Vaikka kuinka on yrittänyt olla hyvä, on auttanut, on kuskannut, on käyttänyt kaupassa, on kuunnellut rasistisia ym. pääasiassa tylsiä juttuja jopa useita kertoja päivässä varoen kokoajan mitä itse sanoo, ettei anoppi vaan suutu. On erittäin vaikeaa tulla toimeen anopin kanssa.
Vaikka eipä se anoppi ketään kuuntele, kunhan paasaa vaan omaa asiaansa.
Jos joskus kuunteleekin, ei ymmärrä ja jos ymmärtää, niin ymmärtää väärin.
Olen ajatellut jo vuosien ajan, että nielen kaiken ja yritän ymmärtää vanhaa ihmistä, enkä välitä miten se loukkaa mua, on silti vaikea niellä sitä sontaa mitä saan vähänväliä niskaani.
Omia mielipiteitä ei uskalla sanoa juuri koskaan, kun toinen suuttuu. Hän vihaa kaikkea, haukkuu kaikkia, jopa lapsiaan esim mulle, hän on rasisti kaikkia kohtaan, etenkin maahanmuutajia ja politikkoja kohtaan.
Hän luulee, että hänen omat lapset ovat syntyneet passaamaan häntä. Jos käsky käy ja käyhän se tosi usein ja jos ei heti samantien ehdi mennä milloin mihinkin tarpeeseen, se suuttuu.
Se suuttuu jopa siitä, että joskus ei ole kuullut puhelinta.
Ja se suuttuu siitä jos vastaat ja sanot, että nyt on paha hetki puhua, että puhutaan myöhemmin.
Se ei koskaan kysy, onko paha paikka puhua.
Onko paras jättää anoppi oman onnensa nojaan vai mitä pitäis tehdä?
Puhuminen EI AUTA, hän ei kuuntele, huutaa vaan kuin sumusireeni jos yrittää selvittää välejä.
Vaikka eipä se anoppi ketään kuuntele, kunhan paasaa vaan omaa asiaansa.
Jos joskus kuunteleekin, ei ymmärrä ja jos ymmärtää, niin ymmärtää väärin.
Olen ajatellut jo vuosien ajan, että nielen kaiken ja yritän ymmärtää vanhaa ihmistä, enkä välitä miten se loukkaa mua, on silti vaikea niellä sitä sontaa mitä saan vähänväliä niskaani.
Omia mielipiteitä ei uskalla sanoa juuri koskaan, kun toinen suuttuu. Hän vihaa kaikkea, haukkuu kaikkia, jopa lapsiaan esim mulle, hän on rasisti kaikkia kohtaan, etenkin maahanmuutajia ja politikkoja kohtaan.
Hän luulee, että hänen omat lapset ovat syntyneet passaamaan häntä. Jos käsky käy ja käyhän se tosi usein ja jos ei heti samantien ehdi mennä milloin mihinkin tarpeeseen, se suuttuu.
Se suuttuu jopa siitä, että joskus ei ole kuullut puhelinta.
Ja se suuttuu siitä jos vastaat ja sanot, että nyt on paha hetki puhua, että puhutaan myöhemmin.
Se ei koskaan kysy, onko paha paikka puhua.
Onko paras jättää anoppi oman onnensa nojaan vai mitä pitäis tehdä?
Puhuminen EI AUTA, hän ei kuuntele, huutaa vaan kuin sumusireeni jos yrittää selvittää välejä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hän on katkera vanha ämmän kropponen. Sinähän olet avioitunut hänen lapsensa, etkä anoppisi kanssa. Vähennä käyntejä hänen luonaan kertaan vuodessa, niin ei tarvitse kuunnella naputusta niin usein. Toinen vaihtoehto on, että seuraavan kerran tapaatte anoppisi haudalla.
Mitäs muutakaan voisi tehdä tuossa tilanteessa, jos hänen päänsä on pehminnyt.
Kiitos!
Onneksi puhelimessa on nykyään se esto-toiminto!
Kiitos siitäkin, ettet nimimerkin turvin hyökännyt "silmille".
Voisit tietenkin myös tarkistaa ajatuskantaasi,,yleensä"rasisteiksi" väitetyillä on myös perusteluja,
kukaties sinusta ja anopistasi tulisikin mitä parhaat ystävykset,kun alat käyttämään sinäkin sitä luojan luomaa järkeäsi,etkä vihervassareiden mielipidemuokkauksen "Satoa"
kuccahattutäti
Et voi tietää mitä miltä minä oon asiasta... Sinä vain oletit jotain!
Sitäpaitsi, onko oikein vihata ihan kaikkea, onko oikein haukkua lapsiaan.
Mutta totta on, että alkaa vaistomaisesti ajatella vastoin, kun joku on oikein idiootti ja esittää toistuvasti asiansa typerästi.
terveisin Perus-Suomalainen!