Kertokaapa miten nämä neuvottelut käytäisi jos sitä ei liitto neuvottelisi, vaan jokainen neuvottelisi etunsa itse?.
Vaikka nyt nämä suuret kaupungit kuten Helsinki,Turku,Tampere.jne,jne. Miten silläpomot voisi sopimukset tehdä jos ei tiedä miten paljon voi rahaa käyttää ja mitä muita etuja on?. Ja sitten kun nämä palkat ja edut pitää olla yhdenvertaisuuslain kanssa sopusoinnussa keskenään. Henkilöstön keskeen pitää noudattaa Tasa-arvolakia.
Jään odottaan selvitystä miten se toimisi ja paljonko lisäisi kustannuksia kun jokainen neuvottelu veisi aikaa 1 tunnin?.
Vaikka nyt nämä suuret kaupungit kuten Helsinki,Turku,Tampere.jne,jne. Miten silläpomot voisi sopimukset tehdä jos ei tiedä miten paljon voi rahaa käyttää ja mitä muita etuja on?. Ja sitten kun nämä palkat ja edut pitää olla yhdenvertaisuuslain kanssa sopusoinnussa keskenään. Henkilöstön keskeen pitää noudattaa Tasa-arvolakia.
Jään odottaan selvitystä miten se toimisi ja paljonko lisäisi kustannuksia kun jokainen neuvottelu veisi aikaa 1 tunnin?.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos mitään liittojen kanssa sovittua työehtosopimusta ei olisi, tehtäisi työsopimukset työsopimuslain mukaisesti.
Hallinto tai mikään muukaan työnantaja ei tarvitse työehtosopimusta organisoidakseen työntekijöiden palkkaamista. Ilman työehtosopimusta työnantaja yksinkertaisesti katsoo, millä ehdoilla ja missä palkkaraameissa on valmis palkkaamaan jonkun.
Työhönottotilanteessa taikka haastattelussa katsotaan hakijan edellytykset työhön ja sovitaan hänen kanssaan palkka ja muut ehdot, jotka ovat työnantajan asettamissa raameissa. Paremmat edellytykset omaava työnhakija on luultavasti haluttavampi työntekijä kuin heikommat edellytykset omaava, jolloin ensin mainitulle voidaan tarjota parempaa palkkaa kuin jälkimmäiselle. Tämä tapahtuu kuitenkin työnantajan asettamissa raameissa.
Joissain tapauksissa mitään liikkumavaraa ei neuvotteluissa ole, koska sopivia työnhakijoita on enemmän kuin palkata halutaan. Tällöin heistä valitaan työhön parhaiten sopiva niillä ehdoilla ja sillä palkalla, mitkä työnantaja on edeltäkäsin määrännyt.
Vaikka työehtosopimusta ei olekaan, ei se tarkoita etteivätkö työntekijät voisi toimia yhdessä ja sopia työnantajan kanssa työpaikan säännöistä ja muista eduista.
Yhteistoimintalain nojalla työntekijöiden ja työnantajien tulee sopia tietyistä asioista yhdessä. Kunnilla ja valtiolla on omat yhteistoimintalakinsa, mutta ne eivät perusteiltaan juurikaan eroa yrityksiä koskevasta yhteistoimintalaista.
Tämä kaikki saattaisi aiheuttaa sen, ettei kahvitauko alkaisi jokaisessa yrityksessä ja hallinnon yksikössä samalla kellonlyömällä, vaan siihen aikaan kun työntekijät oikeasti haluaisivat kahvilla käydä.
Se olisi karun yksinkertaista. Pöydän toisella puolella istuu työnantajan edustaja ja toisella puolen työnhakija. Ta:n edustaja kertoo palkan ja työajan ja sanoo "ota tai jätä"
Laissa olevat minipalkat määrittävät minimipalkan. Yleissitovuutta ei tarvita, kun laki ohjaa.
Yleissitovuus on työnantajien etu ei työntekijöiden vaikka liitot toisin väittää.
Paikallisesti yritykset tietävät palkanmaksupotentiaalin, Paikallinen sopiminen lisää työpaikkoja, liittojen sanelu ja kiristäminen vähentävät niitä.
Liittymällä YTK-hon saat suurimman palkankorotuksen, satasia vuodessa. YTK varmistaa ansiosidonnaisen työttömyyden kohdatessa.
Monellekko palstalle ajattelit laittaa tämän saman EK-spämmin?
Suomessa ei muuten laki määrittele minipalkkaa.
YTK, paikallinen sopiminen ja palkankorotukset "satasia vuodessa" :D:D Toivottavasti tämä on sarkasmia...
Kysymys rytmimunat
Työhönottotilanne ei ole ainut missä palkoista sovitaan ja neuvotellaan.
Taitaisi siinä tunteja kulua kun julkiselle puolella palkosta sovitaan 400 tuhannelle työntekijälle, käytäisi jokaisen kanssa omat neuvottelut. Jos se tunti käytetään jokaisen kanassa niin se on yhteensä 800 tuhatta tuntia tekee noin 470 työvuotta.
On helppoa kuvitelle se paikallinen sopiminen isolle porukalleon halpaa ja hlppoa. Ei edes pankkiala halua paikallisesti sopia vaan haluavat että liitot sopii.
Asia voi näyttää helpolta mutta sitä se ei ole, niin sitä vaan joku luulee.
Vaikka liitot sopii niin vielä pitää sopimusta soveltaa työpaikalla. Siinäkin menee monen vuoden työtunit.
Ja vielä pitää nämä sopimukset käydä vuosittain läpi että kaikki on ok.
Kuten sanoin jo aiemmin, ei palkkaneuvotteluja käytäisi sen kummemmin kuin nykyäänkään työhaastattelussa taikka työsopimusta tehtäessä tehdään.
Työnantaja määrittäisi etukäteen palkkatason, millä suostuu ketään mihinkään palkkaamaan. Jos tämä ei yhdellekään työnhakijalle kelpaa, on palkkaa nostettava, taikka oltava työllistämättä ketään.
Totta kai kukin työnantaja pyrkisi olemaan tietoinen alalla vallitsevasta yleisestä palkkatasosta ja tarjoamaan palkkaa kohtuudella sen mukaan.
Kukaan ei esimerkiksi ala maksamaan asentajalle insinöörin palkkaa. Siinä tapauksessa kannattaa palkata insinöörejä asentajien töihin.
Julkisella puolella esimerkiksi kaikkien kuntien ei tarvitsi väkisin noudattaa samaa palkkatasoa. Kukin kunta voisi päättää palkkatasostaan ihan itse. Ei siihen työtunteja kovin kummoisesti mene.
Missään tapauksessa neuvotteluja ei ikinä käydä nollan ja äärettömän väliltä jokaisen työhönotettavan kanssa.
Tämä ei myöskään tarkoita, etteivätkö työntekijät voisi olla järjestäytyneitä ja vaatia lisää palkkaa, mikäli katsovan sen olevan liian alhaisella tasolla. En vain näe mitään syytä, miksi palkoista ja työehdoista täytyy sopia valtakunnallisella tasolla.
Mitä vittua selitätä?
Kyllä Suomen elintaso olisi jossain Afrikan maiden tasolla ilman AY liikettä.
Puolan ja Liettuan heikko palkkataso kertoo alhaisesta järjestäytymisasteesta, heikosta AY liikkeestä.
Samalla tasolla olisi Suomi ilman AY liikkeen vuosien edunvalvontaa ja taistelua.
Olet väärässä.
Ammatiyhdistysten vallan määrä ei vaikuta millään tavalla elintasoon. Elintaso on noussut kaikkialla maailmassa riippumatta AY-liikkeen merkityksestä. Elintaso on noussut kaikkein voimakkaimmien niissä paikoissa, joissa AY-liikettä ei ole joskin se johtuu niiden paikkojen lähtötasosta.
On totta, että kehittyneessä yhteiskunnassa on enemmän AY-liikkeen edustusta kuin alkukantaisessa, mutta korrelaatio ei ole syy-seuraus-suhde. Muuten voisi väittää, että mikroaaltouunien määrä parantaa elitasoa ja koulutusta.
Mitä sitten tulee yksilölliseen palkkaneuvotteluun, niin useimmissa yrityksissä on kehityskeskustelut, jotka on niit äpaikkoja, joissa mm. palkka otetaan esiin. Ylimääräsitä työtä ei tula lainkaan.
Työelämän Erikoisasiantuntija on puhunut. Ugh !!
Ainakin oli enemmän asiaa kuin sinulla :D
"Ammatiyhdistysten vallan määrä ei vaikuta millään tavalla elintasoon. "
Joo ei...tai sitten... https://ariwigelius.fi/ammattiliittojen-saavutukset-1889-2014/
"Elintaso on noussut kaikkein voimakkaimmien niissä paikoissa, joissa AY-liikettä ei ole ..."
No ihan varmasti.
Työlait+eivät+poikkea+merkittävästi+maiden+kesken+riippumatta+siitä+onko+niissä+voimakas,+heikko+tai+ei+ollenkaan+ammattiyhdistysliikettä.+Lait+säädetään+eduskunnassa+ja+ne+edustavat+kansan+tahtoa+aikankin+välillisesti.+
Kyllä sopimukset ja säännöt neuvottelee AY liike/ edustajat. Millään paikallisella sopimisella ei ole mitään tekoa, kyllä keskusjärjestöt hoitavat sen.
Kuka on neuvotellut esimerkki rakenuksille muurareitten timpureitten sähkäreitten putkareitten urakka palka ja urakka perusteet?.
Onmyös paljon työpaikkoja jossa tehdää urakkapalkalla, kuka sinne ne perusteet on tehnyt?, onko jokaisella oma urakkakaavat.
Työpaikoilla on jos mitäkin ajantutkijaa jolla pyritään laikkaan palkkaa.
Onko tässä ketjussa joku joka on tehnyt työtä suoralla urakalla osa-urakalla, tuottavuus bonuksella. Ei siinä yksi ihminen paljon neuvottele paljon itselle lisää.