ainutlaatuinen ilmiö. Vain ihmisnaaras menettää kykynsä lisääntyä merkittävästi ennen kuolemaansa.
Evoluution johdosta näin on jälkeläisten tulevaisuus paremmin turvattu.
Meidän miesten on syytä sitä kunnioittaa ja toimia sen mukaisesti.
Evoluution johdosta näin on jälkeläisten tulevaisuus paremmin turvattu.
Meidän miesten on syytä sitä kunnioittaa ja toimia sen mukaisesti.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tuo on kyllä totta. Ihmislapsi on avuttomin olio koko eläinkunnassa niin pitkään ja vaatii aikuiseksi kasvaakseen vähintään 15 vuoden kasvatuksen ja hoivan.
Ihminen on luotu elämän mittaiseen parisuhteeseen. Poikasten pitkä varttumisaika on selvä merkki siitä. Kaikki muu tuo tuskaa ja on luonnonvastaista pyristelyä. Tietysti puoliso joskus kuolee kanahaukan tai syövän takia mutta ajatus jostain tarkoituksellisesta sinkkuelämästä on luonnolle vieras.
Elämällä. eikä millään muullakaan, ole tarkoitusta, mutta elämää ylläpitää automatiikka, jossa elämää ylläpitävät geenit runsastuvat populaatiossa, koska niiden omistajat saavat eniten jälkeläisiä.
Tämä on luonnontieteellinen kanta. Perinteellisistä ajatussuunnista lähimmäksi totuutta on päässyt buddhalaisuus: elämä on kärsimystä, kärsimyksen syy on halu elää.
Ei ihmisiä ole luotu. Vain totaalivajakki uskoo johonkin luomiseen.
Ihmisten parisuhteet ovat kuin käellä, voi munia vieraisiin pesiin ja antaa aisureiden hoitaa kasvattamisen.
Juuri siksi naaraiden menopaussi on hyödyllinen, he voivat pitää jälkeläisistään huolta koska siittäjä on jakamassa parhaita geenejään ( nainen haluaa aina parasta mahdollista kuten äitinsäkin) jo muualla. Toisekseen mies ei koskaan välttänättä tiedä onko oikeasti pennunisä, naiinen taas on melko varma äitiydestään.
Optimistisempi ihminen olisi lisännyt tuohon budhalaisuuteen:
.....kärsimyksestä on mahdollista päästä eroon mietiskelemällä ...
...ja lopulta oivaltamalla, ettei asia olekaan niin.
" Mies ei koskaan välttänättä tiedä onko oikeasti pennunisä, nainen taas on melko varma äitiydestään."
-Joo-o, tässähän sitä järkeä on taas ollutkin... lainsäädännöllisesti, oikea kukkanen!
Saman miehen siittämät lapset eri äideille ovat täyssisaruuksia... lain edessä!
Saman äidin lapset ovat sisarpuolia keskenään, kun ovat eri iseille!
Tämähän kuulostaa ihan miesten logiikalle; insinööri miehiä varmaan ollut säätämässä lakia, lakiasiamiesten kanssa ja miesvaltainen eduskuntakin hyväksynyt lakiluonnoksen.
Joten lakihan siitä lopulta syntyi... ilman suurempia synnytyskipujakaan!
Laki ennen mua ollut... jälkeeni myös jää!
Nykyään nuo asiat saa selville DNA-testeillä; kuka kenenkin jälkeläinen on.. no, problems!
Optimismi on eräs evoluution luoma harha. Optimismi on tiedollisesti väärää, mutta evolutiivisesti hyödyllistä. Se tuottaa enemmän jälkelisiä. Suunnattoman kärsimyksen keskellä suurin osa ihmisista näkee olonsa siedettäväksi. Realistia pidetään masentuneena.
Kärsimyksestä pääsee eloon vain kuolemalla.
Evoluutio on johtanut siihen, että iäkäs nainen tulee lisääntymiskyvyttömäksi, koska elimistö ei kestä raskauden rasitusta ja toisaalta vanhalla naisella ei ole markkina-arvoakaan uroksen silmissä.
Tästähän se johtuu, että nainen alkaa rumenemaan nopeasti nelikymppisten jälkeen. Evoluutio on näin määrännyt, koska naisen synnyttäminen vanhana on lapselle terveysriski alkaakin luonto tuottamaan naisiin silloin mieshormonia, jolloin he menettävät kiinnostavuutensa miesten silmissä. Koska mies taas voi siittää lapsia koko ikänsä miehet eivät rumene, vaan säilyttävät viehätysvoimansa vuosikymmeniä. Tilastollisestikin jos kysytään isolta joukolta miehiä kuka haluaisi harrastaa seksiä kuvan 50 ikäisen naisen kanssa, niin vain harva siihen suostuisi. Jos taas isolta joukolta naisia kysytään kuka haluaisi harrastaa seksiä kuvan 50 miehjen kanssa, niin edelleen suuri joukko naisia suostuisi siihen. Koska evoluutio ja luonnon lainalaisuudet.
"Faktaa.kehiin":
<<...vanhalla naisella ei ole markkina-arvoakaan uroksen silmissä.>>
On markkina-arvoa, mutta se on vähentynyt. Myös menopaussin ohittanut nainen harrastaa seksiä. Strategia on seuraava: Tarjotessaan runsaasti seksiä miehelle nainen sitoo miehen kiinteämmin itseensä, joten mies ei jaa resurssejaan niin monen naisen kanssa, kuin muuten jakaisi.
Naisen käyttäytyminen pitää siis huolta, ettei jää yksinhuotajaksi. Varhaisissa oloissa, joissa ihminen eli nälkärajalla, yksinhuoltajalla oli verrattomasti huonommat mahdollisuudet saada lapsensa lisääntymisikään.
Osoitus siitä että ihminen on muutakin kuin lisääntymiskone, eli sosiaalinen eläin.
Ei aivan näin. Kullakin eläinlajilla on tälle lajille optimaalinen sosiaalisuuden aste, esimerkiksi ihmisellä tai sudella suuri, ahmalla tai krokodiililla pieni. Sosiaalisuuden ainoa vaikutus on, että sosiaalisuuteen tällä lajilla sopivasti vaikuttavien geenimutaatioiden omistaja lisääntyy eniten.
Ts. sosiaalisuus pitää huolen geenimuunnelmien määrästä populaatiossa. Sosiaalisuudella ei ole mitään muuta funktiota evoluutiossa kuin geenimäärä. Se on siis vain yksi evoluution prosesseista, joissa suotuisat geenit valikoituvat, yksi "lisääntymiskoneen" ilmenemisistä.
Aloittaja kirjoitti:
<<Meidän miesten on syytä sitä kunnioittaa ja toimia sen mukaisesti.>>
Mitä tämä tarkoitti?
Moni eläin on ns. aikuinen alle vuoden ikäisenä. Ihmislapsesta pitää huolehtia 18v. Sen jälkeen hän on lain mukaan täysi-ikäinen.
Luonto on tehnyt niin että nainen lisääntyy niin että kykenee hoitamaan jälkeläisensä täysi-ikäiseksi saakka.
Mieshän ei monestikaan vastaa jälkeläisistään vaan se jää äidille.
Myös miekkavalasnaaraille tulee menopaussi. Lisäksi miekkavalasnaaraan elinikä voi olla jopa kaksinkertainen uroksen elinikään verrattuna. Muistelen lukeneeni naaraan pitkää elinikää ja menopaussia selitettävän sillä, että tämän vuoksi poikasesta (tai lauman/perheen poikasista) pitää huolta paitsi äiti, myös isoäiti (/lauman vanhemmat naaraat) jolla menopaussin saavuttaneena ei enää ole tarvetta yrittää hankkiutua kantavaksi. Muistaakseni norsuilla ja joillakin ihmisapinoilla on sama juttu.
Selittäisiköhän ihmisuroksen pitkää elinikää se, että saadakseen parhaat mahdolliset lähtökohdat ihmisjälkeläinen tarvitsee sekä äidin että isän (parhaassa tapauksessa myös kahdet isovanhemmat). Näinollen luonnonvalinta suosii juuri niitä yhden naaraan ja yhteisten jälkeläisten kanssa pysyviä uroksia, ja juuri he pääsevät jakamaan geenejään eniten ja tuottavat elinvoimaisimpia jälkeläisiä. Samalla geenejään ympäriinsä jakelevien alfaurosten huippugeenit päätyvät usen kondomiin, tai harvoissa tapauksissa syntyy lapsi, joka joutuu varttumaan ilman isäänsä.
ny valas kiskaisi omiaan
Nimimerkki joku.valas kirjoitti:
<<Selittäisiköhän ihmisuroksen pitkää elinikää se, että saadakseen parhaat mahdolliset lähtökohdat ihmisjälkeläinen tarvitsee sekä äidin että isän (parhaassa tapauksessa myös kahdet isovanhemmat). Näinollen luonnonvalinta suosii juuri niitä yhden naaraan ja yhteisten jälkeläisten kanssa pysyviä uroksia, ja juuri he pääsevät jakamaan geenejään eniten ja tuottavat elinvoimaisimpia jälkeläisiä.>>
Tämä on muuten korrektia evoluutioteorian kanssa yhteensopivaa, mutta valinta suosii vielä enemmän miestä, joka noudattaa kaksoisstrategiaa. Parhain jälkeläistuotto on miehellä, joka 1. huolehtii perheestään ja lisäksi 2. jakaa spermaansa mahdollisimman monille naisille. Näiden tendenssien välille syntyy tasapaino.
<< Samalla geenejään ympäriinsä jakelevien alfaurosten huippugeenit päätyvät usen kondomiin, tai harvoissa tapauksissa syntyy lapsi, joka joutuu varttumaan ilman isäänsä.>>
Ei ole evoluutioteorian mukaista, sillä geenit muuttuvat hitaasti ja kulttuuri vaikuttaa geeneihin huomattavalla viipeellä. Kondomin käyttö ei ole vielä kerinnyt vaikuttaa käyttäytymisgeeneihin. Alfauros hedemöittää naisen suuremmalla todennäköisyydellä kuin tavallinen mies, koska nainen ollessaan hedelmällisimmillään parittelee mieluummin alfauroksen kuin perheenisän kanssa.
Myös naisella on kaksoisstrategia, mutta aivan eri syystä kuin miehellä. Naisen suurin jälkeläistuotto syntyy paritellessa alfauroksen kanssa parhaana hedelmällisyysaikana, muulloin perheenisän, eli aisankannattajan kanssa. Alfauroksen kanssa nainen saa lapselleen parhaita geenejä, ja aisankannattaja-perheenisän hän saa sidottua tiukasti perheeseensä tarjoamalla hänelle runsaasti seksiä. Ts. varmistaa, ettei jää yksinhuoltajaksi.
Kaksoisstrategiassa on riskinsä molemmille sukupuolille. Sperman jakamisessa monille naaraille on riski, että oman perheen naaras ei enää otakaan kaksoisstrategiaa toteuttavaa urosta takaisin, jolloin uroksen omat jälkeläiset ovat vaarassa jäädä pelkästään naaraan, naaraan ja vieraan uroksen tai uroksen itsensä ja uuden naaraan kasvatettaviksi. Samoin kaksoisstrategiaa toteuttava naaras voi joutua tilanteeseen jossa perheenisäuros ei kasvatakaan alfauroksen lapsia ominaan. Kärjistetysti kaikki vaihtoehdot huonontavat jälkeläisten mahdollisuuksia. Toki on poikkeuksiakin.
Ehkäisyn käyttö ei varsinaisesti ole ehtinyt vaikuttaa geeneihin, mutta seksuaalikäyttäytymisen se on muuttanut. Siinä missä ennen ehkäisyn yleistymistä ensimmäisestäkin kerrasta saattoi tulla raskaaksi, naaraalla oli parasta olla perheenisäuros valmiina ennen seksikokeiluja. Raskaus tai lapsi luonnollisesti heikensi naaraan mahdollisuuksia saada rinnalleen paras mahdollinen uros. Kun ehkäisyn olemassaolo poistaa raskauden riskin, naaraan seksuaalikäyttäytyminen on vapautunut. Nainen voi halutessaan harrastaa huoletta seksiä vaikka tusinan alfauroksen kanssa ennen kuin edes on aikeissa asettua aloilleen. Ehkäisystä huolehtiva nuori nainen pysyy perheen perustamista ajatellen tavoiteltuna lapsettomana ihannekumppanina. Ympärilleen spermaansa kylvävän alfauroksen tilanne puolestaan on heikentynyt, hän edelleen köyrii kuumimpia naaraita hedelmällisimpään aikaan, mutta ehkäisyn myötä naaras saa päättää haluaako hän miehen hedelmöittävän hänet kertarykäisyllä vai vaikka sadannella laakilla vai ei ehkä lainkaan. Koska naisen kannalta on edullista valita mies, joka pitää huolta jälkeläisistään, naisen ei välttämättä kannata antaa epävakaan alfauroksen hedelmöittää itseään, vaan säästää itsensä turvalliselle perheenisäurokselle.
Toinen seksuaalikäyttäytymiseen vaikuttava tekijä on isyystesti. Perheenisäuros voi varmistua kasvattavansa omia jälkeläisiään. Naaraan riski jäädä kiinni toisen uroksen hedelmöittämästä jälkeläisestä on todellinen eikä vainen välttämättä tahdo ottaa tätä riskiä taatakseen jälkikasvulleen parhaat mahdollisuudet.
"Toinen seksuaalikäyttäytymiseen vaikuttava tekijä on isyystesti. Perheenisäuros voi varmistua kasvattavansa omia jälkeläisiään. Naaraan riski jäädä kiinni toisen uroksen hedelmöittämästä jälkeläisestä on todellinen eikä vainen välttämättä tahdo ottaa tätä riskiä taatakseen jälkikasvulleen parhaat mahdollisuudet".
Mutta Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ei ole naiselle mitään riskiä siitä vieraan siittämästä lapsesta, koska yhteiskunta maksaa kaikki kulut, jos jää kiinni ja ukko lähtee lätkimään. Vietti, että haluaa jälkikasvulleen parhaat mahdollisuudet, on monelta suominaiselta kadonnut aikoja sitten.
<<Vietti, että haluaa jälkikasvulleen parhaat mahdollisuudet, on monelta suominaiselta kadonnut aikoja sitten.>>
Vietti on geenipohjainen tiedostamaton halu tehdä jotakin, ei aktuaalinen käyttäytyminen. Vietti ei katoa, ennen kuin ympäristotekijät ovat vaikuttaneet geenistöön. Siihen voi mennä esimerkiksi 50 000 vuotta.
Kyllä hoivavietti on edelleen suomen kielen sana.
<<Kaksoisstrategiassa on riskinsä molemmille sukupuolille.>>
On riskinsä, mutta sittenkin, kun ihmisgeenistö on saanut silauksensa, ehkä 100 000 vuotta sitten, muutama miljoona vuotta sitten, tai jo edellisen lajin aikana, kaksoisstrategia pysyy viettinä eli haluna tehdä jotenkin. Jos ympäristö on niin paljon muuttunut, että vietti jo tuottaisi haitallisia tuloksia, vietti pysyy geenistön määräämänä haluna vielä kymmeniä tuhansia vuosia.
Esimerkiksi suurin osa lapsista syntyy edelleen tarkoittamatta.
Halu eli vietti vapaampaan seksuaalikäyttäytymiseen on ollut naisella jo muinaisuudessa geenistössään, mutta menneinä aikoina se on ehkäisymahdollisuuden ja monien muiden seikkojen puuttuessa toteutunut rajoitetummin. Ei nainen toteuttaisi vapaampaa seksuaalikäyttäytymistään, jos hänellä ei olisi siihen halua, viettiä, joka on muotoutunut evoluutiossa jo kauan sitten.
<<Ympärilleen spermaansa kylvävän alfauroksen tilanne puolestaan on heikentynyt...>>
Pitää paikkansa, mutta ei se ole vielä ehtinyt vaikuttaa evoluutioon. Miehen halu, vietti, kanssakäymiseen muiden naisten kanssa on entisen suuruinen, vaikka se kulttuurin uudessa vaiheessa toteuttaa huonommin jälkeläistuottoa, ehkä jopa päinvastaisesti pienentämällä sitä.
Samoin naisen geenistössä oleva kaksoisstrategia on entisensä. Siksi hän on tietämättään säilyttänyt halun, vietin, paritella usean kanssa samanaikaisesti, kun hän hakee tai on jo saanut puolison.
Isyystesti on edelleen harvoin käytössä, mutta tietysti halua tehdä sitä on ollut jo ennenkin, sillä miehellä on ollut tarvetta tietää olevansa perhelapsen isä. Vastaavasti naiselle on syntynyt geeniperäinen taipumus salata, ettei joutuisi yksinhuoltajaksi. Miehellä tämä taipumus on heikompi.
Vietti eli halu tehdä jotakin on geenipohjainen ja hyvin hitaasti muuttuva. Sama vietti toteutuu eri ympäristöissä eri tavalla. Jos ympäristö muuttuu nopeasti, kuten ihmisen kohdalla on tapahtunut, vietin ja olevan ympäristön - kuten kulttuurin - välillä on suuri epävastaavuus. Meillä on edelleen muinaisihmisen geenistö, mutta elämme kulttuurissa, joka ei enää ollenkaan vastaa muinaista kulttuuria.
Geenipohjainen vietti ja nykyinen kulttuuri on pidettävä visusti erillään, jos aikoo ymmärtää evoluutiota. Niiden sekoittaminen johtaa sellaiseen sekasotkuun, josta ei enää pääse pois.
x x x
Edellinen on puhtaasti tietopuolista. Ideologisesti olen sillä kannalla, että kulttuurin muutos on ollut hyvänsuuntainen. Erityisesti seksuaalisuuden vapautuminen, varsinkin naisilla, on valtavan miellyttävää. Olen sen ikäinen, että vietin nuoruuteni vanhan seksuaalimoraalin aikana 50-luvun lopulla ja 60-luvun alun aikana. Naiset selitettiin kunniattomiksi, jos toteuttivat seksuaalista haluaan. Siksi he joutuivat teeskentelemään vaikeasti tavoiteltavaa. Koko seksiasia oli täysin kiero. Nykyisyys on entistä parempi.
Olen tietoinen sanasta ja sen käytöstä.
Oletkohan vastaamassa sittenkin nimimerkille Havaintoja (klo 4.02), joka väitti, että vietti olisi kadonnut. Olin vastannut hänen väitteeseensä (klo 8.06)ja pannut sen kirjoitukseni alkuun lainausmerkkeihin. Olin siis eri mieltä hänen kanssaan. Varmaan olet sekaantunut luulemaan sitä minun sanomakseni. Sinun kanssasi ole samaa mieltä.
Itselläni kaikki vaihdevuosioireet hävisi kun siirryin raakaruokaan. Kuukautiset palasivat ja kropastakin tuli nuoren tytön. Uskon siis ettei ihmisillekään tarvitsisi tulla vaihde vuosia. Ei siis ainakaan näin suurena mitä se nykyään on jos söisimme oikeen. Säilyisimme eduksemme ihan loppuun saakka. Ikää mulla 49