Monesti kuulee puhuttavan että tulevan kumppanin voi tavata harrastuksissa. Mini alkoholinhuuruisesta yökerhoelämästä innostumaton mies saattaakim aloittaa esi. kieltenopiskelun siinä toivossa että kielikurssilla voisi tavata jonkun tytön.
Tälläinen mies saa pettyä kovasti. Kursseilla suurin osa on varattuja ja ne harvat sinkkunaisetkin mieluiten tapaavat miehet yökerhoissa biletyksen lomassa.
Tälläinen puhe harrastuksissa tapaamisesta on vain haihattelua joka johtaa miehiä harhaan. Harrastusten sijasta pitäisi kehitä bailaus- ja juomataitoja jolloin naisia voisi oikeasti tavata.
Tälläinen mies saa pettyä kovasti. Kursseilla suurin osa on varattuja ja ne harvat sinkkunaisetkin mieluiten tapaavat miehet yökerhoissa biletyksen lomassa.
Tälläinen puhe harrastuksissa tapaamisesta on vain haihattelua joka johtaa miehiä harhaan. Harrastusten sijasta pitäisi kehitä bailaus- ja juomataitoja jolloin naisia voisi oikeasti tavata.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kieliä opiskelevat naiset ovat jo varattuja, ei heitä kiinnosta epätoivoiset sinkkupojat.
Jos aloittaa harrastuksen vain siksi, että toivoo löytävänsä sieltä naisen, niin pettymisen todennäköisyys onkin aika suuri. Suurin osa ihmisistä kun ei miellä harrastamista deittailuksi, vaan ihan vaan tykkäävät harrastaa asioita, joista pitävät. Se harrastuksissa tapaaminen tarkoittaakin sitä, että aina kun käy jossain tai tekee jotain ja sitä kautta tapaa ihmisiä, on myös MAHDOLLISTA tavata tuleva kumppani.
Mutta jos tekee elämässä kaiken vain deittailumielessä, silloin kokee jokaisen seksittömän tai flirtittömän englannintunnin ja salilla käynnin ajan tuhlaamiseksi ja pettyy joka kerta.
Minun tutuistani suurin osa on tavannut kumppaninsa joko töissä, opiskeluissa, tuttujen kautta tai jotkut ehkä harrastuksissakin. Mutta eivät he ole opintoja tai töitä aloittaneet vain löytääkseen sieltä kumppanin. Sellaista se on: kun eri yhteyksissä tapaa ihmisiä, joskus käy niin että jostakin kiinnostuu. Tutuistani vain muutama taitaa olla tavannut baarissa (itselläni tulee äkkiseltään mieleen kaksi pariskuntaa, mutta on toki mahdollista, että niitä voi olla pari enemmänkin).
Siksipä sinkkumiehen kannattaakin harrastusten sijasta kuluttaa aikansa ja rahansa yökerhoissa bailaamiseen ja ryyppäämiseen. Kun vieraiden kielten sijasta opiskelee pelimiestaitoja voi se tyttöystäväkin löytyä sieltä yökerhomaailmasta.
Elämä on yhtä pettymystä. Petyn joka päivä ainakin kolmekymmentä kertaa. Nytkin luulin että 39vnainen kirjoittaa jotain yllättävää vaan ei, samat tarinat ei muutu mikään.
nettideitti on pettymyksiä täynnä. Harrastukset on pettymyksiä täynnä. Työpaikat on suurimpia pettymyksiä mitä ikinä voi kohdata.
Parempi on vain hymyillä ja kuvitella että en ole tästä maailmasta. Odottaa että milloin kuolen pois ja sitten minulle joku järjestää pettymyksiä täynnä olevat hautajaiset.
Ei tarvitse kuin käydä kuin kioskilla niin pettymyksiä on jo repussa enemmän kuin jaksaa kantaa.
Jos käyt ulkona niin älä tapaa ketään, silloin on parhaimmat edellytykset olla saamatta pettymysten suurta ja valtaisaa ryntäystä. Koiraan pettyy paljon harvemmin, ei ehkä koskaan. Paras olisi siis hankkia koira. Tosin koira pettyisi sinuun, mutta koira ei näytä sinulle. Jos siis saisi naisen johon ei tarvitsisi pettyä, siis näyttää sitä, niin paras olisi olla kuin koira. Silloin nainen ei pettyisi sinuun ja vaikka itse pettyisit naiseen sinun halusi näyttää pettymys hänelle olisi häviävän pieni.
Naiselle mies on kuin onkin vain koira, ei muuta. Hän saattaa sinua rakastaa ja huolehtia sinusta kun sitä tarvitset, mutta olisit silti vain koira et muuta.
Olen peruspositiivinen mies ja uskon melkein kaikkeen. Uskon jopa siihen että lottovoitto osuu kohdalleni, vaikka todennäköisyys on harmittavan pieni. Mutta hei se on mahdollista.
Positiivisuus suorastaan huokuu kommentistasi.
Mjaa
En ole monastikaan kuullut tällaista puhuttavan. Oikeastaan koko sinkkuasia loistaan poissaolollaan kaikkialla muualla paitsi täällä (saitilla). Sinkkuus ei ole mikään ongelma sinkulle - siis jos tämä ei siitä monestikaan ole tullut puhuneeksi. Siis kenellekään. Se ei ole sellainen issue, että siitä pitäisi jatkuvasti jauhaa.
Olenko muuten maininnut, että asun Helsingissä?
Aha.
Helsingissä on aivan sairaan paljon sinkkuja. Eli vallalla on eräänlainen sinkkubisnes. Tämä fuss, mikä on kuvitteellisesti päällä, on täysin fiktiivistä. Fakta on se että sinkuilla menee - harrastaen tai harrastamatta, ihan hyvin täällä pääkaupunkiseudulla. Ja kun osoitat jatkuvasti sormellasi yökerhoon, eli clubiin, niin esmes minä käyn jossain onnettomassa clubissa n. kaksi kertaa vuodessa, vaikka olen taatusti saitin menevimmästä päästä. Lisäksi en koskaan ole käynyt deiteillä, en kuulunut yhteenkään profiilisivustoon, saati maksanut sellaisesta mitään, tai että olisin varta vasten lähtenyt opiskelemaan jotain törmätäkseni johonkin randomiin arvontatulokseen.
Kun ei etsi, löytää.
(Naurua)
Lisäksi mulle jatkuvasti muodostuu mielikuva siitä että tämä paljon toitotettu sinkkuus on jollain tasolla naisten ja yhteiskunnan vika.
Siis tila, jossa ei ole mitään valittamista, on jonkin tahon tai yhteisön vika.
Ei mene jakeluun.
(Naurua)
Mjoo
Tuli itsellekin aika yllätyksenä, mutta mä en todellakaan ole marissut koskaan tästä kyseisestä aiheesta täällä.
Ei ole mitään syytä.
(Reps)
Kun ei natsi, löytää.
(virnuilua)
Sanojen vääntely on miesten juttu. Niillä on sellaiseen sopivat aivot.
(Naurua)
Ei kai sinkkuus kenenkään syy ole. Mutta miehen tulee ymmärtää realiteetit ja toimia niiden mukaan. Ei pidä elää haavemaailmassa jossa kumppani tavataan arkielämässä tai harrastuksissa vaan pitää lähteä yökerhoon ja kehittää bailaustaitojaan.
Mjoo
Yritin sulle tuossa rivien välissä kertoa, että pitää mennä ja tulla kuin päätön kana. Sitten vähemmalla iällä voi ottaa vähän rauhallisemmin.
Kelailla, tai muuten vain chillailla.
(Naurua)
Siis vanhemmalla iällä, ei suinkaan vähemmällä.
Kehittää ihmissuhdetaitojaan. Joillekin bailaus on se juttu, toisissa piireissä tutustutaan selvin päin keskustellen. Mut _jotain_ pitää tehdä.