Multa petti dödö

Esitän seuraavassa fiktiivistä naista, sillä oma deodoranttini ei koskaan petä. Lisäksi naisten saattaminen kiperiin tilanteisiin on erityisaluettani, jollaista vasta harjoittelen.

Tämän päiväinen uhrimme on tuo nainen tuossa, jolla on pienehköt tissit, hiussolki ja lemuava kainalo, jonka bongasin hänen ojentuessaan näytölle. Kannattaisi varmaan osoitella hiirellä, mutta hän osoitteli sormella. Huomasin neidin itsensäkin havainneen tilan, koska tämä lopetti leyhyttelyn, ja puristi raajan kiinni vasten kylkeä. Hajuveden ja kainalohien yhteisvaikutus oli tyrmistyttävä. Molemmat maailmat kampittavat toisensa. Siellä missä kukat kukkivat, oli vieressä kemiantehdas, jossa uutettiin lämmintä sipulimehua. Pistävä pöllähdys nousi nenään täysin varoittamatta, potkaisi tilanteelta jalat alta ja kohotti poskipäille ylimääräistä punoitusta.

- Onks mun dödö kuule pettänyt?

- En minä huomaa mitään. Onko se?

- On tämä kuule nyt pettänyt. Voihan piru.

- Käyt vähän vessassa huuhtasemassa ja pistät uutta päälle, jos siltä tuntuu.

- Jatketaan kuule tästä kohta.

- Okke.

Kainalon peseminen toimisto-olosuhteissa ei ole aivan yksinkertainen juttu. Vessat olivat yleisiä vessoja, ja niissä olivat käsipyyheet rullalla koneen sisällä, jotka taas toimivat automaattisesti. Jos veti liian pitkälle, kone meni jumiini. Ja jos ei vetänyt tarpeeksi pitkälle, niin ei ylettänyt kainaloon. Lisäksi oli riisuuduttava. Päähenkilömme linnoittautui vammaisvessaan kiitellen pyörätuoli-ihmisiä vuolain ylisanoin ja napitti paitansa auki.

Vessapaperipesu oli täysin toivotonta, eikä sitä kannattanut edes yrittää: paperi hajosi kastuessaan, joten ainoa käytettävissä oleva liina oli vedettävä ulos koneesta, ja saatava se jollain tavalla ylettämään. Valutettiin lämmintä vettä. Hinkattiin ja huuhdeltiin kainaloita seinäsaippualla, sitten singottiin automaatin luo ja kiskaistiin liina esiin. Nopeaa hieromista, sitten kone imaisi pyyhkeen takaisin piiloon. Hame kastuu, todettiin.

- Perhanan perkele, sadateltiin. Tulos ei näyttänyt hyvältä. Liina oli jollain tavalla saatava irti koneesta, muuten kaaos kumuloituisi ja lähtisi lopulta käsistä, pienirintainen nainen tuumi nenä omassa kainalossaan. Olisiko nämä pestävä molemmat?

Hän seisoi keskellä huonetta neuvottomana ja kädet jäykkinä etsien ulospääsytietä ongelmasta. Mistään käytettävissä olevasta yksityiskohdasta ei ollut hänelle huoneessa apua. Vessassa oli periaatteessa vain hyödyttömiä asioita, joilla hän ei tehnyt mitään, ja jotka eivät tarjonneet hänelle mitään mahdollisuuksia. Neuvottomuus alkoi humista naisen päässä. Sillä oli oma äänensä. Varmuuden vuoksi kurkistettiin ulos, sillä ovella saattoi jo odottaa jono pyörätuoleja pissalle.
Käytävä oli kuitenkin tyhjä, paitsi että muutaman metrin päässä seisoivat siivouskärryt. Siivouskärryissä oli aina rättejä. Ilman mitään tarkkaa suunnitelmaa, nainen syöksähti puolialastomana kärryjen luo, ja kiskoi ne perässään vessaan. Kuumeisena riemusta vaunut käytiin läpi, ja tuttu siivousliinapaketti ilmestyi hänen käteensä. Voitonriemuisena hän jatkoi kainaloittensa hieromista ja kuivattelua kädet pystyssä, kun wc:n ovi aukesi, ja kynnyksellä seisoi siivooja suu auki.

- Tässä nyt on ollut vähän kaikenlaista, pienitissinen nainen sanoi kädet yhä ylhäällä kuin antautuva.

(Hirn)