suora akseli vai vetolaite

Olet kyllä ...

Vetolaite, helpompi asentaa ja kokonaisuutena halvempi.

Itselläkin on akseliveto, mutta potkurin ääntä ei kuulu sisälle

En minäkään kuule akselivetoiseni potkurista mitään ääntä edes purjehtiessani kun pidän vaihdetta vapaalla ja potkuri pyörii koneen ollessa pysähdyksissä

ei.ole.kuulunut kirjoitti:

En minäkään kuule akselivetoiseni potkurista mitään ääntä edes purjehtiessani kun pidän vaihdetta vapaalla ja potkuri pyörii koneen ollessa pysähdyksissä

Minä kyllä kuulen ja varsinkin tunnen akselivetoisen potkurin pyörivän moottorin sammuttamisen jälkeen. Mutta miksi ihmeessä sen antaisi pyöriä, kun laittamalla vaihteen päälle potkuri pysähtyy ja lavat menevät suppuun pienentäen merkittävästi vastusta.

Tarkemmin ottaen pysäytän potkurin vaihteiston manuaalin ohjeen mukaisesti pakilla. Mutta sen jälkeen käännän vaihteen eteenpäin, koska siten vaihdevipu on vähemmän tiellä ja pienemmällä todennäköisyydellä sotkeutuu johonkin köyteen. Supussa oleva potkuri ei väännä akselia mihinkään suuntaan.

Oikein asennettu akseliveto, ei tuo yhtään sen lähemmäs pohjaa potkuria kuin vetolaitteessakaan. Kumpaankin kun on mahduttava potkuri pyörimään vetoakselilla.

Outoja.avautumisia kirjoitti:

Oikein asennettu akseliveto, ei tuo yhtään sen lähemmäs pohjaa potkuria kuin vetolaitteessakaan. Kumpaankin kun on mahduttava potkuri pyörimään vetoakselilla.

Kyllä se vain käytännössä tuo. Vastikään moottoria vaihtaessani totesin, että alkuperäinenkin potkuri oli halkaisijaltaan maksimikokoinen, onneksi entinen potkuri kävi isommallekin moottorille suuremman kierrosluvun takia. Sen "oikeampi" asennus vaatisi aikaisempaa jyrkemmän akselin kulman. Akselin pituus oli jo niin lähellä peräsintä kuin ohjeen mukaan sallittu. Ja tilanne on useimmissa tapauksissa samanlainen. Vetolaite vie potkurin syvemmälle ja kauemmas rungosta.

Outoja.avautumisia kirjoitti:

Oikein asennettu akseliveto, ei tuo yhtään sen lähemmäs pohjaa potkuria kuin vetolaitteessakaan. Kumpaankin kun on mahduttava potkuri pyörimään vetoakselilla.

Jos alselivedossa potkuri pyritään saamaan kauas rungosta, se yleensä tarkoittaa akselin jyrkkää kulmaa. Tämä puolestaan lisää prop-walkia, moottoriajossa sivullevetoa, ja hiukan heikentää moottorin hyötysuhdetta. Noiden molempien asioiden salta vetolaite on parempi.

Akseliko ei voi jäädä nostoliinan alle ja vääntyä? Olen myös kuullut tapauksista, joissa vetolaiteesta nostaminen ei ole aiheuttanut mitään vahinkoa.

Seurakaverilta vääntyi akeli tukineen köyden jäädessä potkuriin.

Kumpikin kestää yleensä pidempään kuin kone ja varsin vähällä huollolla. Molempiin pitää vaihtaa sinkki (akseliin useammin?, ainakin vetolaitteessa riittää n. 5-10 vuoden välein Suomessa). Vetolaitteessa sitten lisäriesana öljynvaihto (virallisesti kai vuosittain, itse vaihdan 3 vuoden välein) ja maalaus (pikku juttu pohjaan verrattuna). Akselivedossa tiivisteboksi voi vaatia huolenpitoa.

Sitten joskus konetta vaihtaessa väittäisin vetolaitetta helpommaksi.

Käytössä vetolaitteen etuna on pienempi sivuttaisveto pakilla ja vähäisempi melu sekä tärinä. Myös vastus purjehdittaessa on pienempi ehkä lukuunottamatta hyvin pientä 2-lapaista taittolapapotkuria. Akseli on aina kulmassa pohjaan ja virtaukseen nähden, joten myös potkuri on sitä.

Joakim1 kirjoitti:

Akseliko ei voi jäädä nostoliinan alle ja vääntyä? Olen myös kuullut tapauksista, joissa vetolaiteesta nostaminen ei ole aiheuttanut mitään vahinkoa.

Seurakaverilta vääntyi akeli tukineen köyden jäädessä potkuriin.

Kumpikin kestää yleensä pidempään kuin kone ja varsin vähällä huollolla. Molempiin pitää vaihtaa sinkki (akseliin useammin?, ainakin vetolaitteessa riittää n. 5-10 vuoden välein Suomessa). Vetolaitteessa sitten lisäriesana öljynvaihto (virallisesti kai vuosittain, itse vaihdan 3 vuoden välein) ja maalaus (pikku juttu pohjaan verrattuna). Akselivedossa tiivisteboksi voi vaatia huolenpitoa.

Sitten joskus konetta vaihtaessa väittäisin vetolaitetta helpommaksi.

Käytössä vetolaitteen etuna on pienempi sivuttaisveto pakilla ja vähäisempi melu sekä tärinä. Myös vastus purjehdittaessa on pienempi ehkä lukuunottamatta hyvin pientä 2-lapaista taittolapapotkuria. Akseli on aina kulmassa pohjaan ja virtaukseen nähden, joten myös potkuri on sitä.

Lue lisää

Jos tarkoitus on pysytellä suolattomilla tai vähäsuolaisilla purjehdusvesillä, vetolaite ei ole ongelma. Pitkillä valtameripurjehduksilla tilanne on korroosion takia aivan erilainen. Alumiini voi syöpyä yllättävän nopeasti. Riskiä lisää vaikkapa kuparipitoinen antifouling-maali. Omalla pallonkierrollani näin NZ Whangarein Dockland 5 -nimisellä telakalla vdeneen, jonka vetolaite oli tuhoutunut korroosion takia.
Googlaamalla jokainen voi tsekata, mitä löytyy hakusanalla "stern drive corrosion".
Jos suunnitelmissa on purjehdukset suolaisille vesille, suora akseliveto on huolettomampi valinta. Akselisinkin vaihdon voi tehdä ilman veneen nostamista, jos se tulee reissun aikana tarpeelliseksi.

Joakim1 kirjoitti:

Akseliko ei voi jäädä nostoliinan alle ja vääntyä? Olen myös kuullut tapauksista, joissa vetolaiteesta nostaminen ei ole aiheuttanut mitään vahinkoa.

Seurakaverilta vääntyi akeli tukineen köyden jäädessä potkuriin.

Kumpikin kestää yleensä pidempään kuin kone ja varsin vähällä huollolla. Molempiin pitää vaihtaa sinkki (akseliin useammin?, ainakin vetolaitteessa riittää n. 5-10 vuoden välein Suomessa). Vetolaitteessa sitten lisäriesana öljynvaihto (virallisesti kai vuosittain, itse vaihdan 3 vuoden välein) ja maalaus (pikku juttu pohjaan verrattuna). Akselivedossa tiivisteboksi voi vaatia huolenpitoa.

Sitten joskus konetta vaihtaessa väittäisin vetolaitetta helpommaksi.

Käytössä vetolaitteen etuna on pienempi sivuttaisveto pakilla ja vähäisempi melu sekä tärinä. Myös vastus purjehdittaessa on pienempi ehkä lukuunottamatta hyvin pientä 2-lapaista taittolapapotkuria. Akseli on aina kulmassa pohjaan ja virtaukseen nähden, joten myös potkuri on sitä.

Lue lisää

Itse olen akselivedossa vaihtanut sinkin suunnilleen 3 vuoden välein saaristomerellä, eikä voi paljon pidempää väliä pitää tässä veneessä.

vetolaitekorroosio kirjoitti:

Jos tarkoitus on pysytellä suolattomilla tai vähäsuolaisilla purjehdusvesillä, vetolaite ei ole ongelma. Pitkillä valtameripurjehduksilla tilanne on korroosion takia aivan erilainen. Alumiini voi syöpyä yllättävän nopeasti. Riskiä lisää vaikkapa kuparipitoinen antifouling-maali. Omalla pallonkierrollani näin NZ Whangarein Dockland 5 -nimisellä telakalla vdeneen, jonka vetolaite oli tuhoutunut korroosion takia.
Googlaamalla jokainen voi tsekata, mitä löytyy hakusanalla "stern drive corrosion".
Jos suunnitelmissa on purjehdukset suolaisille vesille, suora akseliveto on huolettomampi valinta. Akselisinkin vaihdon voi tehdä ilman veneen nostamista, jos se tulee reissun aikana tarpeelliseksi.

Lue lisää

Miten kaikki tuhannet vuokraveneet selviävät välimerellä ? Kaikki ovat sarjatuotantoveneitä vetolaitteilla ja Välimeri on esim. Atlanttia suolaisempi. Eikö 99% suurten eurooppalaisten valmistajien tekemistä veneistä purjehdi suolaisissa vesissä ? Kaikissa on vetolaite. Miten tämä voi olla niin suuri ongelma, että vetolaitteella ei kannata mennä Tanskan salmista ulos ?

Akselivedolla mennään. Sinkki kuluu yhdessä kaudessa vaihtokuntoon.

Mitä tulee nostoliinojen tuhoihin, ne on helposti vältettävissä laittamalla veneen kylkeen esim. Varvaslistaan pienet merkit liinojen oikeille paikoille.

Mitääihmettää kirjoitti:

Miten kaikki tuhannet vuokraveneet selviävät välimerellä ? Kaikki ovat sarjatuotantoveneitä vetolaitteilla ja Välimeri on esim. Atlanttia suolaisempi. Eikö 99% suurten eurooppalaisten valmistajien tekemistä veneistä purjehdi suolaisissa vesissä ? Kaikissa on vetolaite. Miten tämä voi olla niin suuri ongelma, että vetolaitteella ei kannata mennä Tanskan salmista ulos ?

Lue lisää

Noiden "tuhansien vuokraveneiden" vetolaitteet huolletaan varmaankin ammattimaisesti eikä niitä esim. maalata kuparipohjaisella myrkkymaalilla. Vetolaitteen korroosion estosta löytyy ohjeet käsikirjasta. Ainakin Yanmarin saildriven manuaalissa on selvät ohjeet. Myös netistä löytyy runsaasti saildriven korroosiosuojauksen ohjeita sekä myös varoituksia korroosiotuhoista, esim. tämä http://images.boats.com/resize/wp/2/files/2012/05/saildrive-5.jpg
Kyllä voit huoleti mennä Tanskan salmien tai Kielin kanavan kautta Pohjanmerelle, vaikka veneessäsi on saildrive-vetolaite eikä suora akseliveto. Pitkillä purjehdusreissuilla, joiden aikana venettä ei välttämättä nosteta kuiville (esim. 3-4 vuoden kestoinen pallonkiertoretki), akseliveto on huolettomampi.

Joakim1 kirjoitti:

Akseliko ei voi jäädä nostoliinan alle ja vääntyä? Olen myös kuullut tapauksista, joissa vetolaiteesta nostaminen ei ole aiheuttanut mitään vahinkoa.

Seurakaverilta vääntyi akeli tukineen köyden jäädessä potkuriin.

Kumpikin kestää yleensä pidempään kuin kone ja varsin vähällä huollolla. Molempiin pitää vaihtaa sinkki (akseliin useammin?, ainakin vetolaitteessa riittää n. 5-10 vuoden välein Suomessa). Vetolaitteessa sitten lisäriesana öljynvaihto (virallisesti kai vuosittain, itse vaihdan 3 vuoden välein) ja maalaus (pikku juttu pohjaan verrattuna). Akselivedossa tiivisteboksi voi vaatia huolenpitoa.

Sitten joskus konetta vaihtaessa väittäisin vetolaitetta helpommaksi.

Käytössä vetolaitteen etuna on pienempi sivuttaisveto pakilla ja vähäisempi melu sekä tärinä. Myös vastus purjehdittaessa on pienempi ehkä lukuunottamatta hyvin pientä 2-lapaista taittolapapotkuria. Akseli on aina kulmassa pohjaan ja virtaukseen nähden, joten myös potkuri on sitä.

Lue lisää

> Akseliko ei voi jäädä nostoliinan alle ja vääntyä?

Voi silloin, jos se on pohjan ulkopuolella, ja on jopa tosennäköisempää jos näin on.
Osassa veneitä on kuitenkin pohjaevä, jonka sisäpinnan alimman kohdan lähellä akseli kulkee, siis akseli on sen evän sisäpuolella ja poistuu evän takapinnasta juuri ennen potkuria. Tällöin nostoliinan on usein tarkoituskin jäädä sen pohjaevän kohdalle, ja se on mitoitettu kestämään veneen nostaminen. Tällöin ainoa kohta veneen alla mikä ei nostamista kestä on peräsin, ainakin silloin jos sitä ei ole tuettu täyskorkealla skegillä. Loki ja kaiku, ym voivat myös olla nostamiselle arkoja, mutta ne voi ottaa pois ennen nostamista tai ne voivat olla rakenteellisesti suojattuja, kaikuanturi jopa upotettuna pohjan koloon. Kaikissa vneissä ei siis ole riskikohtia nostamisen kannalta.

voi.tai.ei.voi kirjoitti:

> Akseliko ei voi jäädä nostoliinan alle ja vääntyä?

Voi silloin, jos se on pohjan ulkopuolella, ja on jopa tosennäköisempää jos näin on.
Osassa veneitä on kuitenkin pohjaevä, jonka sisäpinnan alimman kohdan lähellä akseli kulkee, siis akseli on sen evän sisäpuolella ja poistuu evän takapinnasta juuri ennen potkuria. Tällöin nostoliinan on usein tarkoituskin jäädä sen pohjaevän kohdalle, ja se on mitoitettu kestämään veneen nostaminen. Tällöin ainoa kohta veneen alla mikä ei nostamista kestä on peräsin, ainakin silloin jos sitä ei ole tuettu täyskorkealla skegillä. Loki ja kaiku, ym voivat myös olla nostamiselle arkoja, mutta ne voi ottaa pois ennen nostamista tai ne voivat olla rakenteellisesti suojattuja, kaikuanturi jopa upotettuna pohjan koloon. Kaikissa vneissä ei siis ole riskikohtia nostamisen kannalta.

Lue lisää

Tuskin skegistä tulevakaan akseli kestää nostamista potkurista ja yleensä sitä edeltävästä akselinpätkästä. Esim. tällainen: https://dgbstore.blob.core.windows.net/images/7/86/191a78b9-6779-44b7-b069-145f87cb609a/44e9fde9-6a01-4569-bf5e-b432ce9119d7.2048.jpg

Vaikka akselia ei olisi lainkaan näkyvissä tulee taittolapapotkurista pitkä alue, johon liina voi jäädä.

Molemmissa tietysti pitää olla merkit tai muuten hyvä tieto siitä mistä ei pidä nostaa.

Tietysti on myös akselivetoisia, joissa potkuri on "peräsimen sisällä" suojassa, mutta silloin venekin on varsin perinteinen ja vetolaiteasennus tuskin edes onnistuisi.

vatolaitekorroosio kirjoitti:

Noiden "tuhansien vuokraveneiden" vetolaitteet huolletaan varmaankin ammattimaisesti eikä niitä esim. maalata kuparipohjaisella myrkkymaalilla. Vetolaitteen korroosion estosta löytyy ohjeet käsikirjasta. Ainakin Yanmarin saildriven manuaalissa on selvät ohjeet. Myös netistä löytyy runsaasti saildriven korroosiosuojauksen ohjeita sekä myös varoituksia korroosiotuhoista, esim. tämä http://images.boats.com/resize/wp/2/files/2012/05/saildrive-5.jpg
Kyllä voit huoleti mennä Tanskan salmien tai Kielin kanavan kautta Pohjanmerelle, vaikka veneessäsi on saildrive-vetolaite eikä suora akseliveto. Pitkillä purjehdusreissuilla, joiden aikana venettä ei välttämättä nosteta kuiville (esim. 3-4 vuoden kestoinen pallonkiertoretki), akseliveto on huolettomampi.

Lue lisää

Mikähän mahtaa olla taustalla näissä pahasti syöpyneisssä vetolaitteissa? Ei ole mitenkään tavallinen tapaus ja Suomessa on vielä valtava määrä 80-luvun vetolaitteita. 70-luvulla ei taidettu noita vielä myydäkään?

Sinkki olemassa ja sähköisesti kiinni vetolaitteessa sekä vetolaitteen primeri kunnossa ei syöpymisongelmia ole. Tai ehkä jollain hurjalla vuotovirralla saa ongelmia aikaan, mutta silloin onngelmia tulee myös akseliin ja peräsinakseliin. Ainakin VP:llä vetolaite on sähköisesti eristetty moottorista ja veneen sähköjärjestelmistä, joten vuotovirta sen kautta vaatii omia virityksiä, joilla eristys rikotaan.

Seurakaverin veneestä pohjarempan yhteydessä maalattiin myös 80-luvun vetolaite primerilla. Sinkin alta unohtui poistaa primeri, jolloin sinkki ei toiminut. Yhden kesän jäljiltä oli todella pahan näköinen, mutta siisti ja käyttökelpoinen tuosta vielä tuli hionnalla ja uusintamaalauksella.

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin skegistä tulevakaan akseli kestää nostamista potkurista ja yleensä sitä edeltävästä akselinpätkästä. Esim. tällainen: https://dgbstore.blob.core.windows.net/images/7/86/191a78b9-6779-44b7-b069-145f87cb609a/44e9fde9-6a01-4569-bf5e-b432ce9119d7.2048.jpg

Vaikka akselia ei olisi lainkaan näkyvissä tulee taittolapapotkurista pitkä alue, johon liina voi jäädä.

Molemmissa tietysti pitää olla merkit tai muuten hyvä tieto siitä mistä ei pidä nostaa.

Tietysti on myös akselivetoisia, joissa potkuri on "peräsimen sisällä" suojassa, mutta silloin venekin on varsin perinteinen ja vetolaiteasennus tuskin edes onnistuisi.

Lue lisää

Veikkaisin kyllä, että vetolaite on useimmiten hankalammassa kohdassa noston kannalta, eli lähempänä köliä. Nostoliinaa veneen alle ujutettaessa vetolaite on hankala uloke. Minulla akselivetoisen potkurin alla menee kölistä jatkuva rauta, joten edes köysi ei helpolla mene potkuriin. Tämä on toki pitkäkölinen vene, joka on poikkeus akselivetoistenkin joukossa.

Bossu kirjoitti:

Itse olen akselivedossa vaihtanut sinkin suunnilleen 3 vuoden välein saaristomerellä, eikä voi paljon pidempää väliä pitää tässä veneessä.

Minulla on akselilla kaksi pientä sinkkiä, jotka vaihdetaan vuorovuosin. Kerran on sinkki löystynyt kauden aikana ja seurauksena oli tuhannen pientä koloa syöpyneenä ennestään kiiltävään potkuriin. Kaksi sinkkiä on siis tuplavarmistus tuon varalle.

Mikäli purjeveneneellä ei onnistu peruuttaminen haluttuun suuntaan, ongelma on äijässä, eikä laitteissa. Purjevene menee moottorilla juuri sinne minne sen käskee, vetosysteemistä riippumatta.

Repodecker kirjoitti:

Mikäli purjeveneneellä ei onnistu peruuttaminen haluttuun suuntaan, ongelma on äijässä, eikä laitteissa. Purjevene menee moottorilla juuri sinne minne sen käskee, vetosysteemistä riippumatta.

Lue lisää

Vetolaitteessa akseli on tyypillisesti 250-350 mm pohjasta. Potkurit 13"-16" tyypillisesti eli lavan säde 160-200 mm. Rakoa siis jää pohjaan melko reilusti. Omassa veneessä 340 mm ja 190 mm eli 150 mm jää pohjan ja lavan kärjen väliin. Vetolaitteella ei ole mitään tarvetta minimoida etäisyyttä.

Akselivedolla yleensä laitetaan akseli niin lähelle pohjaa kuin mahdollista, jotta saadaan akselin kulma mahdollisimman loivaksi kohtuullisen lyhyellä akselilla.

Potkuriakselin kulmalla on todennäköisesti suurempi merkitys sivuttaisvetoon kuin potkurin etäisyydellä pohjasta. Vino akseli suuntaa potkurivirran peruutettaessa kohti pohjaa, mikä voimistaa sivuttaisvetoa huomattavasti. Sivuttaisvetohan syntyy potkurivirran pyörivän komponentin pohjaan aiheuttamasta kitkasta. Skegi tms. evä voi aiheuttaa myös painevoiman.

Repodecker kirjoitti:

Mikäli purjeveneneellä ei onnistu peruuttaminen haluttuun suuntaan, ongelma on äijässä, eikä laitteissa. Purjevene menee moottorilla juuri sinne minne sen käskee, vetosysteemistä riippumatta.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa. minulla on tuplaperäsin ja akseliveto - erinomaisen hyvä kuvaus yllä propwalkista pitää täysin paikkansa. koska potkurivirtaa ei voi tuplaperäsimessä hyödyntää on veneen oltava liikkeessä ennenkuin vene alkaa kääntyä. Voit tulla näyttämään miten tällä käännetään vene lyhyellä matkalla sivutuulessa propwalkia vastaan. Vene kun menee juuri sinne minne potkuri sitä painaa ja se on vain otettava huomioon jo tullessa. Springiköysillä jne voi asiaan vaikuttaa jos jaksaa viritellä sellaiset.

timppa01 kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. minulla on tuplaperäsin ja akseliveto - erinomaisen hyvä kuvaus yllä propwalkista pitää täysin paikkansa. koska potkurivirtaa ei voi tuplaperäsimessä hyödyntää on veneen oltava liikkeessä ennenkuin vene alkaa kääntyä. Voit tulla näyttämään miten tällä käännetään vene lyhyellä matkalla sivutuulessa propwalkia vastaan. Vene kun menee juuri sinne minne potkuri sitä painaa ja se on vain otettava huomioon jo tullessa. Springiköysillä jne voi asiaan vaikuttaa jos jaksaa viritellä sellaiset.

Lue lisää

Anna hanaa siihen vehkeeseen.
On tullut uran varrella ajettua kaikenkarvaisia laitteita, ja kyllä varsinkin purjeveneet ovat kiitollisia ajettavia ohjattavuutensa vuoksi. Mennäänpä eteen tai taakse.

Repodecker kirjoitti:

Anna hanaa siihen vehkeeseen.
On tullut uran varrella ajettua kaikenkarvaisia laitteita, ja kyllä varsinkin purjeveneet ovat kiitollisia ajettavia ohjattavuutensa vuoksi. Mennäänpä eteen tai taakse.

Lue lisää

Ei auta hana, kun vene on paikoillaan ja ainoa venettä ohjaava voima on tuulenpaine ja propwalk. Mitä enemmän hanaa, sitä enemmän propwalkia. Tietenkin ohjausnopeus saavutetaan varsin lyhyellä matkalla, mutta sen matkan etenemiseen, tai lähinnä peruuttamiseen tarvitaan ehkä hyvinkin apua köysistä.

Olen minäkin ajellut kaikenkarvaisia laitteita. Purjeveneet ovat yleisesti ottaen helppoja, mutta rajoituksensa niilläkin.