Onko uskovien leimaaminen helluntaiseurakunnassa aivan yleistä, vai onko se vain muutamien seurakuntien huono ja tahditon ominaisuus?
Kun menin erään Jeesukseen uskovan naisen kanssa Kaavin helluntaiseurakuntaan, niin meidät leimattiin avopariksi erään vanhemman veljen toimesta. Eikä meiltä edes tiedusteltu, missä suhteessa me elämme, tai elämmekö me yhdessä laisinkaan. Heti vaan lätkäistiin avoparileima otsaan ja sanottiin, ettei meille avopareja oteta.
Samoin, kun menin erään uskosisareni kanssa Korson helluntaiseurakuntaan, niin pastori tuli kokouksen loputtua sanomaan heti ens'töikseen, että meillä ei avopareja suosita. Eikä hänelläkään ollut tahdikkuutta tiedustella sitä, missä suhteessa me elämme tai elämmekö me suhteessa laisinkaan.
Kun menin erään Jeesukseen uskovan naisen kanssa Kaavin helluntaiseurakuntaan, niin meidät leimattiin avopariksi erään vanhemman veljen toimesta. Eikä meiltä edes tiedusteltu, missä suhteessa me elämme, tai elämmekö me yhdessä laisinkaan. Heti vaan lätkäistiin avoparileima otsaan ja sanottiin, ettei meille avopareja oteta.
Samoin, kun menin erään uskosisareni kanssa Korson helluntaiseurakuntaan, niin pastori tuli kokouksen loputtua sanomaan heti ens'töikseen, että meillä ei avopareja suosita. Eikä hänelläkään ollut tahdikkuutta tiedustella sitä, missä suhteessa me elämme tai elämmekö me suhteessa laisinkaan.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Ihminen on ihminen joka paikassa, mutta minua itseäni tuollainen ärsyttää suunnattomasti!
Tuo on jopa heikkouteni, että annan mieleni yltää melkein raivon partaalle saakka kuullessani jonkun puhuvan luulojansa jostain toisesta ihmisestä!
Tai jos arvuutellaan, että joku on tehnyt jotain tai kuulin sieltä ja Täältä, että sekin on semmone.huh huh!!
Yleensä, jos noin tapahtuu joko poistun hiljaa paikalta tai menen aivan mykäksi, etten livauta mitään rumaa suustani.
Mutta tuo mitä kirjoitit. Ihmeellistä, ettei ensin iloita, että ihana kun tulitte ja sen jälkeen voi pastori niinkuin hänen tehtäviinsä uskovaisena kuuluu ohjata seurakuntalaisia Raamatun mukaiseen elämään ja silloinkin Rakkaudella tietäen, että on itsekin yksin armosta uskomassa.
Ja tottakait ensin selvittää miten asian laita on.
Olen joskus törmännyt tai useammankin kerran, että seurakuntalaiset ovat keskenään olleet huolissaan jonkun tietyn ihmisen tekemisistä ja päättäneet keskustella kyseisen ihmisen kanssa.
Olisi AINA hyvä muistaa, että kuulopuheet ovat kuulopuheet kun lähestyy ohjaamaan jotain ihmistä ja ei ainakaan ylhäältä päin missään tapauksessa!
Minua tuo kertomasi kauhistuttaa!
Ymmärrän kyllä senkin, ettei varmasti ole helppoa pastorin tai kenenkään muunkaan tulla neuvomaan asioissa ja se vaatii tietynlaisen armoituksen sekin, että osaa oikein puhua ja rakkaudella neuvoa.
Moni on varmasti arkakin neuvomaan.
Pitää korjata että varmaan he rakkaudella teillekkin sanoivat ja tarkoittivat hyvää, tosin mahdotonta oli tuo käytös.
Tulee itsellänikin suutuksissani kirjoitettua mitä sattuu.
Noinhan se ehkä sen tarkoitus olikin.
Meitsin reaktio oli se, että kun käsi meni nyrkkiin ja meinasin kurmottaa tuota kaavilaista, niin kyseinen matkakumppanini otti meitsiä kädestä kiinni ja sanoi, että elä nyt kun se on vanaha ukko, käypi huonosti, eikä homma ole Herrasta, anna sen olla. Ja minä annoin olla.
Eihän!! Et nyt sentään olisi lyönyt?? Mutta en ihmettele, jos miehellä kuohahtaa.Joku voisi äkkiseltään antaa äkäisen suullisen palautteen. Onneksi oli matkakumppani pitelemässä!
Ei monikaan mies olisi hiljaa niellyt.
En ehkä olisi lyöny turpaan, mutta teki mieli pyöräyttää ukko raivelista kontalleen ojanpenkalle ja monottaa perseelle sanoen, että katsele nyt sitä sormusta sieltä ojan pohjalta, jos se vaikka sinne olisi luiskahtanut.
Alkoi sormusta kyselemään ja sen puuttumisen seurauksena avopariksi nimittelemään. Ensin seurakunnan eteisessä ja toisen kerran parkkipaikalle perässämme juosten.
Kauheaa mitä kirijotat, mutta tommosia me ihmiset ollaa suuttuessa. Onneksi jäi ajatuksen tasolle! Heh Heh hee..nyt mietin uskonkohan ennää ihtekkää tuota sinu juttua Heh Heh...että parkkipaikalle juoksi ravatti kaulassa.
Näen sielunisilmillä Heh Heh..
Jos olisi halunnut vihkiä tekijät samantien.
Varmasti hyvvää tarkoitti ja vanhempia ihmisiä pittää kunnioittaa.
Se tosiaankin jäi pelkäksi ajatukseksi. Kiitos Herralle!
Ja sitten siinä kävi myös tälviisteen, että kun seurakuntayhteys Kaavin helluntaiseurakuntaan meni tuolla hommalla överiksi, niin se laantui.
Kun ajattelin, ettei kyseiseen seurakuntaan saa tulla kenenkään lähimmäisensä kanssa ellei ole sormusta sormessa ja vihkitodistusta plakkarissa, niin katselen toisen seurakunnan, johonka saa tulla sellaisenaan kuin on, sanan kuulolle. Löysin Kuopiosta, jonneka matkaa oli rapiat 80 km. Siinä vaan täytyy olla asennetta, että ajelee kirkkoon pariksi tunniksi tuollaisen matkan.
Ei voi olla nauramatta, jotenkin nii miehille tyypillistä käytöstä! Vaikka vakava asija!No miten se sinu "morsmaikku", käykö edelleenki kaavissa?
Onko ennää mahdollista, että kävisin siinä lähempänä seurakunnassa, ku oha tuo 80 km kuitenkin aika pitkä matka.
Tosin täällä meillä päin tuo o ihimiste työmatka pittuus!
Eipä se taija ennään olla mahollista, että kävisin Kaavin helluntaiseurakunnassa, kun nykyiseltä asuinpaikkakunnalta matkaa on yli 200 km ja Jyväskylä on 15 km päässä.
Kyseinen 'morsmaikku' asuu Lieksassa, kun lähti mun kanssa aviossa ollessaan oma-alotteisesti ns. 'kierrätykseen yhteishyväksi' ja ero tuli. En tiedä, meneekö hänellä edelleenkin elämänkurveissa mutkat suoriksi. Ainakin ajokortti oli kärähtänyt. Ei missään hellanuunissa, vaan seriffien ratsiassa.
Sie taijat murteen perusteella olla Oulusta tai ehkä Lapista?
Pietarsaaren helluntailaiset ovat kovia herjaamaan ja häiriköimään pakanoita. Sanovat itse tällaisen toiminnan tarkoituksena olevan kohdehenkilön murtaminen henkisesti.....Ja siitä seuraisi heidän ajatttelumaailmansa mukaan kohdehenkilön kääntyminen heidän porukkaansa mukaan ???
Kun siellä on pakanaiselle kohdehenkilölle pelastus ja armo ja mitä kaikkea.....Että sellainen rekrytoinnin ajatusmaailma helluntailaisilla täällä Pietarsaaressa.
Ja on se muuten muutamalla muullakin uskonlahkolla samat teesit.
Häiriköimällä rekrytointia....huh huh !
No niihä ne sieltä päin arvaavat, että Oulusta tai Lapista, ku kuulevat minu puhuva.
Läheltä Oulua oon. Täällä kirjoita ussei vähä mihi kirijaimmee sormi sattuu osummaa ja kone arpoo loput.
Voi että, ompa teheny ikävä tempu! On siinä ollu sinullahi monenlaista!
No joo, pikkuse o sitte liia kaukana Kaavi!
Mutta ei oo hääviä tuo, jos pittää kaukana käyä seurakunnassa, kun lähempi tuottaa pettymykse!
Millainen kone sinulla on, kun se ennakoi sanat, jotka pitää kirjoittaa? Mulla on asusin läppäri pöydällä levällään. Ja vaikka tässä ei ole ennakoivaa tekstin käsittelyä, niin siltikin sanoista saattaa jäädä kirjain pois tai sanaan tulee ylimääränen kirjain lisää. Ja ellen ole tarkkana, niin teksti menee menee joskus ihan vituralleen. Kun kirjoitan jotain ja jätän tarkistamatta, niin teksti on aivan muuta kuin mitä kirjoitan. Täytyy lukea moniaanni kerran, että se on sitä, mitä luulen kirjoittaneeni.
Läheltä Oulua. Mihin ilimansuuntaan?
Oot hirvee kiroiemaan! Huh huh!!
Niin tästä rannikolta oon. Hieman Oulusta kaakkoon päin. Onko tuttuja täälläpäin? Tai murretako mietit?
Meinaatko, että ne sanat niinku vituralleen tai persana on kovaa kiroilemista.. No saattaahan ne uskovaisten korvissa karahtaakin.. Sorry! Lontoon kielellä sano. Paljon muutapa mie en Lontoon kielellä osaakaan.
Siksi kysyin, kun oot kiinnostava naisimmeinen. On mukava rupatella samalla aaltopittuuvella.
Asuu siellä Oulussa mun vanhempi systeri ja mukulat ja toinen systeri Haukiputtaalla. Ei ole tullut käytyä alvariinsa. Ei edes joka toinen tai kolmaskaan vuosi.
Meinaan just sitä!
Onko nämä sinu siskosi uskovaisija? Haukiputaalla tiijä useampiakin helluntailaisija.
Vai kiinnostava, älä säikyttele!
No pittääpä karsia kielenkäytöstä moiset sanat veks, niin siitä se siilautuu kondikseen.
En osaa sanoa ovatko uskovaisia. Muistavat kiittää ehkä jouluna Jumalaa, mutta Jeesus taitaa olla vähemmän tunnettu persoona heille. Mutta jos uskovat Jeesukseen, niin eivät kuitenkaan kerro sitä ääneen julkisesti. Toiseksi vanhin systerini, joka asuu Kainuussa, on luterilainen uskova ja samoin hänen aviomiehensä. Kasteasiasta sanoivat, että kun heidät on lapsena kerran kastettu, ei siihen toista tarvita. Minä totesin, että saattaahan se toki noin ollakin sille, joka uskoo.
Ja koska vesikaste ei ketään pelasta, vaan Jeesuksen veri, joka on yhtä kuin Isä Jumalan Pyhä Henki, niin syntien anteeksiantamus Jeesuksen nimessä ja veressä on se oleellisin elementti pelastukseen.
Kuinka niin säikyttelen?
Aamen! Olisinko yhtä kiinnostava, jos oisi mies?
Aviomieskö, tai joku muu mies?
Kun meillä on jutut luistanu, niin aattelen, ettei se mies nyt mikään este keskusteluihimme ole. Ja emmehän me kai nyt mitään henkilökohtasta suhdetta ole palstalla kehittelemässä, vaikka monenlaisista asioista mielipiteemme ilmaisemmekin. Näin mie tästä meidän keskinäisestä kanssakäymisestämme aattelen. Ystävyys on rikkautta. Ja parempi on kaukainen ystävä, kuin läheinen vihamies.
Heh heh no hyvä! Säikähi, että mitä tarkotit, ku kirijotit, että naisimmeine. Vaikutat kyllä tosi mukavalta ja avvoimelta! Älykäs myös! Ihte en oo kovi älykäs, vaa iha liija ussei tunteella menijä.
Hieno aurinkoinen keli. Mukavaa päivän jatkua!
Se naisimmeinen on mulle tarttunut mieleen tuolta savon seudulta, kun se ilimaus kuulostaa lämpimältä.
Älykkydestäni en tiiä senkummempaa kuin sen, että yhessä mittauksessa ei saatu lukua laisinkaan. kun se on kuulemma keskitason ja neron välillä. Ja se älykkyys näkyy silviisteen, että aloin tutkistelemaan Isä Jumalan viisautta, aikoinaan uskoon tultuani. No siitä oli seurauksena se, että kun Isä Jumalan viisaus täytti sydämeni ja pääni, niin ajankuluessa tukka tosiaankin lähti ja naamanpesumatka piteni melkein takaraivoon saakka. Järki ja tukkahan ei tunnetusti pysy samassa päässä.
Vaan sanoihan se eräs työntutkija tuolla Outokummun Turulan konepajalla, että on siinä tällainenkin selitys tähän klanipääasiaan, ettei tyhjä lato kattoa kaipaa.
Nyt meni iha hilijaseksi, ku puhut nii värikkäästi Heh Heh. Mitä tuoho ossaa ees sanua mittää! Nii hyvät hoksottimet Sulla, että tyrmistyy hiljiaseksi!
Unohi mitä piti kirjoittaa!
Nii tuota minu isähä oli aikoinaa Outokummu työnjohtajia ja projektipäällikkönä,
Kyllä, ku älyää ottaa Jeesukse sydämeensä, ei muuta tarvihe älytäkkää!
Käytätkö sinä lippistä talavella?
Savolaesena korjoon; "naesimmeenen,,", ee muuta :p
Hmmm...
Kun lippiksellä ei 10 asteen pakkasella oikein tarkene, niin käytän vuorellista pipoa, jossa on narun nokassa tupsu. Pittäähän se hupsulla tupsu olla.
Oletsko sie alunperin outokumpulainen? Olen aikoinaan asunut myös Outokummussakin.
Ajattelin, kun olen nähnyt vähähiuksisilla miehillä lippalakkeja ja miettinyt, miten tarkenevat!
En ole, Isäni teki työuransa Tornion Outokummun tehtaalla.
Sinähän olet asunut monessa paikkaa! Mielenkiintoista! Ihmekkö tuo sitten, kun osaat puhua noin mukavasti ja sujuvasti! Kokenut ja maailmaa nähnyt siis.
Olen sairaslomalla nyt. Eksyin tänne palstalle melko vastikään, kun yritin saada aikaani kulumaan tekemättömyydessä huoh!
Oletko sinä kauankin kirjoitellut tälle palstalle? Käytkö muillakin vastaavilla palstoilla? Tiedän olevani utelias. Toppuuta reilusti vaan, jos kyselen liikaa.
Jatkan samaan syssyyn, Oletko vielä työelämässä?
Lopettakaa moinen kuhertelu ja lässytys. Tämä ei ole mikään deitti-palsta. Jos tunnette tarvetta keskinäiseen kirjeenvaihtoon, tehkää se vaikkapa s-postitse.
Hui, jos tämä vaikuttaa sinusta kuhertelulta, pitää lopettaa! Tai huumorilla laitoit? Noin minä vaan ruukaan puhua! Puhuin, kuin ihmiselle, en niinkuin miehelle kuherrellen.
Deitti-palstako? Semmossee et kuule saa minua kirveelläkkää!
Olen pahoillani, jos keskustelumme on aiheuttanut pahennusta?
Jos sulla 'saviseutulainen' ei ole muuta sanottavaa, kuin negatiivinen näkemys keskustelustamme, niin älä sekaannu meidän keskusteluun laisinkaan, vaan ou piä pienempee iäntä, vaikene ja ole hilijjoo.
Eikä meiän tarvitse ainakaan sulle raportoida aikeistamme. Se paina mieleesi!
Taipaleeni mie aloitin Kuhmosta. Vauhtia kävin ottamassa Tukholmasta, josta palasin paluumuuttajana takaisin Kuhmoon. Sitten aukesi työprojekti Venäjällä. Kostamuksessa. Sen jäläkeen teollisuuspurkuhommissa eri puolilla Suomea, jonka seurauksena moni paikkakunta ja kaapunti tuli tutuksi. Välillä asuin Lieksassa ja Outokummussa ja Kaavilla. Kaavin jäläkeen Kuhmossa, josta matkustin vuodeksi suutarinkurssia käyä rytyyttämään Hedenesetiin, Ruotsiin.
Nyt olen rauhottunu ja jämähtänyt tänne Muurameen, jossa olen asunut rapiat kymmenen vuotta.
Minusta on vaan mukava, että löytyi edes yksi Jeesukseen uskova naesimmeenen, jonka kanssa voipi raatata ummet ja lammet asioista maan ja taivaan väliltä. Eikä se ole laisinkaan huono ominaisuus naesimmeesessä, että ossoo puhuva asioista. Nii että jatketaan vuan.
Olen eläkeukko. Eläkkeen myöntivät 1.11.2017, kun olin istua karjottanut ja välillä seissyt pitkäaikaistyöttömänä lusmuillen yhteen kyytiin kesät talavet ainakin kolome pitkää vuotta.
Minä en taija jatkaa. Muutehi, ku kaks miestä o eri mieltä asijasta, naisena mee hämillee. Vähä oo ku fasaani. Kukkoa hankala seurata, ku toine käskee toista ja toine toista.
Kumpaaki pitäis osata kunnioittaa! Ja etenkin, ku mies, nii tottunut, et häntä kuunnellaa ja kunnioitettaa!
No aikasa kutahi sano pässi, ku päätä leikattiin.
Van eipä sitte muuta kuin Isä Jumalan siunausta sinne arjenharmauteesi ja juhla-aikoihinkin.
Kiitos samoin! Vielä ku sais tämä lahonpään kyllästettyä nii Raamatu sanalla, ettei aina määkisi tyhmyyksiä :( Mutta minkäs teet, ei se opi, ei vaikka päähä löis ja lujjaa!!
Minä vähä säikähi, ku aloit vaikuttammaa liijaki mukavalta, jote senki takia saviseutulaisen letkaus oli hyvä teko.
En lirkutellu VIELÄ! Huh onneksi! Lähellä oli! Säikähi ,:(
Siunausta!
Kyllä sen pään ja sydämen kyllyys siinä ajan kanssa Raamattua lukiessa tullee tutuksi, kun ei hättäele. Kun kaikessa rauhassa ja Jeesusta välillä kiitellen ymmärryksen lisäämisestä luet vaan luvussa olevan aiheen tai luvun kerrallaan, niin siitä ne Kirjoitusten opetukset näkönsä näyttää. Ja jos Raamatun lukutouhu alkaa joskus vähän tökkiä, niin ulkoilulenkki tuulettaa kummasti vaan aivot. Eikähän se ole pakko raittia pitkin juosta porhaltaa tukka hulumuten, kun voi kävelläkin. Ja ellei kävelemään pääse, niin voihan sitä istua karjottaa mökin kuistilla tai kerrostalon parvekkeellakin happea välillä haukkaamassa.
Ei ne kaikki Raamatun Kirjoitukset ole Billy Grahamillekaan vielä seleviksi tulleet, vaikka mies on lukenut Raamattunsa elämänsä aikana yli kolme ja puoltuhatta kertaa. Ja kun Billyllä alkoi näkö hämärtyä, eikä lasitkaan auta asiassa, niin hänen tyttärensä lukee hänelle Raamattua.
En tiedä onko Billy enää elossa. Mutta silloin, kun oli 8-kymppinen, tässä joku aika sitten, hän kertoi asian, niinkuin mie kirjoitin hänestä.
Suoraan sanon. Minua pelottaa, että kiinnostun sinusta miehenä, joten lopetan! En tiedä, mistä tuo tuntemus johtuu. Varmaan vihtahousun juonia.
En pysty enää ajattelemaan sinua ihmisenä, vaan miehenä. Parempi, ettei anna enempää kiusaukselle pikkusormeaan.
Ei se ole vihtahousu.
Se on kauan helluntailaisuudessa vakanalla, tukahdutettu ja komerossa pidetty todellinen nahkahousuinen ja mursuviiksinen minäsi. Homoseksuaali mies sieltä vaan pulppuaa pintaan eikä sitä mikään kovakantinen ja puoskaroiva eheyttäminen enään piiloon paina.
Elämäsi on alkamassa. Onneksi olkoon !
Peleko pois ja kukka rintaan.
Naisena mie olen sinua tähän saakka aatellu ja naisena kohdellut. Sillähän minä käytin erräässä mielipitteessäni ilimasua mielenkiintonen naesimmeenen. Eikä se nyt ollut millään väärällä ajatuksella aateltu, vaan aevan vilipittömällä mielenkiinnolla. Sulla kun on harvinaisen selevät sävelet elämän suhteen. Ja kun vastaat esitettyihin kysymyksiin lyhyesti ja ytimekkäästi, niin se tekee keskustelusta mielenkiintoisen.
Palstan keskusteluissahan on joillakin tapana suoltaa melekeen puoli Raamattua mielipitteensä tueksi, vaikka asia tulisi paremmin ymmärretyksi muutamalla lauseella ilmaisten.
Höpsistä! Oot kauhia hah haaa!!! Sanailusta saat pisteitä, sisällöstä et!
Kyllä minä tiedän mikä se on! Se on HUREUDENHENKI, joka hyvin harvoin viihtii minua rassata, onneksi!
Luuletko oikeasti, että ilman Jeesusta aijon elää? Kaiken kokemani jälkeen? Ehei kuule, ei ei!!
Ei mikään maailmassa saa minua enää irti hänen rakkaudestaan! Olen kokenut sen henkilökohtaisesti ja haluan elää Hänen kanssaan nyt ja kerran iäisyydessä.
Silloin se elämä vasta alkaa, kun tulee uskoon. Kokemuksesta sanon!
Älä unta näe!!
Oha minullahi tuttuja miehissäkki. Juu, kannattaa kirijottas vaa semmoista, jonka pystyt myös emännällesi näyttämään!
Onpa lapsellista valehtelua, ja toinen vielä lohduttaa. Voi kuin hurskaasti osasitte viikkonne aloittaa yök!
Tässä mitään hurskaita olla ja mistä sen tietää kuka milloinkin valehtelee. Jos minulle joku tuollainen puhuisi , niin ilman muuta hirvittäisi!
Palstalla tosin on aina tuo valehteleminen mahdollisuus, että voi valehdella jopa omista asioistaan.
Mutta lasken sen varaan, että aloitus on totta.
Sillä jos se on totta, olisi todella hirveää sanoa, että valehtelee ja mitätöidä toisen huono kokemus.
Missä Sinä 'Pimeyden.huvia' sen valheen nyt haivaitsit?
Totta aloituksen joka sana.
Ja koska noin kävi kahdessa helluntaiseurakunnassa, ja kun en ala asiaa millään tavalla itse yleistämään, niin sillähän minä kysyin, että onko kyseinen tahdittomuus aivan yleistä helluntaiseurakunnissa, vai ainoastaanko näissä kahdessa?
"Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu" Sananlasku (etsi)
Ja minä en ossaa vastata, kun on niin vähä kokemusta asijasta tai tuski ollenkaa!. Käyn tosi harvoi helluntaiseurakunnassa.
Oon ollu siellä yhen naise kanssa ja muutama kerta ollu yks vanahapoika (niinsanotusti )mukana.
Mutta se vanahapoika o sellane, jotka kaikki tietää, ettei oo meijä kummankaa naise hellu, eikä kenenkään muunkaa.
Hän kulukee millo kenenki kyyvillä, mutta seurakunnassa istuu mieluiten mieste vieressä.
En tiijä sitten miten seurustelevat parit, Kait he nyt vierekkäin istuvat enne naimissii menua, eikä heille sanota , ettei suvaita.
Jos joku helluntailainen ossais paremmin vastata.
Ookko sinä ihte uskovaine?
Niin ja pittää lisätä, että aina koheltu hyvin helluntaisssaki.Ei oo pahhaa sanottavvaa.
Yleisesti ihiimiset kyllä juoruaa iha liikaaki muista ja tekkee omia vääriä johtopäätöksiä, etenki naiset!
Sitte oo se Kulukukoira vuh vuh!! Rrrräyyh!!Heh..
Kaksi käyntiä kahdessa eri seurakunnassa. Molemmilla käynneillä eri naisen kanssa. Aloituksesta saa sellaisen kuvan että seurakuntien palautteen antajat ensitöikseen tyrmäsivät uudet tulijat. Olisiko niin että aloittaja on pitemmän ajan tuttu molemmissa seurakunnissa. Taustoja ei käy ilmi aloituksesta. Usein pienikin tahdittomuus toisten taholta suistaa rikkinäisen ihmisen ajatuskulun aivan väärille urille, kiusaaja tietää ihmisen heikot kohdat ja käyttää niitä hyväkseen. Tarvitaan sisäistä parantumista.
Sanan mukaan pastori ja vanhemmisto EIVÄT SAA herroina hallita seurakuntalaisia, vaan sävyisyydellä olemaan toisille esikuvana.
Nim "samaa tietä" Annoin vaan vinkkinä tuon sananpaikan sulle, nimittäin eräässä tilanteessa kauan sitten se muistutettiin minulle, kun kiivailin toisten asiasta. Olen äärettömän kiitollinen, että Jeesus jaksaa muistuttaa minuakin kovakalloista, raamatun opetuksista. Turhan ärhäköitä nämä tekstini, sori!
Otin sen hyvällä, älä huoli. Mää ymmärrä, mitä tuo Raamatun kohta tarkoittaa ja mietin sen läpi. Huonolla huumorillani vaa vastasi, että räy räyh!
Kyllä kiivailen, etenki jos Koen jotakuta kohdellut huonostiNousee niin monia tunteita pintaan silloin yhtä aikaa, että se varmaan saa sitten kuvailemaan.
Pitäisi ensin rajoittua, että pystyy käsittelemään asiaa objektiivisemmin ennenkuin menee tunteidensa ristiriidassa sanomaan mitään.
En ole helppo ihminen!
Nyt kiivailen tämän ennakoivan syötön kanssa!! Oon yrittänyt etsiä mistä tämän saa pois!! Kukkaa ei ymmärrä kohta mitä kirijota, ku sanat vääntyy ja taipuu mite sattuu!!
No en ole vielä kauvan uskontiellä ollu.
Kohtasin Isä Jumalan kutsun, ottaa ja lähteä seuraamaan Hänen Poikaansa, Kristusta Jeesusta, 22.4.1985 ja sain armon Isä Jumalan silmissä klo 20:15, jolloinka minulle julistettiin kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
No siinä aikaa meni muutama vuosi, retuperälle menneitten sukulaissuhteitten hoitamiseksi kuntoon..
Ja kun minä sitten, noin seitsemän vuoden kuluttua sain sukulaissuhteeni hoidettua tyydyttävälle tasolle, niin Jumalasuhde oli myös tuona aikana menny retuperälle. Ja kun suhteet sukukuntaani oli kondiksessa, Isä Jumala uudisti minut uskontiellä 26.12.1992 niin voimallisesti, että menin uskovien upotuskasteelle 26.7.1993. Mutta en minä siltikään alkanut puhua pajattaa kielillä, vaikka sitä seurakunnassa patisteltiin pyytämään Jumalalta. Se kielilläpuhumisvaihe tuli eteeni paljon myöhemmin, jossain polkupyörällä ajellessani. Jotta semmosta..
Hyvä, että olet uskossa! Ju uuestisyntyny!
Mukava oli lukea kirijotustasi!
Ihte kuulu tosijjaa evankelisluterilaissee kirkkoo.
Tuo kielilläpuhumine o minulle jääny vähä arvoitukseksi. Kerra oli Rauno Helpi pitämässä kokoukksessa ja hän kysy, että onko kettää joka ei oo koskaan puhunu kielillä?
No minähä tapani mukkaa naivina sinisilimäsenä ihmisenä nosti äkkiä käje pysttyy.
Oli ainua. Rauno kävelee sinne peräpenkille minu luo ja kyselee asijoita. Kaikki sitten rukoilee minulle kielilläpuhumise lahajaa, mutten tähän päivään mennessä ole puhunu kielillä ja tuosta kokkouksesta nyt parise vuotta.
Tosi lui joskus, ettei Billy Grahamikkaa omannu tuota kielillä puhumista, jote ei se kaikille tule.
Helluntailaiset sanoneet, ettei tuo kaste tee autuaaksi, vaan se on uskon vahvistukseksi, onko näin sinusta?
En kuuluu helluntailaisiin, joten minua ei oo kastettu.
Oon käynyt siellä Sun täällä kokouksissa, kun minusta seurakunta ei tee kenestäkään Jumalanlasta, vaa suhde Jumalaa. Jeesuksen ottanut sydämeensä asumaan.
Ja tosijjaa tuota pijä erittäin tärkeänä, että synnit saarnataa anteeksi, pakollisena asijana.
Köykkä sinä yksistäö helluntaikirkossa?
Niin ja hienua, että Sait sukulaisten kanssa suhteet kuntoon! Jumala järjestäny noin hienosti asijat!
Ei se mun mielestäni merkkaa mitään, mihin kirkkoon uskova kuuluu tai on kuulumatta. Se henkilökohtainen sydämen usko Kristukseen Jeesukseen on se tärkein elementti asiassa. Mie tunnen moniaita ihmisiä luterilaisuuden piireistä, jotka aivan taatusti ovat uskontiellä. Tässä asuinpaikkani naapurissa parin kilsan päässä asuu eräs luterilainen rouva, josta näkyy ja kuuluu uskonelämä ja Jeesuksen tuntemus sydämessä. Ei tuomihe helluntailaisia eikä vappaakirkollisia eikä muitakaan. Elää ukkosa kanssa omassa mökissään. On hillitty ja rauhallinen ja kaikinpuolin suvaitsevainen lähimmäisiään kohtaan. Persana kun mie itekki pystysin ees osaksi olemaan samallainen..
No, kahtoppa opetuslapsia, eikös siellähi ollu kiivailija?
Ei se tosijjaa oo kaikille ominaista olla hillitty ja rauhalline. Se o ihimise luonne se mikä o ja jokaista tarvittaa.
Mitä siittäkää tulisi, jos kaikki olisi hillittyjä tai kaikki kiivailijoita. Minusta o hyväki, että mies o joskus vähä kiivas.
Kerra oltii naisporukalla yhe ihimise luona kylässä, uskovaisia oltii ja eri seurakunnista muutes.
Sinne sitte tulee kyllä yks veli, hän on helluntailainen.
No kohta soi Ovikello ja Jehovatojistajat ,( anteeksi kaikki Jehovatojistajat) on siellä ove takana ja pitävät talo emäntää tiukassa syynissä kauva aikkaa ovepielessä.
Taloemäntä hilijaa nyökyttäö, rauhalline ku on ja yrittää kertoa, että uskoo erillä lailla jne.
Me naiset vaa istuttii ja kuunneltii, miten hän ei meinannu Sasha suunvuoroa, oli niin terhakoita Jehovatojistajat.
Tämä mies noussee siittä aikaa emännän ahdinkoa kuunneltuaan ja mennee ovelle. Me naiset siellä olkkarin puolella vilkuillaan toisiamme vähän huolissaan, että jännittyneinä, että mitä ny tapahtuu.
Nähtiin miehen muovosta, että nyt paukkuu!
Hän meni sinne ovelle ja sano, meillä on rauha Jeesuksessa Kristuksessa ja lisäs vielä, että asia on nyt seleväkö ja voitte häipyä, eikä tämän ove taakse tarvihe ennää tulla.
Marssi takas olokkarrii istuu ja Me naiset siinä, että huh huh, Olipa hyvä, että oli mies talossa sillä kertaa.
Näytti ja kuulosti tosijjaa, että emäntä oli ihan jättää jo kärsimässä.
Kaikkea muuta kuin yleistä tuollainen on. Tottakai seurakunnissa on kaikenlaisisa persoonia, kuten muissakin ihmisyhteisöissä. Myös niitä, jotka luulevat tietävänsä, kun eivät tiedä luulevansa. Jumala ei valitettavasti tee kenellekään persoonallisuuden siirtoa sillä hetkellä kun hän tulee uskoon.
Minä olisin naisihmisenä heti sanonut, että kiitos ja näkemiin. Koska olen oppinut olemaan tarvittaessa tiukka ja asiallinen. Ammatin vaatimuksia.
Sen usko! Heh..on se hyvä olla topakka ja pittää ihtestä huole! Kiinnostaa, että missä ammatissa oot? Missä ammatissa vaaditaan tuollaista asennetta..hmmm...arvaa, että polliisi? Oon niin utelias, mutten juoruilu mielessä.
Taidat 'Pimeyden.huvia' olla Kaavin helluntailainen, koskapa et perustele mielipidettäsi laisinkaan, sitä kysyessäni. Syytät valehtelusta, mutta et kerro mitään, mikä todistaisi asiasi.
Urpohan sanoi aikoinaan, että kun seurakunta nukkuu, niin sielut hukkuu; mutta kun seurakunta herää, niin se Jumalan aittoihin viljaa kerää.
HELLarit ovat hupaisaa sakkia. Ja aika monella on torahampaat, hörökorvat ja mulukosilimät.
Jonkun huumebisnekset oli menny vähän poskelleen aikoinaan ja veljeni asunnon naapurissa joku kolme ihmistä ampui hengiltä aikonaan - oli joku uskovainen kiivailija
- surmattuna poliisit löysivät seuraavana vuonna veljenikin asunnostaan - varat vietyinä.
Johtuikohan siitä syystä että yksi aiemmin surmatuista oli romanotaustainen hyvä kaveri työelämänsä ajoilta.
Tämä oli kyllä paha juttu :( vetää hiljaiseksi.Otan osaa.
Mutta Hei, pittää tähä kertua yks hauska juttu. Meijä seurakunna siis evankelisluterilaise pappi kerra talavella laski mustapuku päällä ja liperit kaulassa liukkailla kengillää alas jäistä kirkoi mäkeä.
Laski salaku maaha, otti vauhtia ja anto mennä!
Mäe alapäässä lensi pyllyllee ja tokas, että ohhoh kävipä hassusti ja laski uuvellee, pysy sillä kerralla pystyssä.
Kyllä meitä nauratti!
Ainaki minä muista lämmöllä!!
Jo vain oli hupaisa juttu. On niitä pastoreissakin huumormiehii. Ettei ne kaikki suinkaan ole pystyyn rykästyjä kolhonoloisia hapannaamoja. Ja olen mie tavannut sellaisia helluntaipastoreita, jotka lähtevät halontekkoon, kun siihen on tarvetta. Eräs kuhmolainen helluntaipastori sanoi, että hän lähtee halontekkoon sen vuoksi, että aivot saa välillä tuulettua. Ja pastori teki myös töitä selekä kantapäitä myöten märkänä. Jotta semmosta..
Heh, reippaita pastoreita!Tuo halohakkuu onki monelle henkireikä. Kokemusta o! Muttei naisena sillai jaksa ku miehet klapeja tehä!
No onhan naisia metsureina ja hitsareina ja nosturi- ja rekkakuskeinakin.
Mutta halonteko se on kyllä aika kovvoo hommoo. Ensin kaajetaan puut metässä. Sitten ajetaan ne liiterin taakse, jossa sahataan pätkiksi. Seuraavaksi aletaan halkomaan pätkittyjä puita. Joskus joutuu käyttämään jopa rautakiilaa ja lekaa apuna, kun puunpökäle sattuu olemaan kiero ja punneilla. Van ajan kanssahan ne lutviutuu halaki ja pinnoon. Jotta sillee..
No halohakkuu o kyllä sitte eri asia, ku puunteko, se o miesten hommaa!! Liian kovaa työtä naisten lihaksille.
Kerra harkihhi tuota nosturikulijettaja hommaa, kurssia, mutta niskat niin huonot ette viihtiny siihe ruveta.
Mutta hienua, että oot uskossa!
Heh heh, joku nyt haiskahtaa. Millä todennäköisyydellä tuollaista tapahtuu kahdessa eri seurakunnassa? Ja miten asia edes nousee esille, jos ei kerro olevansa avoliitossa, ja kysy seurakuntaan liittymisestä?
Minua ei ole kukaan leimannut, vaikka olen liikkunut sekä yksin, että myös mies-
tai naispuolisten ystävien kanssa. Pikemminkin seurakunnassa pitää käydä todella kauan ennen kuin kukaan kyselee yhtään mitään.
Joissain helluntaiseurakunnissa vaan sattuu joillakin olemaan sellainen tyyli, että uusilta tulijoilta kysellään aviosäätyä, jos seurakuntaan menee sisaren kanssa, eikä kummallakaan ole sormusta sormessa.
Alussa, kun kävin enimmäisiä kertoja Kaavin helluntaiseurakunnassa, jouduin ajelemaan taksilla mennen tullen. No sellainen kirkossakäyntihän tuntuu vähätuloisella kukkarossa. Ja sitten kun lähestyin seurakuntaa kirjeitse ja tievustelin, jotta olisiko suunnalla, jossa asuin, ketään uskonveljeä tai sisarta, jonka kyydissä voisi seuroihin kulkea. Että ennemmin minä avustan uskonveljeä tai sisarta pensakuluissa kuin alan tärväämään jatkuvasti taksiin.
Aikaa meni parit viikot odotellessa.. Ja heti perään toiset parit viikot..
No sitten, kun vastausta helluntaiseurakunnasta ei kuulunut laisinkaan, minä käännyin Isä Jumalan puoleen ja kysyin, onko hänellä minun kyytipulmaan apuva.
Noin viikon kuluttua Isä Jumala lähetti minulle kyydin 150 km päästä. Lähetti sisaren, joka ei rohjennut yksin mennä seurakuntaan. Ja kun me sitten kahelleen ajjaa kuhautettiin seurakuntaan, tapahtui aloituksessani kertomani episodi. Ja kun samalla reissulla tiedustelin pastorilta kirjeeni kohtaloa, hän sanoi saaneensa sen. Ja vastauksen puuttumisen syyksi sanoi, että hän ajatteli, että antaahan pojan kirjoitella. Ajattelin siitä, että seurakuntalaisia ei varmaankaan oltu edes informoitu asiassa. Että harvinaisen pölijä pastori ja varsinainen urpo.
Korson episodi tapahtui n. 10 vuotta tuon Kaavin jälkeen. Asuin silloin toisella paikkakunnalla Kainuussa. Ja kun olin tapaamassa Korsossa erästä naistuttavaani ja menimme yhteistuumin Korson helluntaiseurakuntaan, niin ensimmäisellä käyntikerralla pastori alkoi kyselemään 'leimakirveen' kanssa aviosäätyä.
oletkohan nyt ihan trolliukko koko äijä? eikös helluntailais piireissä saada tapailla vastakkaisen sukupuolen ihmistä ennen naimisiin menoa?
En ole mikään trolliukko. Saapihan sitä tapailla ennen naimisiin menemistä normaalissa helluntaisuudessa. Ja saapi istua karjottaa vaikka tyttären vieressä, jos on vanahemmiston tai muun tunnetun eliitin 'pullossa kasvatettu' perillinen. Mutta ellei ole helluntaiseurakunnan jäsen, niin joissakin helluntaiseurakunnissa on aina 'tuomari'. Kouluja käymätön ja oppimaton ja sivistymätön mies, joka ensitöikseen hyppii silmille, koska häneltä puuttuu hyvät ja tahdikkaat käytöstavat. Aloituksessa mainitsemassani helluntaiseurakunnassa on sellainen.
ok, no onneksi en kuulu helluntaiseurakuntaan.
Kumma juttu kun kerran Herra Jeesus näytti esimerkkiä että mies voi olla naisten kanssa ystäväkin, kun mietitään Lasaruksen sisaruksia Marttaa ja Mariaa joiden kanssa Jeesus oli tekemisissä ilman sen kummempia parinmuodostus ajatuksia.
Jos mies menee naisen kanssa kokoukseen, on se selvä merkki, että he ovat olleet samassa sänkyssä.
Ja millähän perusteella se noin olisi, että uskova mies ja uskova nainen olisivat samassa sägyssä nukkuneet?
Minun luonani Lieksasta vieraileva uskonsisareni nukkui vierashuoneessa. Isä Jumala, hänen Poikansa Kristus Jeesus ja Pyhä Henki todistavat asian totuuden mukaisesti näin olleen.
hohoijaa.