Onko elämäsi pilattu psyykenlääkkeillä?

Minun elämäni pilattiin kanssa antipsykootilla ja lisäksi vielä rauhoittavilla, joita osastolla annettiin pari kolmekin päivässä. Riippuvuushan siinä tuli. Minulla lääkehistoria on paljon runsaampi ja pitempi kuin sinulla, takana miltei kymmenen vuotta erinäköisiä lääkityksiä eri ryhmistä. Aluksi vedin mielialamömmöjä, mutta hiljalleen setit muuttui vahvemmiksi ja aloin kokea uusista lääkkeistä ja vieroittumisesta isompia haittoja. Pahimpia mömmöjä kokeilemistani oli antipsykootit ja rauhoittavat. Kuin elämä olisi imetty sisältäni pois niillä ja maailmani olisi muuttunut tyhjäksi. Tutulta kuulostaa tuo kun sanoit, että on tullut seksuaalihäiriöitä
Olen muuttunut aseksuaaliksi lääkkeiden myötä, ennen minulla ei ollut mitään ongelmia seksin kanssa, samaan syssyyn kuoli parisuhde. Minulla on nykyään oireita, joita ei ollut koskaan ennen näitä lääkkeitä. Muun muassa nuo seksuaalipuolen ongelmat ja katkonainen palauttamaton uni, aivosumu, kognitiiviset ongelmat, rankka väsymys minkä takia jaksan hyvin vähän touhuta päivässä, sekä erilaiset ruumiilliset oudot oireet. Oireeni muistuttavat paljon väsymysoireyhtymää. Mikään ei tunnu enää samalta kuin ennen näitä "lääkkeitä", mutta onneksi olen alkanut tuntea taas jonkin verran enkä olla vaan lääkehuuruinen zombi. Onneksi sain apua vieroittumiseen netistä ja nykyään hoidan ongelmani lääkkeettä, enkä aio laittaa enää yhden yhtä psyykenpilleriä kurkustani alas, koskaan. Kun on yhden taistelun niistä käynyt irti, ei toista halua. Hulluutta olisi kokeilla uudestaan samaa tapaa ratkoa ongelmaa, kun edellinen kerta tuhosi elämäni. Liikun, syön terveellisesti ja olen havainnut niistä suurta apua hyvinvoinnille ja masennukselle ja ahdistukselle. Suuri osa ongelmistani on itseasiassa kadonnut lääkkeiden jälkeen, mm muistin huonontuminen, zombiolo, ahdistus, aloitekyvyttömyys, täysi anhedonian Ajattelen kuntouttavani itseäni noiden lääkkeiden jälkeen ja olen laihtunut noiden lääkkeiden jälkeen 10 kg. Olen jatkanut mt-puolen asiakkaana, ja oikein ahdistaa, kun siellä puolella ollaan suu pyöreänä, kun joku ei vaan periaatteessa vedä jotain pilleriä "hoidoksi" ja kuntoutukseksi. Niin nämä on siellä aivopesty, kun pitää jotain pilleriä tunkea, sama voiko potilas niillä edes hyvin!!! Kuin jotkut huumediilerit haluaisivat saada pidettyä asiakkaansa. Laillisia huumediilereitä psykiatrit ovatkin! Minä tunnen, että minun on pitänyt parantua noista lääkkeistä ja niiden haitoista. Miksi ihmeessä vetäisin,jos voin niillä huonosti? Miksi ihmeessä riskeeraisin olon huononemisen enää koskaan tai sen että joutuisin käymään läpi vieroitusoireita? Missään vaiheessa ei huomioida, että aloin voida entistä huonommin lääkekokeilujen, ja lääkityksen aikana. Näen toivoa nykyään, lääkityksellä en näe.

Toivon sinulle oikein hyvää jatkoa ja muille kenen elämän psyykenlääkkeet ja vastuuttomat lääkärit ovat pilanneet. He eivät kerro näiden lääkkeiden haitoista määrätessään yhtään.

Efexoria käytin jossain vaiheessa masennukseen. Lääkkeen yksi haittavaikutus pitkällä aikavälillä on, että se voi nostaa kolesteroli arvoja. Toki kolesteroliarvot voivat nousta muistakin syistä. Muistan kerran maininneeni terveyskeskuslääkärille em asiasta ( kun kolesteroli arvot olivat koholla). Hän sanoi, että ovatpa ne mistä syystä tahansa koholla ja jos ei ruokavalio alenna arvoja, lääkitys pitäisi aloittaa.. en aloittanut, koska monilla tutuillani on tullut niistä esim. lihaskipuja ja itselläni oli jo tarpeeksi muitakin kipuja kehossani.

Masennus ja mielialalääkkeet ovat vähentäneet seksihaluja ja se vaatii puolisolta ymmärtämistä. Tärkeää on se, että puolisot pystyvät keskustelemaan avoimesti asioista. Seksuaalisuuteen liittyy paljon muutakin kuin yhdyntä. Parisuhteeseen voi elämänvarrella tulla monia tilanteita, jotka vähentävät seksihaluja ja omassa parisuhteessamme olemme luoneet meitä molempia tyydyttävän seksielämän. Paljon koskettelua, hellyyttä eri muodoissa, läheisyyttä ilman yhdyntää, etc.. Me kävimme puolisoni kanssa myös perheterapiassa, joka kylläkin hyödyttti minua enemmän kuin miestäni..

Olen käynyt sekä omin kustannuksin että Kelan 3 v. terapian ja hyötynyt paljon niistä. Silti tarvitsen mielialalääkettä. Olen eri masennusjaksojen aikana käyttänyt Eläkkeelle jäädessäni Brintellix lääke alennettiin ylläpitoannokseksi ( 5 mg ) mutta se ei riittänyt. Sitä nostettiin 10 mg ja sillä pärjään hyvin sekä olen pystynyt käsittelemään eteen tulevia vaikeitakin asioita.

Voimia sulle ja kaikille sekä lääkkeittä että lääkkeitä käyttäville kaikkiin elämäntilanteisiin!

On pilattu jo yli 20v. sitten. Masennuslääkkeistä: "2000 luvun jälkipuolella kävi ilmi että lääketehtaiden rahoittamia masennuslääketutkiuksia on julkaistu vuosien varrella VALIKOIVASTI, siten että NEGATIIVISEN tuloksen antaneet tutkimukset on jätetty lähes systemaattisesti JULKAISEMATTA" - lisää: lääkkeitten yhteisvaikutus SYNDROOMA voi olla oletettua yleisempi, sillä monet LÄÄKÄRIT eivät tunnista sitä" Serotoniinioireyhtymä- Nyt lääkkeitten lopetusta hyvin hitaasti Ketipino ja Oxamin. Silti kovat vieroitusoireet pahinta ärtyisyys ja hermosto väsyy ihan pienestä. - Diabeetikkona aloitin myös VHH , pois kokonaan vaaleat jauhot, ja sokeri pois ym. ruokavalion lokakuussa jolla aion myös hoitaa kuntoon itseni kun lääkkeillä pilattu. - Oikea ruokavalio on LÄÄKE.

Lääkitys Ketipinor 100mg.Aamulla ja päivällä 100mg.Illalla 300mg.
Nyt päivälääke on jäänyt pois ja illasta 100mg pois.

Kerroit että sait apua netistä lääkkeistä vieroittautumiseen. Haluaisitko kertoa tarkemmin? Itselläni ei ole ongelmaa, mutta läheiselläni on. Tarinasi kuulostaa vähän samalta kuin hänellä, syönyt lääkkeitä useampia vuosia ja aiheuttanut riippuvuuden tietysti ja pudotus on hankalaa. Lääkkeitä ei enää määrätä joten joutuu yksinään lopettamaan, mutta näillä määräämättömillä lääkkeillä on hankalampaa. 5mg pudotus aiheuttaa jo kovat vainoharhat ja psykoottista masennusta.

Niin on mullakin ongelmia, erectio. Johtuu vain muista lääkkeistä

Itselleni määrättiin Abilify alunperin vuonna 2007. Lääkäri käski minun ottaa lääkkeeni iltaisin, mistä seurasi se, että muutamana ensimmäisenä aamuna herätessä näin näköhäiriötä, joita minulla ei koskaan tätä aiemmin eikä sen jälkeen ole ollut. (Pääongelmani on siia persoonallisuushäiriöproblematiikka, ja mitään psykoottista ei koskaan ole ollut.) Vähän myöhemmin lääkäri korjasi, että otatkin sitten aamulla ja kuittasi näköhäiriöni auringonvalon ja puun oksien heittämiksi varjoiksi seinillä.

Seksuaalisuuden suhteen minulla on aika poikkeavia kokemuksia verrattuna muihin viesteihin. Eli seuraavan parin vuoden aikana söin Abilifyta annoksella 1 x 15mg/päivä. Suhteeni seksuaalisuuteen on aina ollut ongelmallinen, mutta Abilifyn myötä seksuaalisuuteni alkoi pyöriä yhä enemmän mielessä ja siitä tuli jollain tapaa jonkinlainen pakkomielle, se oli koko ajan ajatuksissa, samoin erektioita koko ajan. Vuoden 2009 tienoilla sama lääkäri nosti Abilifyn 2 x 15mg/päivä, ja libidoni lähti rakettimaiseen nousuun, aloin katsella pakkomielteenomaisesti pornoa netistä. Samaan aikaan sosiaaliset suhteeni alkoivat kariutua ja aloin viettää ennemmin aikaa netin ja pornon äärellä.

Myöhemmin sain kuulla psykoosia sairastavalta henkilöltä, että Abilifyta syötetään noin isolla annoksella lähinnä sairaalassa psykoosipotilaille, joilla on aktiivinen psykoosi päällä, tai sen jälkihoidossa. Ja minultahan ei psykoosidiagnoosia löydy (olen itse asiassa tarkistanut asian useaan kertaan, ja mistään potilastiedoistani ei löydy mitään psykoosisairauteen viittaavaa epäilystäkään).

Sittemmin tämä herrasmieslääkäri eläköityi, ja siirryin seuraavien psykiatrien potilaaksi. Monenlaista lääkettä on kokeiltu, mutta mikään niistä ei ole auttanut psyk.oireitani, ja samanaikaisesti libidoni on ollut räjähdyspisteessä ja pornon katseleminen huipussaan. Suhteita minulla ei ole ollut, sillä sosiaalisten tilanteiden pelkoni estää minua tutustumasta ihmisiin.

Vihdoin viime vuoden lopulla aloin ajaa itse Abilify:ta alas. (Tein sen omin päin sen vuoksi, että hoitokontaktini on aikamoinen sotku kaupungin uusien tuulien vuoksi...) Ja tätä kirjoittaessa seksuaalisuus on vihdoin hellittänyt otettaan minusta, en ajattele seksiä kovinkaan paljoa, ja pakonomainen pornon katselu on loppunut. Välillä jopa tuntuu, että koko seksuaalisuuteni olisi lakastunut. Mutta parempi sekin kuin edellisten vuosien 24/7 seksihalupiina, joka vei itsetuntoni aivan pohjalukemiin.

Monestakaan asiasta en ole varma, mutta siitä olen varma, etten enää ainuttakaan Abilify-tablettia pistä kurkustani alas.