Haluan tappaa itteni

En oikeasti jaksa enää...

Elämä tuntuu vaan taistelulta päivästä toiseen ja tuntuu, että huono onni seuraa mua.

Elin lapsuuden köyhyydessä, isä joi ja äiti hakkasi. Olen aina pitänyt kaiken sisällä ja peittänyt sen sievällä hymyllä, ja hymystäni saankin paljon kehuja.

Teini-iässä ensimmäinen seksikokemus oli kamala. 13-vuotias minä ja saman ikäinen poika. En edes halunnut, hänen 3 kaveriaan katsoi sängyn vieressä ja kuvasi meitä eikä päästänyt lähtemään.. Tän jälkeen lutkailin aikani ja 18-vuotiaana tuttu poika raiskasi mut. Tästä myöhemmin aloin myydä seksiä.

Kaikista raskainta on peittely. Esitän kunnon tyttöä, olen valmistunut kouluista aina ajallaan, käyn töissä, ostin talon, otin lemmikin ja kaikkea mitä normaaleilta ihmisiltä odotetaan. Ja sitten iltaisin mietin näitä juttuja ja haluaisin vaan tappaa itteni. En tiedä miten pääsisin yli, kun en edes tiedä mistä?? Vihaan itseäni ja elämää ja tuntuu, että olen ihan joku super herkkäkin vielä ja otan asiat syvemmin itseeni kun pitäisi.

Koitan välillä puhua asioista, mutta ei niitä oteta todesta. Varmaan koska "oot aina niin ilonen ja ihana ja sulla ei varmaan oo ikinä huonoo päivää". Mulla on aina huono päivä. Kärsin oikeasti sisimmässäni todella todella paljon enkä löydä muuta ulospääsyä kuin kuolema. Voisin itkeä koko ajan jos en peittelisi. Töissäkin on ihan kamalaa. Olen asiakaspalvelussa ja pitää esittää oikeen super iloista ja se syö voimia vielä lisää.

Olen aina se jota pyydetään mukaan bilettään jos tarvii seuraa, koska lähden aina. Kännissä on helpompi olla, se lievittää stressiäni. Isä on alkoholisti niin ehkä se perityy.. Olen kokeillut huumeita, tehnyt abortin, saanut sukupuolitaudin, viillellyt, saanut alkoholimyrkytyksen jne mutta kukaan ei huomaa kuinka kärsin 😞 Kävin psykiatrillakin, mutta itkin vaan niin ei siitäkään ollut mitään apua eikä hän ehkä osannut arvata kuinka kauheissa henkisissä tuskissa olen.

Onko täällä ketään toista herkkää ihmistä, joka tietäisi miltä tuntuu??