä muualta. Itsellä samat kokemukset, kun mies ei osoittanut MITÄÄN huomiota-lähdin hakee sitä muualta, vaikka toisaalta kaikki oli meillä hyvin. Ajan kuluessa, ja huonon omantunnon painaessa ilman ns. pettämistä, odotin josko alkaisi tulla. Ei tullut ja vaikka mitä yritin, niin vaisua oli. Lopulta mies sitten sanoikin haluavansa erota. Huomatkaa, että oli itse jäänyt kiinni pikku pettämisestä sitä ennen. Mutta viimeksi ilmoitti sitten ihastuneensa toiseen... Ota siitä sitten selvää mitä se mies haluaa!! Vaan nytpä tiiän mitä ITSE haluun.....
Nainen haluaa kuulla ne 3 sanaa.
Ei riitä, että yrität osoittaa rakastavasi häntä tekojen kautta.
Sinun on myös sanottava se hänelle ääneen.
Yleensä kerran kuussa sanominen ei riitä.
Siitä miehet ja naiset ovatkin erilaisia.
(Lukusuositus: John Grayn kirjat!)
Siinä se kai on. Elämäni opetus. Luulisi jäävän tämän asian kautta mieleen. Kiitos vastauksistanne, jo näistä parista öisestä.
Kyllä, kyllä, kyllä... kyllä sinun pitää sanoa naisellesi kuinka paljon häntä rakastat... Minä joka olen hieman rujon sorttinen akka, tykkään siitä kun oma ukko kertoo rakastavansa ja vielä pystyy naama peruslukemilla ja silmät rakkautta loistaen sanomaan kauniiksi... ne sanat eivät kulu vaikka kuinka niitä käyttäisit, toivottavasti oppi ei tullut sinun kohdallasi liian myöhään... tsemppiä!!!
aivan yhtä paljon,odottaa että nainen sanoisi sen ensin.
Silti mielestäni miehet,jotka sanoo, rakastan sinua
ym tuo kukkia ja vastaavaa,ovat kaikkien kovempia käymään vieraissa ja pettämään.
Aito suomalainen mies ei puhu rakkaudesta,muttei ole heti vieraisiinkaan lähdössä.
NAISET HUOMIOIAA MIEHIÄNNE,NIIN VARMASTI SAATTE
HUOMIOTA MYÖS ITSE.
Mielestäni vanhemman iköpolven edustajana, tuo minä rakastan sinua, ei istu suomalaisen suuhun, ei ole koskaan luontevaa edes elokuvissa. Suomen kielessä ei ole totuttu rakkautta puheella ilmaisemaan. Nyt kun Suomi on TV-sarjojen ja elokuvien vaikutuksesta niin niin niin amerikkalaistunut, vaaditaan myös noita siellä jatkuvasti hoettavia I love you- vakuutteluja. Oma mielipiteeni on ettei rakkaus ole sanoissa, vaan sydämessä ja todellinen rakkaus ilmaisee itseään tuhansin eri tavoin, katseessa, teoissa, huomaavaisuudessa, arkipäivän auttamisessa. Minusta on vastenmielistä vaatia ihmisiltä sanoja joita on vaikea luontevasti lausua. Olen siis nainen ja 60v., mutta en usko tähän rakkauspuputukseen. Kyllä ne lipeväkielisiltä tulevat, mutta niiden kielevien on helppo vikitellä muitakin herkkäuskoisia. Jos rakkautta on, sinä ja vaimosi tiedätte sen ilman sanojakin, Jos sitä ei ole, mitkään vakuuttelut viisi kertaa päivässä eivät muuta asiaa.
Kyllä, nainen kaipaa noita sanoja kuin rutikuiva autiomaa sadetta. Teot ovat kaikista tärkeimmät, mutta ilman sanoja kuivuus verottaa ajan kuluessa.
Miksi miesten on niin vaikea sanoa ääneen tunteitaan, "mä tykkään susta", "olet mulle maailman rakkain ihminen" ja "rakastan sua" eivät voi olla niin suuhun sopimattomia lauseita jos toisesta välitää.
.. kosketukset..katseet..suukot..ja ne sanat..
Tunne, rakkaus.. voi olla läsnä sanomattakin, itse olen sen luontoinen, että annan paljon hellyyttä ja puhun paljon rakkaudesta.. siitäkin eritavoin.. eläytyen eri biiseihin ja laulaen niitä toiselle.. tai maalaamalla hassuja tauluja.. pieniä asioita..
En usko, että olet mykkä julmuri.. ei kaikki ole sen luontoisia, että se tulee niin helposti ittensä sisältä ne asiat, eikä ole tarkoituskaan.. ihmisten pitää olla sellaisia kuin he ovat.. omia ittejään.. sitähän me rakastetaan rakkaissa.. kun ne on sitä mitä ne on. Hyväksytään eri luonteet ja kuitenkin rakastetaan.
Jos sä olisit kylmä julmuri, niin mä olisin sitten "elviira joka halii kuoliaiksi.." :o)
Mutta valitettavasti.. naisten kaipuu romantiikkaan on niin suurta.. extremee.. jotain.. sykähdyttävää.. tarvii jokainen ihminen välillä.. mutta niin, että se lähtee toisesta omasta tahdostaan.. ei niin, että sitä pitää vinkua..
Toivon, että saatte asiat asiat kuntoon ja löydätte keinon, jolla molempien tunteet ja tarpeet huomioidaan.
Vielä: vähäpuheinen tunnollisuuden perkuva, joka seisoo niiden vähienkin sanojen takana kuin kiinan muuri! ;o)
(Osoitan viestini vastauksena itselleni, mutta tarkoitan teitä vastanneita.)
Kiitos sanoistanne, asiallisista, harkituista, jopa hauskoita sanoista, joilla ei viisasteltu eikä syytelty. Nyt on aika ymmärtää ja muistaa. Tajuta toisen tarpeet siellä arjen autiomaassa. "Rakkauspuputus", kuten Lissu sanoi ei tosiaan ole kuulunut valikoimaani, mutta ehkä vielä joskus rakkaus sanana, ihan puputuksetta ja tuputuksetta.
Surutar - haikeasta nimestään huolimatta - onnistui melkein ilahduttamaan, mikä oli kyllä aikamoinen temppu tässä ikävyyden itätuulessa. Hänen ajatuksensa läheisten varauksettomasta rakastamisesta vain siksi että he ovat omanlaisiaan läheisiä - hyvä läksy!
Romanttinen, tunnollisuuden perikuva on varmaan paras.
Nainen kaipaa arkielämänsä lisäki myös romantiikkaa mieheltä. Ehkä vaimosi on sitä itse yrittänytkin pitää yllä ja luoda, mutta et ole sitä edes huomannut......
Ise olen myös juuri eronnut kovan pitkän taistelun ja erilaisten tunnemyrskyjen jälkeen. Meillä mies tosin kävi myös vieraissa.
Annoinkin hänelle elämänohjeeksi jatkossa että kohtelee mahdollista uutta kumppaniaan paremmin kuin minua...
Hei!
Käy lukemassa allaoleva keskustelu, mielestäni mukava
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=558&posting=22000000006523445
Juu, olen nainen ja minut jätettiin. Yhtenä esiinb tulleista asioista oli se etten osannut osoittaa rakkauttani hänen haluamallaan tavalla. Että se niistä sukupuolieroista
Pidän itse paljonkin halaamisesta ja halatuksi tulemisesta, annan mielelläni huomion osoituksia ja puhun tunteistani hyvinkin avoimesti. Edellisessä suhteesani vain oli niin että minun viestini otettiin vastaa mutta käännettiin minua vastaan. Kun toin kukkia niin olin tehnyt jotain josta minulla oli huono omatunto. Kun kehuin exäni ulkonäköä, hän tyrmäsi mielipiteeni hänen ulkonäöstä. Jos menin sohvalla kainaloon niin toiselle tuli vessahätä 5 minuutissa ja sen jälkeen tuolille istumaan yms yms. Opin nopeasti pitämään suuni kiinni ja olemaan "ruodussa"
Kun me miehet olemme muutenkin välillä huonoja huomioimaan siippojamme kun sitten toinen ei ota niitäkään huomionosoituksia vastaan tai kääntää ne antajaa vastaan on soppa valmis. Mies oppii nopeasti milloin ja miten huomiota voi antaa, jos niitä ei oteta vastaan silloin kun niitä annetaan extempore. Pikkuhiljaa huomion osoitukset jäävät tai muuttuvat materian tarjoamiseksi yms...
Miksi halata tai kehua jos toinen ei niistä välitä tai ottaa huomion osoituksia vastaan vain kun se itselle sopii. Ymmärrän toki että ei aina fiilikset ole molemmilla samat mutta kuitenkin...
Muistakaa että miehetkin kaipaavat niitä kolmea sanaa. Lisäksi kun muistetaan se että nainen haluaa hallyyttä ennen seksiä ja mies antaa hellyyttä mieluiten seksin jälkeen onkin soppa keitetty:)
Bon appetit...
Ei sinunlaisia miehiä ole olemassakaan ...... vai onko?
Enemmän kuin uskotkaan :)