Aloimme seurustella mieheni kanssa toukokuussa 2017. Alussa mies kertoi, että on kokenut eron 2016 kesän alussa ensimmäisestä pitkästä suhteestaan (5v.). Ex halusi olla vapaa ja erota sen takia. Ex palasi lomamatkalta ystävän kanssa ja ilmoitti tämän hänelle yllättäen, siihen loppui heti läheisyys exän puolelta eikä halunnut edes halata miestä. Ehkä reissussa oli tapahtunut jotakin. Mies luovutti ja muutti pois heidän yhteisestä kodistaan, jonka omisti. Eivät olleet tekemisissä sen loppuvuoden aikana. Ex muutti pois vasta 2016 joulukuussa, asui ilmaiseksi, käytti miehen autoa ja lähti ulkomaille sitten muuton jälkeen. Ex oli 2017 alusta 3 kk reissussa, palasi suomeen ja muutti toiselle paikkakunnalle kesätöihin uudenmiesystävän luokse.
Meidän suhde alkoi kesällä ja mies alkoi olla hyvin tiiviisti kanssani. Oli aktiivinen suhteen aloittamisessa. Syyskuussa kysyi muuttaisinko hänen luokseen. Kysyin, että oletko ihan varma. Kyllä. Olin onnellinen, koska koin hänet kaltaisekseni ja luotettavaksi, arvostin ja tuin hanta kaikessa. Muutin hänen luokseen ja otin mm. taloudellista vastuuta hänen rahatilanteensa vuoksi, koska ajattelin että jatkossa tasoittuu.
Ex palasi kotikaupunkiin syksyllä kesätöiden päätyttyä ja ilmeisesti alkanut suhdekin kuivahti.
Ensimmäinen yht.otto mieheeni oli melko pian yhteenmuuttomme jälkeen. Pyyti yksille ja että olisi kiva nähdä. Mies kieltäytyi ja kertoikin tästä minulle.
Meni joulun alle ja ex otti provosoivasti yhteyttä viestillä, että on ollut paskana kun mies poisti mm. fb kaveruuden. Ja että ei voi noin vaan poistaa hanta elämästään ja olla niinkuin hän ei olisi olemassa. Ja pyyti tapaamaan. Mies empi ja salasi tämän yht.oton minulta. Vaistosin että mies on ahdistunut ja jotakin on meneillään. Löysin puhelimesta viestin ja kysyin mistä on kyse. Mies sanoi, että menee tapaamiseen saadakseen rauhan itselleen. Itkin ja pelästyin tilannetta...aavistin että exällä on jotakin muuta taustalla tapaamista varten. Mies ei tätä osannut ajatella. Pyysin, että oltaisiin joulun yli ja keskusteltaisiin asiasta. Näin ei käynyt vaan mies kävi salaa tapaamassa. ARvasin Asian, mutta odotin että kertoisi itse. Ei kertonut ja otin puheeksi...oli pahoillaan ja kertoi että olivat keskustelleet ja itkeneet. Minulle pahoitteli asiaa ja ehdotti, että aloitetaan puhtaalta pöydältä ja näin mentiin ensimmäinen joulu perheensä luona pettynein tunnelmin...
Uutena vuotena exä oli sitten laittanut viestiä, että hän haluaa nyt tietää onko mahdollisuutta palata yhteen ja hän ei enää odottele. Mies vastasi että joo, ja hänen täytyy sitten erota. Tästä alkoi hänen miettimisensä suuntaan ja toiseen. Lupasi ettei tee hätäistä päätöstä ja kertoo kun on ajatukset selvinneet. Olin järkyttynyt, että hänen täytyy edes miettiä. Olin petetty ja rikki. Silti toivoin, että voidan jatkaa elämää eteenpäin eikä hän palaisi menneisyyteensä. Mies kertoi, että olen ollut hänelle hyvä eikä hänellä ole mitään valittamista meidän suhteestamme. Ja ettei haluaisi minulle mitään pahaa koskaan. Kestin viikon hänen miettimistään ja meidän normaalin elämän jatkamista siinä samalla.
Viimeisenä yhteisenä iltanamme hän vielä laittoi ruokaa, pesi selkäni saunassa ja osoitti huomiotaan. Minä romahdin. Tilanne oli sietämätön. Aloin miettiä, että petyn lopulta kuitenkin ja kerroin, että ansaitsen parempaa kohtelua. Lähdin pois ja hän alkoi nyt uudelleen tapailla exäänsä. Olen shokissa miten kahdessa viikossa elämä kääntyi ylösalaisin ja yhteiset suunnitelmat menivät viemäriin. Mies on ollut muutenkin henkisessä paineessa koko loppuvuoden talousasioiden ja työn saannin vuoksi. Exä ei olisi voinut tulla pahemmassa saumassa kertomaan ikävästään ja uuden mahdollisuuden kaipuustaan. Mietin, että jos tilanne olisi ollut eri niin miten mies olisi toiminut. Olisiko ollut henkisesti vahvempi? Tuntuu, että annoin suhteeseen kaikkeni ja lopulta olinkin hyväksi käytetty ja hylätty. Olen pyytänyt mieheltä, että maksaisi takaisin minulle osan kustantamastani elämästä mm. koko yhdessä asumisen ruokamenot olivat minulla. Maksoin myös 2/3 osaa asuntolainasta asumiskuluina. Tuntuu ,että ole ollut typerä, sinisilmäinen ja huijattu :/
Onko muilla kertoa kokemuksia siitä, miksi exä tulee suhteeseen väliin ja miten heille lopulta kävi. Kannattaako uudelleen lämmittely vai onko se vain hätäilyä, kun on tullut uudessa elämässä pettymyksiä ja aika on kullannut muistot. Eroonhan on aina syynsä..
Meidän suhde alkoi kesällä ja mies alkoi olla hyvin tiiviisti kanssani. Oli aktiivinen suhteen aloittamisessa. Syyskuussa kysyi muuttaisinko hänen luokseen. Kysyin, että oletko ihan varma. Kyllä. Olin onnellinen, koska koin hänet kaltaisekseni ja luotettavaksi, arvostin ja tuin hanta kaikessa. Muutin hänen luokseen ja otin mm. taloudellista vastuuta hänen rahatilanteensa vuoksi, koska ajattelin että jatkossa tasoittuu.
Ex palasi kotikaupunkiin syksyllä kesätöiden päätyttyä ja ilmeisesti alkanut suhdekin kuivahti.
Ensimmäinen yht.otto mieheeni oli melko pian yhteenmuuttomme jälkeen. Pyyti yksille ja että olisi kiva nähdä. Mies kieltäytyi ja kertoikin tästä minulle.
Meni joulun alle ja ex otti provosoivasti yhteyttä viestillä, että on ollut paskana kun mies poisti mm. fb kaveruuden. Ja että ei voi noin vaan poistaa hanta elämästään ja olla niinkuin hän ei olisi olemassa. Ja pyyti tapaamaan. Mies empi ja salasi tämän yht.oton minulta. Vaistosin että mies on ahdistunut ja jotakin on meneillään. Löysin puhelimesta viestin ja kysyin mistä on kyse. Mies sanoi, että menee tapaamiseen saadakseen rauhan itselleen. Itkin ja pelästyin tilannetta...aavistin että exällä on jotakin muuta taustalla tapaamista varten. Mies ei tätä osannut ajatella. Pyysin, että oltaisiin joulun yli ja keskusteltaisiin asiasta. Näin ei käynyt vaan mies kävi salaa tapaamassa. ARvasin Asian, mutta odotin että kertoisi itse. Ei kertonut ja otin puheeksi...oli pahoillaan ja kertoi että olivat keskustelleet ja itkeneet. Minulle pahoitteli asiaa ja ehdotti, että aloitetaan puhtaalta pöydältä ja näin mentiin ensimmäinen joulu perheensä luona pettynein tunnelmin...
Uutena vuotena exä oli sitten laittanut viestiä, että hän haluaa nyt tietää onko mahdollisuutta palata yhteen ja hän ei enää odottele. Mies vastasi että joo, ja hänen täytyy sitten erota. Tästä alkoi hänen miettimisensä suuntaan ja toiseen. Lupasi ettei tee hätäistä päätöstä ja kertoo kun on ajatukset selvinneet. Olin järkyttynyt, että hänen täytyy edes miettiä. Olin petetty ja rikki. Silti toivoin, että voidan jatkaa elämää eteenpäin eikä hän palaisi menneisyyteensä. Mies kertoi, että olen ollut hänelle hyvä eikä hänellä ole mitään valittamista meidän suhteestamme. Ja ettei haluaisi minulle mitään pahaa koskaan. Kestin viikon hänen miettimistään ja meidän normaalin elämän jatkamista siinä samalla.
Viimeisenä yhteisenä iltanamme hän vielä laittoi ruokaa, pesi selkäni saunassa ja osoitti huomiotaan. Minä romahdin. Tilanne oli sietämätön. Aloin miettiä, että petyn lopulta kuitenkin ja kerroin, että ansaitsen parempaa kohtelua. Lähdin pois ja hän alkoi nyt uudelleen tapailla exäänsä. Olen shokissa miten kahdessa viikossa elämä kääntyi ylösalaisin ja yhteiset suunnitelmat menivät viemäriin. Mies on ollut muutenkin henkisessä paineessa koko loppuvuoden talousasioiden ja työn saannin vuoksi. Exä ei olisi voinut tulla pahemmassa saumassa kertomaan ikävästään ja uuden mahdollisuuden kaipuustaan. Mietin, että jos tilanne olisi ollut eri niin miten mies olisi toiminut. Olisiko ollut henkisesti vahvempi? Tuntuu, että annoin suhteeseen kaikkeni ja lopulta olinkin hyväksi käytetty ja hylätty. Olen pyytänyt mieheltä, että maksaisi takaisin minulle osan kustantamastani elämästä mm. koko yhdessä asumisen ruokamenot olivat minulla. Maksoin myös 2/3 osaa asuntolainasta asumiskuluina. Tuntuu ,että ole ollut typerä, sinisilmäinen ja huijattu :/
Onko muilla kertoa kokemuksia siitä, miksi exä tulee suhteeseen väliin ja miten heille lopulta kävi. Kannattaako uudelleen lämmittely vai onko se vain hätäilyä, kun on tullut uudessa elämässä pettymyksiä ja aika on kullannut muistot. Eroonhan on aina syynsä..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.