Miksi miehuus on kateissa?
Se on ehkä kateissa siksi, että hiljalleen miehetkin ovat pistetty kohtaamaan realismi, eikä naiset enää paapo, passaa ja silottele tietä. Miehuus on kateissa, koska sitä ei ole koskaan vielä ollutkaan ja nyt uudet sukupolvet sitä hapuillen tavoittelevat.
Kaiken takana on nainen, niin pahassa, kuin hyvässäkin.
Nainen, rakastaja, äiti, tyttöystävä, vaimo he kaikki ovat kautta-aikain syyllistyneet haitalliseen miellyttämiseen ja palvelemiseen. Tämä ei ollut sitä pyyteetöntä rakkautta, vaan riippuvuutta.
Aikojen alussa naiset sairastuneet läheisriippuvuuteen sodista palanneiden liian kovia kokeneiden, kylmien, tunteettomien, väkivaltaisten ja alkoholisoituvien miesten rinnalla ja ikään kuin jääneet jotain "velkaa" miehelle.
Nykysukupolven naiset eivät enää ihan täysin tunnista tätä tunnistamatonta "velkaa", vaan näkevät miehet tasavertaisina. Vuosikymmeniä on kulunut, mutta sen aiheuttamat vauriot näkyvät vielä.
Poikien koulumenestys, käytös ja omatoimisuus oli vielä omassa lapsuudessani (90-luvulla) aivan eri vaatimustasolla, kuin tytöillä. Pojat on poikia-sanonta kuittaa vielä nykyäänkin jopa aikuisen miehen vastuuttomankin käytöksen. Poikalapsen käsiala, lukutaito, käytös, avuttomuus kaikki kuittaantui sanalla poika.
Kun nykynainen ottaa miehen rinnalleen, hän ei ota itselleen pikkulasta passattavaksi, ruokittavaksi, elättäjääkään hän ei enää tarvitse, vaan hän tarvitsee rakastavan, perhettään suojelevan kanssaan tasavertaisen miehen. Nainen ei jaksa enää leikkiä sitä kotileikkiä, jossa miehellä on aina se sankariviitta, vaan nainen haluaa todellisen arjen haasteineen ja elämän realismit ymmärtävän, uskottavan miehen, joka uskoo itseensä ilman jatkuvaa tunnustustakin.
Harvenevassa määrin siis mies enää pääsee tyhjästä korokkeelle. Kukaan ei ota enää valokuvia ja soita fanfaareja, kun mies vaihtaa vaippaa tai tiskaa. On myös uskallettu sanoa ääneen, että harva mies komistuu enää neljänkympin jälkeen, vaikka joku on niin tehnytkin ja ei, ei se sarvi ole kovempi mitä vanhempi on pukki, vaikka jollakin on saattanut joskus ollakkin. Mies joutuu jopa vanheta, eikä nainen tee sitäkään enää hänen puolestaan.
Isot mielikuvitussaappaat on tulevien miessukupolvien täytettävä vai olisiko sittenkin aika kohdata realismi ja löytää ne oikean kokoiset?
Mies on hyvä ihan sellaisenaan, kunhan kohtaa oikean itsensä ja nöyrtyy omaan oikeaan kokoonsa.
Se on ehkä kateissa siksi, että hiljalleen miehetkin ovat pistetty kohtaamaan realismi, eikä naiset enää paapo, passaa ja silottele tietä. Miehuus on kateissa, koska sitä ei ole koskaan vielä ollutkaan ja nyt uudet sukupolvet sitä hapuillen tavoittelevat.
Kaiken takana on nainen, niin pahassa, kuin hyvässäkin.
Nainen, rakastaja, äiti, tyttöystävä, vaimo he kaikki ovat kautta-aikain syyllistyneet haitalliseen miellyttämiseen ja palvelemiseen. Tämä ei ollut sitä pyyteetöntä rakkautta, vaan riippuvuutta.
Aikojen alussa naiset sairastuneet läheisriippuvuuteen sodista palanneiden liian kovia kokeneiden, kylmien, tunteettomien, väkivaltaisten ja alkoholisoituvien miesten rinnalla ja ikään kuin jääneet jotain "velkaa" miehelle.
Nykysukupolven naiset eivät enää ihan täysin tunnista tätä tunnistamatonta "velkaa", vaan näkevät miehet tasavertaisina. Vuosikymmeniä on kulunut, mutta sen aiheuttamat vauriot näkyvät vielä.
Poikien koulumenestys, käytös ja omatoimisuus oli vielä omassa lapsuudessani (90-luvulla) aivan eri vaatimustasolla, kuin tytöillä. Pojat on poikia-sanonta kuittaa vielä nykyäänkin jopa aikuisen miehen vastuuttomankin käytöksen. Poikalapsen käsiala, lukutaito, käytös, avuttomuus kaikki kuittaantui sanalla poika.
Kun nykynainen ottaa miehen rinnalleen, hän ei ota itselleen pikkulasta passattavaksi, ruokittavaksi, elättäjääkään hän ei enää tarvitse, vaan hän tarvitsee rakastavan, perhettään suojelevan kanssaan tasavertaisen miehen. Nainen ei jaksa enää leikkiä sitä kotileikkiä, jossa miehellä on aina se sankariviitta, vaan nainen haluaa todellisen arjen haasteineen ja elämän realismit ymmärtävän, uskottavan miehen, joka uskoo itseensä ilman jatkuvaa tunnustustakin.
Harvenevassa määrin siis mies enää pääsee tyhjästä korokkeelle. Kukaan ei ota enää valokuvia ja soita fanfaareja, kun mies vaihtaa vaippaa tai tiskaa. On myös uskallettu sanoa ääneen, että harva mies komistuu enää neljänkympin jälkeen, vaikka joku on niin tehnytkin ja ei, ei se sarvi ole kovempi mitä vanhempi on pukki, vaikka jollakin on saattanut joskus ollakkin. Mies joutuu jopa vanheta, eikä nainen tee sitäkään enää hänen puolestaan.
Isot mielikuvitussaappaat on tulevien miessukupolvien täytettävä vai olisiko sittenkin aika kohdata realismi ja löytää ne oikean kokoiset?
Mies on hyvä ihan sellaisenaan, kunhan kohtaa oikean itsensä ja nöyrtyy omaan oikeaan kokoonsa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.