Bavoja 40kpl myynnissä..

tästä siis voidaan vanhempien veneiden olevan parempia, sillä niitä ei niin halukkaasti tarjota myytäväksi.

Vimpan päälle tilastoa. Jos pitää paikkaana niin iso peukalo!

Hyvin saa provot hiljennettyä hyvillä tilastoilla :D

Joakim ei kirjoita milloinkaan huumoria.

Kysyntä luo tarjontaa. Ja päin vastoin. Näin toimii markkinatalous.

Päinvastoin

Kannattaa lisäksi ottaa huomioon, että purjeveneiden keskimääräinen myyntiaika nettiveneessä on 6kk. Näin ollen samat veneet roikkuvat netissä huomattavan kauan. Jos myyntiaika olisi 3kk, olisi bavoja nyt myynnissä vain 20. Kauppoja tehdään siis vuodessa luokkaa 80.

Bossu kirjoitti:

Kannattaa lisäksi ottaa huomioon, että purjeveneiden keskimääräinen myyntiaika nettiveneessä on 6kk. Näin ollen samat veneet roikkuvat netissä huomattavan kauan. Jos myyntiaika olisi 3kk, olisi bavoja nyt myynnissä vain 20. Kauppoja tehdään siis vuodessa luokkaa 80.

Lue lisää

Nettiveneen hintatilastossa näytti olevan 72 vuonna 2017 myytyä Bavaria-purjevenettä. Tosin tuossakin voi olla muutama, joka onkin moottorivene. En tiedä miten tuo hintatilasto oikein syntyy, mutta kovinkaan luotettavalta se ei tunnu. Selvästikin sieltä löytää veneitä, jotka ei ole oikeasti myyty tai oikeasti kerran myyty moneen kertaan. Todennäköisesti myös toisin päin eli oikeasti myyty Nettiveneessä ollut vene ei välttämättä päädy tilastoon.

Kun veneen ilmoituksen poistaa nettiveneestä se kysyy syytä. Jos sanoo, että vene on myyty nettiveneen kautta voi vapaaehtoisesti ilmoittaa kauppahinnan.

Joakim on palstan "faktantarkastaja". Ja hyvä niin. Tässä ampui alas provo-aloituksen.

Joakim ei varmaan pidä noita tilastoja, mutta hän osaa löytää tiedon noilta tilastoilta suodattamalla ja ynnäämällä. Viksu mies siis.

Jaa, minun Amel Maramu -veneeni on rekisteröity siellä, missä yhtiöitänikin ; Panamassa.

Samat 7% on edelleen myynnissä bavoista.

20-vuotiaiden henkilöautojen hintahaitari on 500-2000 euroa melkeinpä merkistä ja varustelusta riippumatta. Purjeveneissä on vähän samaa ainakin alle 30-jalkaisissa 70-80-luvun veneissä.

Voitko tarkentaa, mikä vanhenemisprosessi on noin tarkasti ajoitettavissa?

Arvio oli summittainen ja liittyi käytettyjen materiaalien ja konstruktioiden ikääntymiseen. Pari-kolmenkymmentä vuotta on tyypillinen ikä, jolloin purret kaipaavat rakenteellista ja kosmeettista kunnostusta. Silloin tulevat eteen nykykonstruktioiden tyypilliset ongelmat. Näitä ovat monet liimausliitokset (esim. kansi ja runko) sekä viilutetuilla MFD-levyilla rakennettu sisustus, joka on hankala kunnostaa. Samoin aikaisemmin mainitsemieni köli- ja peräsinrakenteiden heikkous. Nämä ongelmat aktualisoituvat samoihin aikoihin - tieytysti purjehditut mailit ratkaisevat - muiden suurempien korjaustarpeiden kanssa (koneen- ja elektroniikan vaihto, juokseva riki ym.). Kaikki nämä vaikuttavat jälleenmyyntiarvoon. Karu veikkaukseni on, että nykypursien ikä saattaa olla jotain 40 vuoden luokkaa.

Venemestari kirjoitti:

Arvio oli summittainen ja liittyi käytettyjen materiaalien ja konstruktioiden ikääntymiseen. Pari-kolmenkymmentä vuotta on tyypillinen ikä, jolloin purret kaipaavat rakenteellista ja kosmeettista kunnostusta. Silloin tulevat eteen nykykonstruktioiden tyypilliset ongelmat. Näitä ovat monet liimausliitokset (esim. kansi ja runko) sekä viilutetuilla MFD-levyilla rakennettu sisustus, joka on hankala kunnostaa. Samoin aikaisemmin mainitsemieni köli- ja peräsinrakenteiden heikkous. Nämä ongelmat aktualisoituvat samoihin aikoihin - tieytysti purjehditut mailit ratkaisevat - muiden suurempien korjaustarpeiden kanssa (koneen- ja elektroniikan vaihto, juokseva riki ym.). Kaikki nämä vaikuttavat jälleenmyyntiarvoon. Karu veikkaukseni on, että nykypursien ikä saattaa olla jotain 40 vuoden luokkaa.

Lue lisää

Onhan noi varmasti heikkoja kohtia, mutta riippuu täysin käytöstä, koska alkaa jäljet näkyä. Kaverin Bavariassa ei vielä 16 vuoden jälkeen näy käytön jälkiä. Ehkä se sitten kohta repsahtaa.

Venemestari kirjoitti:

Arvio oli summittainen ja liittyi käytettyjen materiaalien ja konstruktioiden ikääntymiseen. Pari-kolmenkymmentä vuotta on tyypillinen ikä, jolloin purret kaipaavat rakenteellista ja kosmeettista kunnostusta. Silloin tulevat eteen nykykonstruktioiden tyypilliset ongelmat. Näitä ovat monet liimausliitokset (esim. kansi ja runko) sekä viilutetuilla MFD-levyilla rakennettu sisustus, joka on hankala kunnostaa. Samoin aikaisemmin mainitsemieni köli- ja peräsinrakenteiden heikkous. Nämä ongelmat aktualisoituvat samoihin aikoihin - tieytysti purjehditut mailit ratkaisevat - muiden suurempien korjaustarpeiden kanssa (koneen- ja elektroniikan vaihto, juokseva riki ym.). Kaikki nämä vaikuttavat jälleenmyyntiarvoon. Karu veikkaukseni on, että nykypursien ikä saattaa olla jotain 40 vuoden luokkaa.

Lue lisää

Mikä on pointtisi? Valtaosa, ihan muutamaa poikkeusta likuunottamatta, 40 vuotiaista pursista on vastenmielistä vanhaa romua. Jos laittaa 100-150 keur ehostukseen niin tilanne paranee. Mutta silti vanha on vanha ja siinä on vanhan ominaisuudet tallessa.

Vanha.liitto.jorisee kirjoitti:

Mikä on pointtisi? Valtaosa, ihan muutamaa poikkeusta likuunottamatta, 40 vuotiaista pursista on vastenmielistä vanhaa romua. Jos laittaa 100-150 keur ehostukseen niin tilanne paranee. Mutta silti vanha on vanha ja siinä on vanhan ominaisuudet tallessa.

Lue lisää

On kyse mantrasta, jota täällä jotkut hokevat säännöllisesti. Sitä riittävän usein toistamalla oman 70-luvun veneen statusarvo saadaan omissa kuvitelmissa nostettua naapurin uuden Bavarian yläpuolelle.

Ririrririri kirjoitti:

On kyse mantrasta, jota täällä jotkut hokevat säännöllisesti. Sitä riittävän usein toistamalla oman 70-luvun veneen statusarvo saadaan omissa kuvitelmissa nostettua naapurin uuden Bavarian yläpuolelle.

Lue lisää

On kyse mantrasta, jota täällä jotkut hokevat säännöllisesti. Sitä riittävän usein toistamalla oman saa omissa kuvitelmissa oman uudehkon Bavarian kaikin puolin ylivertaiseksi statusarvoltaan naapurin silmissä. Tosiasiassa vanha toimiva vene tuottaa omistajalleen edelleen varsin tarkkaan saman nautinnon niin purjehtiessa kuin satamassakin kuin uudempikin. Jotain uudessa saa, jotain menettää.

uus.tai.vanha kirjoitti:

On kyse mantrasta, jota täällä jotkut hokevat säännöllisesti. Sitä riittävän usein toistamalla oman saa omissa kuvitelmissa oman uudehkon Bavarian kaikin puolin ylivertaiseksi statusarvoltaan naapurin silmissä. Tosiasiassa vanha toimiva vene tuottaa omistajalleen edelleen varsin tarkkaan saman nautinnon niin purjehtiessa kuin satamassakin kuin uudempikin. Jotain uudessa saa, jotain menettää.

Lue lisää

Vain kiintymys vanhaan tuo tuon tunteen. Vanhat vennet on tunkkaisia, ahtaita , epäkäytännöllisiä ja pimeitä. Positiivisena ominaisuutena voi sanoa, että kun on vanha paatti niin voi sitten dissata uusia veneitä.

uus.tai.vanha kirjoitti:

On kyse mantrasta, jota täällä jotkut hokevat säännöllisesti. Sitä riittävän usein toistamalla oman saa omissa kuvitelmissa oman uudehkon Bavarian kaikin puolin ylivertaiseksi statusarvoltaan naapurin silmissä. Tosiasiassa vanha toimiva vene tuottaa omistajalleen edelleen varsin tarkkaan saman nautinnon niin purjehtiessa kuin satamassakin kuin uudempikin. Jotain uudessa saa, jotain menettää.

Lue lisää

Kukaan ei ole tätä kyseenalaistanutkaan. Mutta joku ottaa täällä säännöllisin väliajoin puheeksi MDF-sisustukset (joita ei ainakaan Bavarioissa ole), liimatut laipiot (Bavariassa laminoitu), jne. puppua. Eikö voisi olla tyytyväinen omaan vanhaan veneeseensä ilman, että kirjoittaa p-kaa uusista veneistä ? Tuollainen provoilu mielestäni osoittaa, että kirjoittajalla on jonkilainen alemmuuden tunne, jota pitää yrittää kompensoida näillä "vaihtoehtoisilla totuuksilla".

Ei vanhan paatin koko, mukavuus ja ominaisuudet mihinkään muutu, vaikka uusien veneiden vastaavat ominaisuudet muuttuisivat mihin suuntaan vaan, kyllä se vanha pysyy samanlaisena.

Juhannuskokkoja kirjoitti:

Vain kiintymys vanhaan tuo tuon tunteen. Vanhat vennet on tunkkaisia, ahtaita , epäkäytännöllisiä ja pimeitä. Positiivisena ominaisuutena voi sanoa, että kun on vanha paatti niin voi sitten dissata uusia veneitä.

Lue lisää

Eihän siinä uusia veneitä dissattu. Aiemmassa tosin dissattiin vanhoja. Tunne taas onkin se, mitä vanhassa on enemmän kuin uudessa. Sinällään, mitä purjehtimiseen tulee, on lukuisista itse purjehtimistani eniten iloa tuonut isoisän aikainen 6mR, vaikka plaanaamisen tuntu uusillakin on todella hauskaa.

uus.tai.vanha kirjoitti:

Eihän siinä uusia veneitä dissattu. Aiemmassa tosin dissattiin vanhoja. Tunne taas onkin se, mitä vanhassa on enemmän kuin uudessa. Sinällään, mitä purjehtimiseen tulee, on lukuisista itse purjehtimistani eniten iloa tuonut isoisän aikainen 6mR, vaikka plaanaamisen tuntu uusillakin on todella hauskaa.

Lue lisää

Jaa, ei dissattu ? Lueppa Venemestarin ja Venetimpurin postaukset tässä ketjussa uudelleen.

Ririrrriririri kirjoitti:

Jaa, ei dissattu ? Lueppa Venemestarin ja Venetimpurin postaukset tässä ketjussa uudelleen.

Mutta kun vastaus oli tähän:
"Mikä on pointtisi? Valtaosa, ihan muutamaa poikkeusta likuunottamatta, 40 vuotiaista pursista on vastenmielistä vanhaa romua. Jos laittaa 100-150 keur ehostukseen niin tilanne paranee. Mutta silti vanha on vanha ja siinä on vanhan ominaisuudet tallessa. "

Oliko siinä vastemielistä vanhaa romua uudet vai vanhat? Jos kommentoit, kohdista kommenttisi ymmärrettävästi.

uus.tai.vanha kirjoitti:

Mutta kun vastaus oli tähän:
"Mikä on pointtisi? Valtaosa, ihan muutamaa poikkeusta likuunottamatta, 40 vuotiaista pursista on vastenmielistä vanhaa romua. Jos laittaa 100-150 keur ehostukseen niin tilanne paranee. Mutta silti vanha on vanha ja siinä on vanhan ominaisuudet tallessa. "

Oliko siinä vastemielistä vanhaa romua uudet vai vanhat? Jos kommentoit, kohdista kommenttisi ymmärrettävästi.

Lue lisää

Ymmärtääkseni Juhannuskokkoja -kirjoittajan maintsema "dissaus", jota kommentoit, viittasi Venemestarin kirjoitukseen, jonka alla nämä kaikki postaukset ovat.

Tarkoitukseni ei ollut dissata Bavariaa, vaan kiinnittää huomiota venesuunnittelussa tapahtuneeseen yleiseen muutokseen. Rakenteita ei ole suunniteltu ensisijaisesti aikaa uhkaaviksi. Tämä koskee lähes kaikkia veneitä, ei vain Bavariaa.

Venemestari kirjoitti:

Tarkoitukseni ei ollut dissata Bavariaa, vaan kiinnittää huomiota venesuunnittelussa tapahtuneeseen yleiseen muutokseen. Rakenteita ei ole suunniteltu ensisijaisesti aikaa uhkaaviksi. Tämä koskee lähes kaikkia veneitä, ei vain Bavariaa.

Lue lisää

Koska rakenteet sitten mielestäsi on suunniteltu aikaa uhkaavaksi? Tai miten muutos on näkynyt käytännössä? Halvat Bavariat tulivat markkinoille n. 20 vuotta sitten. Kai monia käytännön merkkejä pitäisi jo olla näkyvissä, jos ne keskimäärin olisivat jo puolessa välissä käyttöikäänsä. Monilla yksilöillä on kuitenkin taustaa vuokrakäytöstä tai pitkäaikaisesta valtamerikäytöstä, joka kuluttaa venettä aivan eri tahtia kuin keskimääräinen käyttö.

Venemestari kirjoitti:

Tarkoitukseni ei ollut dissata Bavariaa, vaan kiinnittää huomiota venesuunnittelussa tapahtuneeseen yleiseen muutokseen. Rakenteita ei ole suunniteltu ensisijaisesti aikaa uhkaaviksi. Tämä koskee lähes kaikkia veneitä, ei vain Bavariaa.

Lue lisää

Voisitko samalla analysoida kaikenlaisten 40 vuotta vanhojen romujen rakenteita ja heikkoja kohtia. Silmämääräisesti joukossa ei kyllä varsinaisesti ole ainoastaan ikuisia ja vankkoja avomeripursia.

Venemestari kirjoitti:

Tarkoitukseni ei ollut dissata Bavariaa, vaan kiinnittää huomiota venesuunnittelussa tapahtuneeseen yleiseen muutokseen. Rakenteita ei ole suunniteltu ensisijaisesti aikaa uhkaaviksi. Tämä koskee lähes kaikkia veneitä, ei vain Bavariaa.

Lue lisää

70-80 -luvulta 2000-luvulle siirryttäessä veneiden rakenteissa on tapahtunut seuraavia muutoksia:
- on otettu käyttöön paremmin kosteutta kestävät isopthaalihartsit ja vinylesterit
- on otettu käyttöön injektiotekniikka, jossa laminaatin kuitupitoisuus on käsinlaminointia suurempi ja huokoisuus pienempi
- useissa komponenteissa on siirrytty tehdasvalmisteisiin osiin. Esim. peräsimet ja peräsinlaakerit, ohjauksen komponentit, rustien läpiviennit, ikkunat yms... Aiemmin nämä olivat veistämön omaa tuotantoa
- ruiskulaminoinnista on enimmäkseen luovuttu
- peräsimet ovat skegittömiä ja kölit useimmiten ilman "kölitaskua"
- Aivan uusimmissa (n. 2010-2015 alkaen) sisustuksissa on osin siirrytty kulmikkaampaan designiin jossa reunalistoja on vähemmän ja laminaattipintaa enemmän.
- sanotaan, että uusien veneiden sisustuksen vanerin pintaviilu on ohuempaa (ei omaa havaintoa)
- kaiken kaikkiaan eri valmistajien veneiden rakenteet ovat lähempänä toisiaan kuin 70- ja 80-luvulla. Syynä tähän lienee niin hintakilpailu kuin pakollinen CE-merkintäkin.

Tuon perusteella voisi sanoa, että ainakin laminaatti ja nuo ym. komponentit ovat uusissa veneissä laadukkaampia kuin vanhoissa. Sisustuksen kulmikkuus ja laminaattipinnat ovat ehkä enemmän makuasia. Ohuempi viilu (jos pitää paikkansa) vaikuttaa hiontaa ja uudelleenlakkausta. Lapioperäsimistä ja eväköleistä on ollut polemiikkia, mutta ainakaan lähipiirissä ei niistä ole mitään pahaa sanottavaa löytynyt. Ja onhan noita jo 80-luvun veneissä. Oikein tehtynä kestää. Omassa seurassa kaikki vettymisen vuoksi korjatut peräsimet ovat olleet 70- ja 80-luvulta.

Juhannuskokkoja kirjoitti:

Vain kiintymys vanhaan tuo tuon tunteen. Vanhat vennet on tunkkaisia, ahtaita , epäkäytännöllisiä ja pimeitä. Positiivisena ominaisuutena voi sanoa, että kun on vanha paatti niin voi sitten dissata uusia veneitä.

Lue lisää

Kaikki purjeveneet ovat kuvaamasi kaltaisia loukkoja vs mootoripursi tai moottorivene. Merellä ollessa on oleellista nauttia maisemista, muuallakin kuin ulkona ja luolamaisissa pursissa laskeudutaan , kuin kellariin jyrkkiä portaita pitkin.

ahdistavaa kirjoitti:

Kaikki purjeveneet ovat kuvaamasi kaltaisia loukkoja vs mootoripursi tai moottorivene. Merellä ollessa on oleellista nauttia maisemista, muuallakin kuin ulkona ja luolamaisissa pursissa laskeudutaan , kuin kellariin jyrkkiä portaita pitkin.

Lue lisää

Kuin kellariin jyrkkiä portaita laskeudutaan vanhemmissa Swaneissa ja Balticeissa ja yhteys ulkomaailmaan katkeaa. Se onkin niiden, muuten hyvien veneiden, ehdoton heikkous. Että sama pätisi kaikkiin purjeveneisiin tai olisi toisin kaikissa moottoriveneissä ja moottoripurjehtijoissa on todella kaukana totuudesta.

ahdistavaa kirjoitti:

Kaikki purjeveneet ovat kuvaamasi kaltaisia loukkoja vs mootoripursi tai moottorivene. Merellä ollessa on oleellista nauttia maisemista, muuallakin kuin ulkona ja luolamaisissa pursissa laskeudutaan , kuin kellariin jyrkkiä portaita pitkin.

Lue lisää

Meillä on isot tuplakattoluukut, runkoikkunat ja vaalea avara sisustus. Monttufiilistä ei enää ole ja porukka viihtyy.

Omiahavaintoja kirjoitti:

70-80 -luvulta 2000-luvulle siirryttäessä veneiden rakenteissa on tapahtunut seuraavia muutoksia:
- on otettu käyttöön paremmin kosteutta kestävät isopthaalihartsit ja vinylesterit
- on otettu käyttöön injektiotekniikka, jossa laminaatin kuitupitoisuus on käsinlaminointia suurempi ja huokoisuus pienempi
- useissa komponenteissa on siirrytty tehdasvalmisteisiin osiin. Esim. peräsimet ja peräsinlaakerit, ohjauksen komponentit, rustien läpiviennit, ikkunat yms... Aiemmin nämä olivat veistämön omaa tuotantoa
- ruiskulaminoinnista on enimmäkseen luovuttu
- peräsimet ovat skegittömiä ja kölit useimmiten ilman "kölitaskua"
- Aivan uusimmissa (n. 2010-2015 alkaen) sisustuksissa on osin siirrytty kulmikkaampaan designiin jossa reunalistoja on vähemmän ja laminaattipintaa enemmän.
- sanotaan, että uusien veneiden sisustuksen vanerin pintaviilu on ohuempaa (ei omaa havaintoa)
- kaiken kaikkiaan eri valmistajien veneiden rakenteet ovat lähempänä toisiaan kuin 70- ja 80-luvulla. Syynä tähän lienee niin hintakilpailu kuin pakollinen CE-merkintäkin.

Tuon perusteella voisi sanoa, että ainakin laminaatti ja nuo ym. komponentit ovat uusissa veneissä laadukkaampia kuin vanhoissa. Sisustuksen kulmikkuus ja laminaattipinnat ovat ehkä enemmän makuasia. Ohuempi viilu (jos pitää paikkansa) vaikuttaa hiontaa ja uudelleenlakkausta. Lapioperäsimistä ja eväköleistä on ollut polemiikkia, mutta ainakaan lähipiirissä ei niistä ole mitään pahaa sanottavaa löytynyt. Ja onhan noita jo 80-luvun veneissä. Oikein tehtynä kestää. Omassa seurassa kaikki vettymisen vuoksi korjatut peräsimet ovat olleet 70- ja 80-luvulta.

Lue lisää

Kommenttini ei koskenut vain Bavaa, vaan yleisimmin nykyisiä sarjatuotantoveneitä. Kyllä niiden kanssa pärjää, kun tiedostaa eräät piirteet. Laipioissa ja kalusteissa on usein käytetty kerrosrakenteita. Niihin ei parane mennä ruuvaamaan mitään puuruuveilla, vaan kiinitykset on toteutettava muilla keinoin. Eväkölien kanssa saa olla tarkkana. Kölit eivät toki tule karilleajossa pohjan läpi, mutta rakenteisiin tulee helposti piilovaurioita. Käytetyn veneen ostajan pitää olla tosi tarkkana, että vauriokorjaukset on tehty oikeaoppisesti. Samoin liimatut liitokset pitää tarkistaa.

Venemestari kirjoitti:

Kommenttini ei koskenut vain Bavaa, vaan yleisimmin nykyisiä sarjatuotantoveneitä. Kyllä niiden kanssa pärjää, kun tiedostaa eräät piirteet. Laipioissa ja kalusteissa on usein käytetty kerrosrakenteita. Niihin ei parane mennä ruuvaamaan mitään puuruuveilla, vaan kiinitykset on toteutettava muilla keinoin. Eväkölien kanssa saa olla tarkkana. Kölit eivät toki tule karilleajossa pohjan läpi, mutta rakenteisiin tulee helposti piilovaurioita. Käytetyn veneen ostajan pitää olla tosi tarkkana, että vauriokorjaukset on tehty oikeaoppisesti. Samoin liimatut liitokset pitää tarkistaa.

Lue lisää

Missä sarjatuotantoveneissä laipioissa ja kalusteissa käytetään kerrosrakenteita? Itse en ainakaan tiedä ainuttakaan. Useimmissa on vaneri pintaviilulla aivan kuten 70-luvun Swaneissakin. Joissain keveyteen pyrkivissä veneissä on sitten vaahtoytimellä tehtyjä sisustusosia ja jopa laipioita. Suomessa ainakin EF34 ja Finn Flyerit on tehty noin. Myös joissain muissa vastaavissa on kerrosrakennesisustusta.

Eväkölit tulivat jo 70-luvulla ja 70/80-luvulta on paljon esimerkkejä puutteellisesta kölituennasta ja sisämodulista, jonka alle on vaikea päästä korjaamaan ja tarkistamaan.

Siksikö uusia veneitä myytiin Suomessa viime vuonna jopa 11 kpl?

Sunwindeja näkyy olevan myynnissä 32 kpl, siis lahes sama määrä kuin Bavarioita. Paljonkohan Santtuja on rekisterissä?

Onhan-niitä kirjoitti:

Sunwindeja näkyy olevan myynnissä 32 kpl, siis lahes sama määrä kuin Bavarioita. Paljonkohan Santtuja on rekisterissä?

Sunwind-merkkisiä purjeveneitä on rekisterissä 488 kpl. Mediaanisanttu on vuodelta 1985.

No se kertoo ehkä siitä, että Santut ovat jo kiertopalkintoja ja Bavat vaihtavat nyt alkuperäisestä kodista seuraavaan.

Onhan_niitä kirjoitti:

No se kertoo ehkä siitä, että Santut ovat jo kiertopalkintoja ja Bavat vaihtavat nyt alkuperäisestä kodista seuraavaan.

Tai siitä, että santtuja on myyty Suomessa paljon 80-luvulla, ja Bavoja 2000-luvulla.

Osaatko yhtään tarkemmin kertoa, paljonko Bavarialla voi aallokossa purjehtia?
Meidän Bavarialla on purjehdittu Atlantilla noin 20.000 merimailia ja Välimerellä yli 40.000 mailia, aika moneen otteesen on ehtinyt olla ihan kovaakin keliä. Lokiin on kertynyt jo yli 70.000 mailia eikä vielä mistään noista viisaasti valistamistasi ongelmista ole viitteitä.
Olen Bavariallamme purjehtinut Atlantilla ja/tai Karibialla vuosina 2003, -04, -05, -06, -09, -14 ja -15. Kokemusteni mukaan vene kulkee isossakin aallokossa hyvin. Perusdacronit tosin pitää vaihtaa venymättömiin triradial-leikattuihin, kuten muissakin veneissä.

Bavarioissa on kylläkin runkoon (ei kanteen) laminoidut laipiot, joten eivät ne voi liimauksesta irrota. Laminoinnista toki voi irrota, tosin en muista sellaisesta kuulleeni. Monesta 80/90-luvun skandiveneestä tiedän laipion laminoinnin pettäneen.

No ei kyllä todellakaan ole laminoitu runkoon vaan pelkällä massalla kiinni. Taidat olla navan omistaja kuin noin palturia päästelet

Varmajuttujoo kirjoitti:

No ei kyllä todellakaan ole laminoitu runkoon vaan pelkällä massalla kiinni. Taidat olla navan omistaja kuin noin palturia päästelet

Tämäkin juttu tulee tasaisin väliajoin, ja samalla tavalla aina näytetään, että on laminoitu. Kaiva linkit aiemmista ketjuista.

Hohhhoijaaa kirjoitti:

Tämäkin juttu tulee tasaisin väliajoin, ja samalla tavalla aina näytetään, että on laminoitu. Kaiva linkit aiemmista ketjuista.

Oliskohan kiinni vuosimallista, millä on laipiot kiinni?

onkoaina kirjoitti:

Oliskohan kiinni vuosimallista, millä on laipiot kiinni?

Niin, löytyisikö nyt oikein tarkkaan etsimällä joku tietty vuosimalli, josta laminointi puuttuisi ? Se olisikin oikein tajunnan räjäyttävää ! Googlaappa koko yö Bavarioita. Kyllä kannattaa.

Varmajuttujoo kirjoitti:

No ei kyllä todellakaan ole laminoitu runkoon vaan pelkällä massalla kiinni. Taidat olla navan omistaja kuin noin palturia päästelet

Kun katsot tämän informatiivisn videon, niin kohdassa 10,27 näet laipioiden laminoinnin. Katsomalla alun näet myös että mdf- puuta ei Bavarioissa ole. https://youtu.be/f5Et2R0oIJY.

Videotehtaalta kirjoitti:

Kun katsot tämän informatiivisn videon, niin kohdassa 10,27 näet laipioiden laminoinnin. Katsomalla alun näet myös että mdf- puuta ei Bavarioissa ole. https://youtu.be/f5Et2R0oIJY.

Lue lisää

Pahoittelut. Virhe linkissä. Tässä uusi. https://www.youtube.com/watch?v=f5Et2R0oIJY&feature=share

Ei tuollaisen Bavarian myynti kovin tuskaista ollut ainakaan elokuussa 2017.
Vm. 2005 erittäin hyvin pidetty B32 meni kohtuuhintaan 4 päivässä kaupaksi.

Ehdottomasti pitää veneitä kaventaa 40cm mutta seisomakorkeudesta pitää ottaa pois vain 15cm niin on veneet yhtä hyviä kuin 70-luvulla. Ja veneilijät tykkää.

Säälittävähän sellainen on joka tuntee veneensä olevan huono siksi jos sen arvo rahassa mitattuna on yhtäkkiä muuttunut vähäiseksi, vaikka se vene ei ole muuttunut mitenkään.

Myymätön vene -niimerkki on oikeassa. Näkisin, että ainakin osa 2000-luvun veneistä on hinnoiltaan oikeilla linjoilla (moni Bava, Bene jne) mutta vanhemmat, 70-80-90-luvun veneet ovat lähes poikkeuksetta ylihinnoiteltuja eivätkä tule koskaan menemään kaupaksi. 41t vm 75 Marina 95 vaiko 49t vm 2007 Bavaria 30? Ensinmainitun oikea hinta lienee 15-20t ja siitä voisi joku saada vakaan aloitusveneen. Kun nuo vanhemmat veneet eivät liiku, eivät liiku uudemmatkaan/isommatkaan.

Jos pyyntihintoja määrättäisiin, niin ne eivät olisi pyyntihintoja vaan ne olisivat hintamääräyksiä tai ohjehintoja. Melko huvittavaa syyttää jotain vanhaa venettä uudempien veneiden myymättömyydestä.

Puupäille kirjoitti:

Säälittävähän sellainen on joka tuntee veneensä olevan huono siksi jos sen arvo rahassa mitattuna on yhtäkkiä muuttunut vähäiseksi, vaikka se vene ei ole muuttunut mitenkään.

Lue lisää

Tuo on joku tunneasia. Säälittävää sen sijaan on se, ettei veneenomistaja huomaa ilmoittaa vakuutusyhtiölleen vakuutusarvon alenemaa! Ylivakuuttaminen ei hyödytä ketään muuta kuin vakuutusyhtiötä.

Tilanne on autopuolella ja moottorivenepuolella normaali. Yli 15 vuotta vanhalla henkilöautolla on arvoa 500-1500 euroa melkeinpä varustelusta, merkistä tai mallista riippumatta. Moottoriveneissäkin joku vuoden -85 normivene vuoden -85 moottorilla on muutaman tonnin arvoinen. Purjeveneet on nyt päässeet samaan vaiheeseen, jossa hinta on vähemmän tärkeä kuin käyttökulut.

Eipä kai tästä voi muuta johtopäätöstä vetää, kuin että ennen markkinoilla oli liian vähän tarjontaa suhteessa kysyntään. Laman aikana kysyntäkäyrä on liikahtanut vasemmalle. Suomessa tilanne oli vääristynyt, kun käytettyjen markkinat oli suljetut. Nyt me on suunnilleen saavutettu Euroopan hintataso.

"Yli 15 vuotta vanhalla henkilöautolla on arvoa 500-1500 euroa melkeinpä varustelusta, merkistä tai mallista riippumatta." Yritäpä löytää tuon hintainen ja ajokuntoinen vaikkapa 60-70-luvun Volvo Amazon, perusfordi, Kuplavolkkari, pikkufiiu tai Saabi. Voi olla vaikea tehtävä. Yksikertaiset ja aikaa uhmaavat konstruktiot pitävät yllättävän hyvin pintansa. Samoin on pursien laita. Epäilen, että esim. Muovifolkkaria tai Antillaa ei tulla koskaan näkemään Kuusakoskella.

Stephens kirjoitti:

"Yli 15 vuotta vanhalla henkilöautolla on arvoa 500-1500 euroa melkeinpä varustelusta, merkistä tai mallista riippumatta." Yritäpä löytää tuon hintainen ja ajokuntoinen vaikkapa 60-70-luvun Volvo Amazon, perusfordi, Kuplavolkkari, pikkufiiu tai Saabi. Voi olla vaikea tehtävä. Yksikertaiset ja aikaa uhmaavat konstruktiot pitävät yllättävän hyvin pintansa. Samoin on pursien laita. Epäilen, että esim. Muovifolkkaria tai Antillaa ei tulla koskaan näkemään Kuusakoskella.

Lue lisää

Niin, vai johtuuko ajokuntoisten k.o. automallien korkeampi hinta siitä, että suurin osa valmistetuista yksilöistä on lakannut uhmaamasta aikaa, ja joutunut paaliin. Vielä ajokuntoiset alkavat olla keräilykappaleita. Toyota Corollia on liikenteessä niin paljon, että keräilystatusta ei ole.

Stephens kirjoitti:

"Yli 15 vuotta vanhalla henkilöautolla on arvoa 500-1500 euroa melkeinpä varustelusta, merkistä tai mallista riippumatta." Yritäpä löytää tuon hintainen ja ajokuntoinen vaikkapa 60-70-luvun Volvo Amazon, perusfordi, Kuplavolkkari, pikkufiiu tai Saabi. Voi olla vaikea tehtävä. Yksikertaiset ja aikaa uhmaavat konstruktiot pitävät yllättävän hyvin pintansa. Samoin on pursien laita. Epäilen, että esim. Muovifolkkaria tai Antillaa ei tulla koskaan näkemään Kuusakoskella.

Lue lisää

Kyse ei ole siitä, että nuo 60/70-luvun autot olisivat pitäneet yllättän hyvin pintansa. Kyse on muutamasta harrastelijoiden suurella vaivalla ylläpitämästä yksilöstä. Erittäin harva noista on oikeasti käytössä päivittäisessä ajossa. Purjeveneissä tilanne on hyvin erilainen eli suurin osa noin vanhoista veneistä on edelleen sellaisessa käytössä, johon ne uutenakin on ostettu.

Autojen osalta hintakehitys taitaa mennä niin, että aluksi hinta laskee vauhdilla. Nyt 90-luvun autot ovat lähes olemattoman arvoisia muutamia erikoisautoja lukuunottamatta. Tieliikennekelposia on Nettiautossa myynnissä vajaasta 200 € alkaen. 90-luvun tieliikeenekelposia henkilöautoja tuolla on 4718 kpl. Niistä lähes puolet (2070) on pyynniltään 1500 tai alle. 20 vuoden päästä noista lienee 95-99% paalattu. Jäljellejäävät on silloin moneen kertaan korjattu tai säilytetty sisällä suojassa kosteudelta. Kyse on harrasteautoista ja hyvin rajoitetusta tarjonnasta, mikä nostaa hinnat aivan järjettömiksi tavallista autoa etsivän kannalta.