Minulla on nyt vuoden aikana ilmaantunut sellaisia hetkiä, jolloin liikkeeni ja ajatukseni hidatuvat ja tunnen sammuvani paikalleen. Tuntuu siltä kuin menettäisin yhteyden ruumiiseeni ja usein tällöin yhteys maailmaan katkeaa: en kuule kunnolla, toisen sanat eivät jää päähän ja tuntoaisti on etäinen.
Nämä sammumis-hetket tulevat usein nopeasti. Teen jotain -syön, kävelen, katson televisiota jne - ja jossain kohtaa ”pimahtaa” ja on vaikeaa kävellä, nostaa lusikkaa suuhun tai vain yksinkertaisesti ajatella. En kyllä ikinä kaadu tai tipu tuolilta, vaan enemmänkin tunnen sammuvani johonkin asentoon, ”jähmetyn”
Tämä pelottaa minua enkä tiedä mitä tehdä. En ole kuullut mistään vastaavasta eikä minulla ole muita ongelmia (aivot toimivat normaalissa tilassa hyvin nopeasti, muisti hyvä, pärjään hyvin liikuntaharrastuksissa...) Pystyisikö kukaan auttamaan minua?
Nämä sammumis-hetket tulevat usein nopeasti. Teen jotain -syön, kävelen, katson televisiota jne - ja jossain kohtaa ”pimahtaa” ja on vaikeaa kävellä, nostaa lusikkaa suuhun tai vain yksinkertaisesti ajatella. En kyllä ikinä kaadu tai tipu tuolilta, vaan enemmänkin tunnen sammuvani johonkin asentoon, ”jähmetyn”
Tämä pelottaa minua enkä tiedä mitä tehdä. En ole kuullut mistään vastaavasta eikä minulla ole muita ongelmia (aivot toimivat normaalissa tilassa hyvin nopeasti, muisti hyvä, pärjään hyvin liikuntaharrastuksissa...) Pystyisikö kukaan auttamaan minua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olisikohan neurologi oikea osoite syiden selvittämiseen ?
Olen kuullut että tuollainen ”jäätyminen” on yksi merkki aivokasvaimesta
Noh, noh, eipäs herätetä kauhua sentään !
Tuli vähän mieleen uniapnea.
Työkaverilla oli, hän ykskaks "nukahti" pariksi sekunniksi ja "heräsi" ja jatkoi töitään niinkuin ei mitään.
Lääkärillehän sinun pitää mennä joka tapauksessa, oli mitä oli.
epilepsia