Aikuiselle taskuunmahtuva pakkasen kestävä kamera?

Samoin Fujilla ja Olympuksella on joillakin kameroilla luvattu käyttölämpötila-alue miinusasteita. Käytännössä sillä ei ole merkitystä, varsinkaan, jos kuljettaa kameraa vaatteiden sisällä.

Jos tekisin valinnan ruggeroidusta kamerasta ilman sitoutumista johonkin valmistajaan, valitsisin Olympuksen Tough 5:sen. Itselläni on ruggeroituna kamerana vastaava Fuji, koska käytän muuten paljon Fujin kameroita tällä hetkellä. Valmistajilla on softissa yhteneväisiä piirteitä, joten saman valmistajan kamera on helpompi valinta.

Itselläni on tuollaisessa käytössä kuitenkin Fuji X70. Sen APS-C kenno on suorituskykyisempi ja kokonaisuus juuri tuollaisessa käytössämielestäni parempi.

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=nikon_cpw100&products=nikon_cpaw100&products=olympus_tg5&products=fujifilm_x70

Kyse on lopulta, mitä painottaa. Laitoin vierekkäin nyt keskustelussa olleet vaihtoehdot ja yhden toisen ruggeroidun Nikonin. Itse painotan kameran suorituskykyä ja käytän ulkoillessa X70:stä. Ruggeroitu on varattu lomien rantapäiviksi.

Kiitos! Tämä oli tosi mieluinen "taulukko/vertailu", joka linkin takaa löytyi. Siellä oli myös kolme kameraa, joita itse päivän aikana olen vertaillut. Olympustakin mietin, juuri tuota mallia mikä löytyi myös vertailusta (Tough TG-5). Jossain vain sanottiin, että se on hieman erilainen kuin esim. Nikonin Coolpix w100 tai Coolpix w300 ja olikohan vielä sanamuotona raaka? Tarvitsee ilmeisesti jotain erityisosaamista sen käyttämiseen?
Itseäni kiinnostaa eniten Nikonin juurikin nuo kaksi mallia. Erityisesti w300, mutta mietin, että jos olen kuvannut aikaisemmin kännykällä maisemia, ja ollut niihin kuviin täysin tyytyväinen, niin halvemmankin Nikonin (Coolpix w100) 13 MP varmaan riittäisi siihen, että saisin samantasoisia kuvia kuin kännykällä (8 MP) otetut.

Tässä samalla haluaisin tietää millä/minkälaisella kameralla taas pystyy ottamaan Linnunradasta kuvia? Usein fb:ssäkin näkee Luontoryhmissä hienoja otoksia, joissa linnunrata nääkyy slkeänä kaarimuotona, ja missä näkyy värien skaala ja tähdet paljon isompana, kuin paljaalla silmällä katsottuna. Lisäksi jos esim. kännykällä olen koittanut ottaa linnunradasta kuvia, niin ei toivoakaan että saisin samanlaista kaarevaa tähtivyötä sinne kuviin.

Olen siis niin harrastelija kun vaan voiolla, mutta olisi kiva saada vähän neuvoja, että jos saisi itsekkin pieniä onnistumisen kokemuksia tulevaisuudessa ja sitä myötä hyvää mieltä sekä itselle, että toisille. :)

Ruggerointikin on muuten täysin vieras termi itselleni.

IinesAnkka kirjoitti:

Kiitos! Tämä oli tosi mieluinen "taulukko/vertailu", joka linkin takaa löytyi. Siellä oli myös kolme kameraa, joita itse päivän aikana olen vertaillut. Olympustakin mietin, juuri tuota mallia mikä löytyi myös vertailusta (Tough TG-5). Jossain vain sanottiin, että se on hieman erilainen kuin esim. Nikonin Coolpix w100 tai Coolpix w300 ja olikohan vielä sanamuotona raaka? Tarvitsee ilmeisesti jotain erityisosaamista sen käyttämiseen?
Itseäni kiinnostaa eniten Nikonin juurikin nuo kaksi mallia. Erityisesti w300, mutta mietin, että jos olen kuvannut aikaisemmin kännykällä maisemia, ja ollut niihin kuviin täysin tyytyväinen, niin halvemmankin Nikonin (Coolpix w100) 13 MP varmaan riittäisi siihen, että saisin samantasoisia kuvia kuin kännykällä (8 MP) otetut.

Tässä samalla haluaisin tietää millä/minkälaisella kameralla taas pystyy ottamaan Linnunradasta kuvia? Usein fb:ssäkin näkee Luontoryhmissä hienoja otoksia, joissa linnunrata nääkyy slkeänä kaarimuotona, ja missä näkyy värien skaala ja tähdet paljon isompana, kuin paljaalla silmällä katsottuna. Lisäksi jos esim. kännykällä olen koittanut ottaa linnunradasta kuvia, niin ei toivoakaan että saisin samanlaista kaarevaa tähtivyötä sinne kuviin.

Olen siis niin harrastelija kun vaan voiolla, mutta olisi kiva saada vähän neuvoja, että jos saisi itsekkin pieniä onnistumisen kokemuksia tulevaisuudessa ja sitä myötä hyvää mieltä sekä itselle, että toisille. :)

Ruggerointikin on muuten täysin vieras termi itselleni.

Lue lisää

Raw on tapa olla pakkaamatta kuvainformaatiota. Paremmissa kameroissa on myös .jpg tallennusmuoto, jos haluaa käyttää sitä.

Ruggeroitu on huonoa suomea ja tarkoittaa laitetta, joka on tehty kestämään kovia olosuhteita.

Astrokuvaus sanalla hakemalla löytyy tietoja linnunradan kuvaamisesta. Lyhyesti laajakulmaobjektiivi jalusta pitkä suljinaika.

Nyt olet vaarallisilla vesillä. Kohta huomaat, että sinulla on järjestelmäkamera ja puolenkymmentä objektiivia. 😄 Jos haet todella pienikokoista, mutta suorituskykyistä järjestelmää, Fujin X E3 runko on hyvä vaihtoehto. Jos rungon pitää olla sääsuojattu, niin Fujin X Pro2 ollee pienin.

Pienellä jalustalla ja tuollaisella ruggeroidulla pokkarilla voi kokeilla, jos siinä on pitkät valotusajat. Jälki ei ole ehkä sitä, mitä lehdissä olet nähnyt.

Kiitos selvennyksestä. :)

Canonisti kirjoitti:

Raw on tapa olla pakkaamatta kuvainformaatiota. Paremmissa kameroissa on myös .jpg tallennusmuoto, jos haluaa käyttää sitä.

Ruggeroitu on huonoa suomea ja tarkoittaa laitetta, joka on tehty kestämään kovia olosuhteita.

Astrokuvaus sanalla hakemalla löytyy tietoja linnunradan kuvaamisesta. Lyhyesti laajakulmaobjektiivi jalusta pitkä suljinaika.

Nyt olet vaarallisilla vesillä. Kohta huomaat, että sinulla on järjestelmäkamera ja puolenkymmentä objektiivia. 😄 Jos haet todella pienikokoista, mutta suorituskykyistä järjestelmää, Fujin X E3 runko on hyvä vaihtoehto. Jos rungon pitää olla sääsuojattu, niin Fujin X Pro2 ollee pienin.

Pienellä jalustalla ja tuollaisella ruggeroidulla pokkarilla voi kokeilla, jos siinä on pitkät valotusajat. Jälki ei ole ehkä sitä, mitä lehdissä olet nähnyt.

Lue lisää

Kaikissa kameroissa on JPG tallennus. Raw-tallennusta ei tarvitse käyttää.

Canonisti kirjoitti:

Raw on tapa olla pakkaamatta kuvainformaatiota. Paremmissa kameroissa on myös .jpg tallennusmuoto, jos haluaa käyttää sitä.

Ruggeroitu on huonoa suomea ja tarkoittaa laitetta, joka on tehty kestämään kovia olosuhteita.

Astrokuvaus sanalla hakemalla löytyy tietoja linnunradan kuvaamisesta. Lyhyesti laajakulmaobjektiivi jalusta pitkä suljinaika.

Nyt olet vaarallisilla vesillä. Kohta huomaat, että sinulla on järjestelmäkamera ja puolenkymmentä objektiivia. 😄 Jos haet todella pienikokoista, mutta suorituskykyistä järjestelmää, Fujin X E3 runko on hyvä vaihtoehto. Jos rungon pitää olla sääsuojattu, niin Fujin X Pro2 ollee pienin.

Pienellä jalustalla ja tuollaisella ruggeroidulla pokkarilla voi kokeilla, jos siinä on pitkät valotusajat. Jälki ei ole ehkä sitä, mitä lehdissä olet nähnyt.

Lue lisää

RAW-tallenne voi olla joko pakattu tai pakkaamaton. Sen suuri etu Jpg-pakkaukseen verrattuna on merkittävästi laajempi jälkikäsittelyn mahdollisuus. Toisin sanoen jos Jpg-pakattu kuva meni vaikkapa väritasapainoltaan pieleen, niin se on sitten siinä, jälkikorjauksen mahdollisuudet ovat olemattoman pienet. RAW-muodossa tallennetun kuvan väritasapainoa voi sen sijaan muuntaa jälkikäsittelyssä huomattavastikin. Tämä vaatii tietenkin vaivannäköä, mutta asiaan perehdyttyään valokuvaaja todennäköisesti käyttää otostensa Jpg-versioita pelkästään indeksinä. ("thumbnail"-kuvina)

Fujin X100F tai tuo aikaisemmin mainittu X70. Hämärässä pitää olla vähintään APS-C tai edes MFT kenno.

Canonisti kirjoitti:

Fujin X100F tai tuo aikaisemmin mainittu X70. Hämärässä pitää olla vähintään APS-C tai edes MFT kenno.

Canonisti, ei ei ei.https://digikuvaaja.com/pakkanen-hajoitti-kameran-tuloksena/
Ei Fuji ei ei ei, eikä mikään peilitön järkkäri pakkaseen, aloittaja älä kuuntele Canonistia.

eieieieieiei kirjoitti:

Canonisti, ei ei ei.https://digikuvaaja.com/pakkanen-hajoitti-kameran-tuloksena/
Ei Fuji ei ei ei, eikä mikään peilitön järkkäri pakkaseen, aloittaja älä kuuntele Canonistia.

Lue lisää

Ainakin yksi peiltön järjestelmä kestää valmistajan mukaan pakkasta -10, lisäksi on vesitiivis, iskunkestävä ja pölynkestävä, Nikon 1 AW1, ilmestynyt joskus 2013, vanha malli, uutta ei ole tullu. Muita sitten on Olympus TOUGH mallit. Nämä Nikon Coolpix W100 ja W300 on kait vain vedenpitäviä, ei pakkasenkestäviä?

eieieieieiei kirjoitti:

Canonisti, ei ei ei.https://digikuvaaja.com/pakkanen-hajoitti-kameran-tuloksena/
Ei Fuji ei ei ei, eikä mikään peilitön järkkäri pakkaseen, aloittaja älä kuuntele Canonistia.

Lue lisää

Peili tai ei, siinä ei ole eroa. Ammattimallit, kuten Canonin 1Dx ja Nikon D5, on toki suojattu parhaiten. Semipro mallit, kuten vaikka Fujin X Pro2 ja Canonin 5D-sarja on myös melko hyvin suojattuja. On totta, ettei X70 tai X100-sarjalaisissa ole tiivisteitä.

Käytännössä suurin ongelma ei ole ulkona oltaessa vaan tuotaessa kamera kylmästä sisälle lämpimään. Silloin siihen kondensoituu herkästi vettä. Kun kostean kameran vie uudestaan ulos, voi tulos olla esimerkiksi tuollainen. Tuohon tarvitaan vain yksi huonosti tehty liitos, joka korkkaa suuren lämpötilaeron takia.

Itse pidän X70:stä povitaskussa, eikä ainakaan vielä ole tullut ongelmia. En myöskään käytä joskus suositeltuja muovipussia tuotaessa kamera sisälle, vaan ne saavat tasata lämpötilan rahassa joko taskussa kenosäämiskän sisällä tai laukussa. Myöskään aikaisemmilla Fujin tai Canonin pokkareilla tai järkkäreillä ole ollut mitään häikkiä.

eieieieieiei kirjoitti:

Canonisti, ei ei ei.https://digikuvaaja.com/pakkanen-hajoitti-kameran-tuloksena/
Ei Fuji ei ei ei, eikä mikään peilitön järkkäri pakkaseen, aloittaja älä kuuntele Canonistia.

Lue lisää

Ja jos viitsit lukea jutun loppuun, niin kamera pelaa taas ihan hyvin kuivuttuaan.

Jos haluaa olla varma kosteuden siedon kanssa, niin ruggeroitu kamera tai sellainen runko, jossa on suojaus. Fujin X Pro2 lienee pienikokoisin kunnolla suojattu runko. Jotta suojaus pelaa, niin myös objektiivin pitää olla suojattu. Esimerkiksi f/2.0 23 mm on hyvä valinta tuollaiseen käyttöön.

Nikon 1AW1 alkoi kyllä kiinnostamaan itseäni. Nikonin suomi sivuillakin lukee, että poistuva malli, mutta uskon että pärjäisin sen kaltaisella pitkään. Ihan mitään 2000e. kameraa (Fujin X Pro2) en ole hankkimassa hiihtoretkiäni varten. Mielenkiintoista silti tietää vaihtoehdoista.

IinesAnkka kirjoitti:

Nikon 1AW1 alkoi kyllä kiinnostamaan itseäni. Nikonin suomi sivuillakin lukee, että poistuva malli, mutta uskon että pärjäisin sen kaltaisella pitkään. Ihan mitään 2000e. kameraa (Fujin X Pro2) en ole hankkimassa hiihtoretkiäni varten. Mielenkiintoista silti tietää vaihtoehdoista.

Lue lisää

Ei oikein taida saada enää tuota kameraa mistään? Jos jossakin verkkokaupassa on myynnissä vielä, niin kannattaa varmistaa tuotteen saatavuus ennen kuin maksaa tilausta.

Canonisti kirjoitti:

Ja jos viitsit lukea jutun loppuun, niin kamera pelaa taas ihan hyvin kuivuttuaan.

Jos haluaa olla varma kosteuden siedon kanssa, niin ruggeroitu kamera tai sellainen runko, jossa on suojaus. Fujin X Pro2 lienee pienikokoisin kunnolla suojattu runko. Jotta suojaus pelaa, niin myös objektiivin pitää olla suojattu. Esimerkiksi f/2.0 23 mm on hyvä valinta tuollaiseen käyttöön.

Lue lisää

On käyny tuuri kun on alkanut pelaamaan uudestaan. Jutussa sanotaan myös, että Canonin peilikameroita käyttänyt pitkiäkin aikoja yli parinkymmenen asteen pakkasessa eikä ole ollut mitään ongelmia. Itellä ollu aina Nikon pelikameroita, eikä ole niissäkään ollut mitään ongelmia. Aikoinaan ensimmäinen järkkäri oli Nikon D5100, ei sääsuojattu, enkä edes tiennyt, että kamera pitäs jotenkin suojata kun tuo kylmästä lämpimään, veti kosteuden pintaan, monta monta kertaa, kuivasin sitä paperilla vähän ja loput kuivui itsestään, eikä ollu ongelmia, kaverilla sama homma.

Nämä ovat vain omakohtaisia kokemuksia. En suosittele kenenkään rikkomaan valmistajan antamia käyttölämpötilarajoja kameralle, koska jos takuuaikana niitä rikkoo ja kamera menee siitä syystä rikki, niin takuu ei korvaa rikki mennyttä kameraa, eli jokainen kuvailee pakkasessa omalla vastuulla.

kosteuttailmassa kirjoitti:

On käyny tuuri kun on alkanut pelaamaan uudestaan. Jutussa sanotaan myös, että Canonin peilikameroita käyttänyt pitkiäkin aikoja yli parinkymmenen asteen pakkasessa eikä ole ollut mitään ongelmia. Itellä ollu aina Nikon pelikameroita, eikä ole niissäkään ollut mitään ongelmia. Aikoinaan ensimmäinen järkkäri oli Nikon D5100, ei sääsuojattu, enkä edes tiennyt, että kamera pitäs jotenkin suojata kun tuo kylmästä lämpimään, veti kosteuden pintaan, monta monta kertaa, kuivasin sitä paperilla vähän ja loput kuivui itsestään, eikä ollu ongelmia, kaverilla sama homma.

Nämä ovat vain omakohtaisia kokemuksia. En suosittele kenenkään rikkomaan valmistajan antamia käyttölämpötilarajoja kameralle, koska jos takuuaikana niitä rikkoo ja kamera menee siitä syystä rikki, niin takuu ei korvaa rikki mennyttä kameraa, eli jokainen kuvailee pakkasessa omalla vastuulla.

Lue lisää

Kameran tyypillä ei ole merkitystä kosteusvaurioiden synnyssä. Teoriassa jopa niin, että peilikameroiden peili on yksi hajoava härpäkettä lisää, mutta käytännössä sillä ei ole merkitystä. Kosteussuojauksella sen sijaan on merkitystä. Pienin kunnolla suojattu runko tällä hetkellä lienee Fujin X Pro2.

Canonisti kirjoitti:

Kameran tyypillä ei ole merkitystä kosteusvaurioiden synnyssä. Teoriassa jopa niin, että peilikameroiden peili on yksi hajoava härpäkettä lisää, mutta käytännössä sillä ei ole merkitystä. Kosteussuojauksella sen sijaan on merkitystä. Pienin kunnolla suojattu runko tällä hetkellä lienee Fujin X Pro2.

Lue lisää

Elä selitä, jutussa Fuji otti siipeensä pakkasesta ja kosteudesta ja sekös otti Fujiuskovaisen, alias Canonistin arvolle kun Fuji teki arvoistaan kuvanlaatua ja melkein hajos? Hah hah haa.

huu-haata kirjoitti:

Elä selitä, jutussa Fuji otti siipeensä pakkasesta ja kosteudesta ja sekös otti Fujiuskovaisen, alias Canonistin arvolle kun Fuji teki arvoistaan kuvanlaatua ja melkein hajos? Hah hah haa.

Lue lisää

Kaikki suojaamattomat rungot ”ottavat siipeensä” herkemmin kuin suojatut. Sinänsä kameran käyttö pakkasessa ei ole se ongelma, vaan se kun tuot kameran sisälle.

Jos haluaa pelata varman päälle, ostaa sääsuojatun rungon ja siihen sääsuojatun objektiivin. Pienikokoisin yhdistelmä lienee Fujin X Pro2 f/2.0 23 mm. Toki joku 1Dx on omaa luokkaansa, mutta se ei ole nyt vaihtoehto. Sinänsä aloittajan ensimmäinen vaihtoehto ei ole huono. Mihinkään astroluvaukseen ei pienestä kennosta ilman kunnon käsisäätöjä ole, mutta moneen muuhun kylläkin.

Suositeltava tapa on myös kietoa kamera muovipussiin ja antaa lämmön tasaantua rauhassa tuotaessa kamera sisälle kylmästä. Itse en tee noin, vaan annan kameran lämmön tasaantua takintaskussa tai kameralaukussa, mikä on riittänyt.

Oleellista on kuiten kosteuden kondensoituminen tuotaessa kamera kylmästä lämpimään. Ei niinkään käyttö kylmässä, joka toki voi ääritapauksissa jäädyttää esimerkiksi akun, eikä senjälkeen toimi mikään.

Canonisti kirjoitti:

Peili tai ei, siinä ei ole eroa. Ammattimallit, kuten Canonin 1Dx ja Nikon D5, on toki suojattu parhaiten. Semipro mallit, kuten vaikka Fujin X Pro2 ja Canonin 5D-sarja on myös melko hyvin suojattuja. On totta, ettei X70 tai X100-sarjalaisissa ole tiivisteitä.

Käytännössä suurin ongelma ei ole ulkona oltaessa vaan tuotaessa kamera kylmästä sisälle lämpimään. Silloin siihen kondensoituu herkästi vettä. Kun kostean kameran vie uudestaan ulos, voi tulos olla esimerkiksi tuollainen. Tuohon tarvitaan vain yksi huonosti tehty liitos, joka korkkaa suuren lämpötilaeron takia.

Itse pidän X70:stä povitaskussa, eikä ainakaan vielä ole tullut ongelmia. En myöskään käytä joskus suositeltuja muovipussia tuotaessa kamera sisälle, vaan ne saavat tasata lämpötilan rahassa joko taskussa kenosäämiskän sisällä tai laukussa. Myöskään aikaisemmilla Fujin tai Canonin pokkareilla tai järkkäreillä ole ollut mitään häikkiä.

Lue lisää

Tarkastelussa nyt myös tuo Fujifilm X70. Mielenkiintoa lisäsi, kun katsoin kuvaesimerkkejä. Onhan sillä saatu ihan onnistuneita kuvia myös lumisissa maisemissa. Lisäksi kännykkäyhteensopivuus, ja 16MP. Ei mikään pahan hintainenkaan. Olisi varmaan aika järkevä ostos.

IinesAnkka kirjoitti:

Tarkastelussa nyt myös tuo Fujifilm X70. Mielenkiintoa lisäsi, kun katsoin kuvaesimerkkejä. Onhan sillä saatu ihan onnistuneita kuvia myös lumisissa maisemissa. Lisäksi kännykkäyhteensopivuus, ja 16MP. Ei mikään pahan hintainenkaan. Olisi varmaan aika järkevä ostos.

Lue lisää

X70 akilleenkantapää on etsimen puute. Jos sen sietää tai hankkii erillisen etsimen, niin OK. Isoveljessä X100T:ssä on hyvä etsin. Omani ostin rajalan tarjouksesta, jossa etsin tuli halvalla mukaan, mutta se tarjous on valitettavasti ohi.

X70 on helppo juuri tuollaisissa olosuhteissa, kuten lumiset maisemat, koska siinä on hyvät käsisäädöt. Niissä mikään automatiikka ei valota oikein. Käsisäädöt eivät tosin auta, jollei opiskele ihan vähän kuvauksen teoriaa, niin että ISO, aika ja aukko ovat tuttuja.

Suosittelen kameran lisäksi tuota etsintä, vara-akkua ja pientä jalustaa. Lisäksi kannattaa harkita erillistä laturia, koska paketissa ei ole mukana sellaista. Jalustaksi käy mikä tahansa pieni pöytäjalusta, esimerkiksi keskikokoiset Gorillapodit ovat näppäriä. Jos tarvitset salamaa, niin edullisin kääntyväpäinen ollee Fujin oma EF-20.

Canonisti kirjoitti:

X70 akilleenkantapää on etsimen puute. Jos sen sietää tai hankkii erillisen etsimen, niin OK. Isoveljessä X100T:ssä on hyvä etsin. Omani ostin rajalan tarjouksesta, jossa etsin tuli halvalla mukaan, mutta se tarjous on valitettavasti ohi.

X70 on helppo juuri tuollaisissa olosuhteissa, kuten lumiset maisemat, koska siinä on hyvät käsisäädöt. Niissä mikään automatiikka ei valota oikein. Käsisäädöt eivät tosin auta, jollei opiskele ihan vähän kuvauksen teoriaa, niin että ISO, aika ja aukko ovat tuttuja.

Suosittelen kameran lisäksi tuota etsintä, vara-akkua ja pientä jalustaa. Lisäksi kannattaa harkita erillistä laturia, koska paketissa ei ole mukana sellaista. Jalustaksi käy mikä tahansa pieni pöytäjalusta, esimerkiksi keskikokoiset Gorillapodit ovat näppäriä. Jos tarvitset salamaa, niin edullisin kääntyväpäinen ollee Fujin oma EF-20.

Lue lisää

Ja vielä yksi juttu tuosta X70:stä. Sen objektiivi on kinovastaavuudeltaan 28 mm. Yleensä yleiskuvauksessa suositaan 35 - 50 mm objektiiveja. Kuvakerronta on vähän eri tyyppistä kuin esimerkiksi kolmevitosella, mutta toisaalta maisemissa tuo on juuri omiaan ja tuollaisia tähtikuviakin voi yrittää tukevalta jalustalta.

eieieieieiei kirjoitti:

Canonisti, ei ei ei.https://digikuvaaja.com/pakkanen-hajoitti-kameran-tuloksena/
Ei Fuji ei ei ei, eikä mikään peilitön järkkäri pakkaseen, aloittaja älä kuuntele Canonistia.

Lue lisää

Tuon Fuji X100S kameran käyttölämpötila-alue onkin 0 °C- 40 °C eli mitäs meni käyttämään sitä pakkasessa. Taas esim. Fujifilm X-T1/-XT2/-X-H1-kameroiden ja samaten kalleimpien Olympus-kameroiden käyttölämpötila-alue on -10 °C - 40 °C.

Aika on tainnut ajaa tuon kameran ohi. Tai ainakin modernimmalta kameralta voi odottaa huomattavasti enemmän. Mitään erityistä "pakkasenkestävyyttä" ei tuossakaan kamerassa ole, joten se ehto voitaneen unohtaa. Oleellista asiassa on se, että kamera mahtuu taskuun lämpimään.

Mitähän muita vaatimuksia kameralle olisi?
- minkä kokoiseen taskuun kameran pitää mahtua?
- tarvitaanko paljon zoomia vai riittääkö pienempi? Tuossa FZ7:ssa on aika pitkä zoom. Ensimmäisen viestisi Nikonissa vain hyvin lyhyt.
- minkälainen budjetti?

Kuvanlaatutoiveet ja yökuvaukset tarkoittaa kyllä, että ihan pienikennoiset pokkarit kannattaa unohtaa ja tehdä valinta joko 1" kennolla varustetuista pokkareista tai pienistä minijärkkäreistä.
Pokkaririntamalla ensimmäisenä voisin heittää tyrkylle taskun koosta riippuen Canonilta joko G9x (I tai II) tai G7x II. Panasonicilla vastaava on LX15, Sonylla RX100-sarja. Jos zoomia tarvitaan enemmän, Panasonicin TZ100 (tai tuleva TZ200) voisi olla sopiva. Jos laatua tarvitaan enemmän, Panasonicin LX100 tai Canonin G1x-sarja. Mutta mitään näistä et saa satasella.
Minijärkkäriosastolla ongelmaksi tulee koko - jos nokalle laittaa mitään muita kuin pannukakkulinssin tai pienimmän kittizoomin, kamera ei mahdu enää taskuun.

Kyllä mua on alkanut viehättää sellainen kamera nimenomaan, mihin saisi vaihdettua sen putken tarvittaessa, jos yht äkkiä haluaakin alkaa hifistelemään. Lisäksi se jpg muotoon pakkaaminen olisi huippua. Kännykän kanssa bluetooth-yhteenpelaava kuulostaa myös hyvältä. Käsitin, että tuo Nikon 1AW1 olisi juuri tällainen kamera, jolla olisi ominaisuudet mitä kameralta haluan. Tasku kylläkin taitaa vaihtua vyölaukkuun, jota voi hiihtäessä säilyttää selän puolella. Olisiko Nikonin 1AW1 vastaavia, jotka kenties olisivat kehittyneempiä esim. 16MP? Jos jollakin tulee mieleen, niin kertokaa ihmeessä. :)

IinesAnkka kirjoitti:

Kyllä mua on alkanut viehättää sellainen kamera nimenomaan, mihin saisi vaihdettua sen putken tarvittaessa, jos yht äkkiä haluaakin alkaa hifistelemään. Lisäksi se jpg muotoon pakkaaminen olisi huippua. Kännykän kanssa bluetooth-yhteenpelaava kuulostaa myös hyvältä. Käsitin, että tuo Nikon 1AW1 olisi juuri tällainen kamera, jolla olisi ominaisuudet mitä kameralta haluan. Tasku kylläkin taitaa vaihtua vyölaukkuun, jota voi hiihtäessä säilyttää selän puolella. Olisiko Nikonin 1AW1 vastaavia, jotka kenties olisivat kehittyneempiä esim. 16MP? Jos jollakin tulee mieleen, niin kertokaa ihmeessä. :)

Lue lisää

" Lisäksi se jpg muotoon pakkaaminen olisi huippua."

Näytä mulle tällä hetkellä myynnissä oleva, budjettiisi sopiva kamera, joka EI osaa tuota tehdä, niin palataan sitten tämän osalta asiaan.

Tuo Nikon on myöskin 1" kennolla varustettu, ja todennäköisesti aika moni listaamistani 1" nykypokkareista päihittää sen kuvanlaadullisesti mennen tullen. Mutta tietysti tuo säänkesto on yksi valintaperuste.

Vyölaukku on aika kylmä paikka pakkasella.

Älä osta tuota panasonicia. Mulla oli saman tuotelinjan DMXfz50. Tuossa on hirmu pieni kenno joka (?) tekee siitä epäherkän, totesin että moni otti esim koulun joulujuhlissa android kännyköillään parempia kuvia kuin minä superzoomillani. Kannattaa ostaa uutta tekniikkaa, kamerat kehittyy.

Kun nimimerkki "IinesAnkka" kertoo omistavansa kameran Panasonic Lumix DMC-FZ7, niin miksi kommentoit että "Älä osta tuota panasonicia"?
En ymmärrä sitäkään että jos mielestäsi yli kymmenen vuotta vanha CCD-kennolla varustettu Panasonicin superzoom-kamera tekee huonoa kuvaa niin silloin tekee vaikkapa viime vuonna markkinoille tullutkin. Kuten itsekin sanot niin kamerat kehittyy.
Katsopa vaikka tuolta miten kohinatonta kuvaa tekee esim. Panasonic Lumix DMC-FZ150, siis kennon koko huomioiden, suuremmilla herkkyyksillä kuvissa on pehmeyttä mutta Picasa 3:lla yhden kuvan terävöitykseen menee parhaimmillaan 20 sekuntia;

http://www.photographyblog.com/reviews/panasonic_lumix_dmc_fz150_review/image_quality/

PS. Olisi kiva tietää noiden mainitsemiesi kännyköiden kameroiden tekniset tiedot tai edes puhelimen merkki ja malli.

Panasonic tekee mielenkiintoisia kameroita ennen kaikkea kuvaajille, joille hyvät video-ominaisuudet ovat tärkeitä, esimerkiksi pääosa Panan rungoista ja LX100 pokkari. Toisaalta kiertäisin kyllä superzoomit kaukaa merkistä välittämättä. Fysiikan lait vain tulevat vastaan.

Canonisti kirjoitti:

Panasonic tekee mielenkiintoisia kameroita ennen kaikkea kuvaajille, joille hyvät video-ominaisuudet ovat tärkeitä, esimerkiksi pääosa Panan rungoista ja LX100 pokkari. Toisaalta kiertäisin kyllä superzoomit kaukaa merkistä välittämättä. Fysiikan lait vain tulevat vastaan.

Lue lisää

Eli mitä vikaa linkin kuvassa on? Otettu pienikennoisella (1/2.3") Panasonicin ns. superzoomkameralla 800 millin kinovastaavalla polttovälillä. Sieltä1920 ja sitten näppäimistöstä F11.

http://kuvanjako.fi/vtdbv

Jos tavoite on ottaa paikallaan istuvasta linnusta, hyvässä valossa kuva, josta kotona voidaan varmistaa tunnistus, niin tuo menettelee. Muuten kuva on pehmeä. Tarkkaa kohtaa en löytänyt mistään. Lisäksi värivirheitä on kohtuu paljon, kun mm. katsot ristikkäisten oksien rajoja.

Alkuperäinen kysyjä halusi mm. ottaa maisemakuvia. Tuo laatu ei kelpaa siihen.

Canonisti kirjoitti:

Jos tavoite on ottaa paikallaan istuvasta linnusta, hyvässä valossa kuva, josta kotona voidaan varmistaa tunnistus, niin tuo menettelee. Muuten kuva on pehmeä. Tarkkaa kohtaa en löytänyt mistään. Lisäksi värivirheitä on kohtuu paljon, kun mm. katsot ristikkäisten oksien rajoja.

Alkuperäinen kysyjä halusi mm. ottaa maisemakuvia. Tuo laatu ei kelpaa siihen.

Lue lisää

Lintu. Hehehehee. Katsoin ensin jollain tavalla, onko terävyyttä ollenkaan, ja sitten katsoin ohjeen mukaan. F11 ja 1920. Saahan kuvasta selvää, että suhteessa terävämmältä linnun kohta näytti kuin tausta kauempana. Heh.

Tsuumikos kirjoitti:

Lintu. Hehehehee. Katsoin ensin jollain tavalla, onko terävyyttä ollenkaan, ja sitten katsoin ohjeen mukaan. F11 ja 1920. Saahan kuvasta selvää, että suhteessa terävämmältä linnun kohta näytti kuin tausta kauempana. Heh.

Lue lisää

Kyllä tuossa 1920-versiossa terävyyttä on mielestäni. Mutta sanoisiko Roope Ankka, ettei tuo ole Iines. Lintu on oksien välissä tavalla, että muistui mieleeni ksylofonin soitto. Aamupäivällä tuli radiosta, Ylen ykkösestä, ksylofoninsoittoa. Puukenkätanssi. Siinä paikoitellen taottiin puurimoja niin kiivaasti, että muistutti tikan nakutusta.

Tässä Sapelitanssia ksylofonilla: https://www.youtube.com/watch?v=MHFacHGqeOU

Tsuumikos kirjoitti:

Kyllä tuossa 1920-versiossa terävyyttä on mielestäni. Mutta sanoisiko Roope Ankka, ettei tuo ole Iines. Lintu on oksien välissä tavalla, että muistui mieleeni ksylofonin soitto. Aamupäivällä tuli radiosta, Ylen ykkösestä, ksylofoninsoittoa. Puukenkätanssi. Siinä paikoitellen taottiin puurimoja niin kiivaasti, että muistutti tikan nakutusta.

Tässä Sapelitanssia ksylofonilla: https://www.youtube.com/watch?v=MHFacHGqeOU

Lue lisää

Saattoi tulla virheitä viesteihin. Kun ei sanottu Youtube-sivulla, että ksylofoni. - En ole perehtynyt siihen, miten paljon ulkonäöltään poikkeavat toisistaan ksylofoni, marimba, vibrafoni, ja mitä näitä puurima- tai kalikkasoittimia onkaan, maailmalla eri versioita. Kili kali. Suomalaiset jääpuikot, himmelit ja metallihelistimet ovat asia erikseen.

Pitkällä polttovälillä saattaa tulla sen näköisiä kuvia, että lintu on puskissa oksien välissä puristuksissa, vaikka todellisuudessa tilaa saattoi olla lentämiseen melko väljästi.

Tuo Mokiasi ei todellakaan ole mikään kamera, vaan pelkkä kännykkä, jossa on huono kamera.
Se on todella mitätön puhelimena ja lähes yhtä huono kamerana.
Enkä todellakaan ymmärrä sitä, että millä mittarilla voit väittää sen kennoa isoksi. Sitähän se ei todellakaan ole.
Ostaisit sinäkin oikean kameran, niin ei tarvitsisi tuollaisella rakkineella itseään kiusata.

Itselleni syntyi intohimo hankkia sellainen kamera, jolla saisi hienoa kuvia ilta- ja yöaikaan linnunradasta. Lisäksi auringonlaskut ja-nousut kiinnostavat. Järveltö nouseva sumu... Saa suositella siis muitakin kameroita, varsinkin jos edullisempia löytyy, mutta Plussia olisivat sellaiset asiat:

-mahdollisimman kehittynyt, eli pixeleitä niin paljon kuin pystyy... (se 16MP minimissään mieluiten)
-pakkasessa todistetusti toimiva (ei siis välttämättä sääsuojattu)
-kännykän kanssa yhteensopiva (bluetooth tms.)
-putken saa tarvittaessa vaihdettua, kun mielenkiinnon kohteet kasvavat kuitenkin)

Eli siis runko pitäisi olla hyvä. Putkia voi sitten osta myöhemmin lisää. Itse olen todella kiinnostunut myös planeetoista, mutta tuskin yllän samalle tasolle ikinä seuraamieni teleskooppien (hubble ja tuleva JWST ;) kanssa, joten tyydytään pelkkään linnunrataan ja kuuhun)
-hintarajana pitäisin sellaista 700e. korkeintaan. Sillä haluaisin pystyä kuvaamaan jo hienoja maisema kuvia, ja kenties tarkempia kuvia liikkuvasta kohteesta.

Itse olen päättänyt, että kunnon kuvausta varten kannattaa hankkia erillinen kamera, eikä aina tuskastella sen kanssa että kännykkä pettää pakkasen tullen, joten niistä nyt ei ehkä kannata minulle enää puhua. Kiitos. :)

Ja torissa näytti löytyvät yksi Nikon 1 AW1 viime viikolla, mutta siitä puuttui latausjohto. Alle 500e. muistaakseni oli hinta. Vuoden vanha laite. Itse en välttämättä uskaltasi ostaa käytettyä... (ei ilman takuuta), ellei sitten olisi kyseessä hyvä ystävä, joka on myymässä kameraansa, ja ostamassa parempaa.

En oikein ymmärrä niitä keskustelunaloituksia, missä kysellään, että aloittelijalle sopiva kamera. Minä ainakin haluan kunnon laitteen kerralla, jonka käyttöä sitten voi opiskella. Mikäs sen mielenkiintoisampaa. Olisi suuri pettymys nimittäin, jos kohta pian kun on oppinut käyttämään kameraa ja saanut hienoja kuvia huomaisikin, että tarvitsee ostaa uusi kamera, koska speksit ei enää riitä. (Luin viikonlopun aikana avaruus.fi foorumilta keskusteluita).

Kaikki on mahdollista oppia, jos vain innostusta löytyy tarpeeksi.

IinesAnkka kirjoitti:

Ja torissa näytti löytyvät yksi Nikon 1 AW1 viime viikolla, mutta siitä puuttui latausjohto. Alle 500e. muistaakseni oli hinta. Vuoden vanha laite. Itse en välttämättä uskaltasi ostaa käytettyä... (ei ilman takuuta), ellei sitten olisi kyseessä hyvä ystävä, joka on myymässä kameraansa, ja ostamassa parempaa.

Lue lisää

Eikö ole vähän epäilty, että Nikon lopettaisi koko 1-sarjan.

satasarjalainen kirjoitti:

Eikö ole vähän epäilty, että Nikon lopettaisi koko 1-sarjan.

Nikon on lopettanut koko 1-sarjan. Viimeinen julkistus on vuosien takaa, ja kaupoista löytyy korkeintaan jämäkappaleita.

Aloittajalle toteaisin, että tarvitset noihin kuvauskohteisiin lähinnä kaksi asiaa: kameraan manuaalisäädöt ja kuvaajalle osaamista.

kewadg kirjoitti:

Nikon on lopettanut koko 1-sarjan. Viimeinen julkistus on vuosien takaa, ja kaupoista löytyy korkeintaan jämäkappaleita.

Aloittajalle toteaisin, että tarvitset noihin kuvauskohteisiin lähinnä kaksi asiaa: kameraan manuaalisäädöt ja kuvaajalle osaamista.

Lue lisää

Fuji on vahvoilla, kun haetaan hyviä manuaalisäätöjä yhdistettynä pieneen kokoon.

IinesAnkka kirjoitti:

Itselleni syntyi intohimo hankkia sellainen kamera, jolla saisi hienoa kuvia ilta- ja yöaikaan linnunradasta. Lisäksi auringonlaskut ja-nousut kiinnostavat. Järveltö nouseva sumu... Saa suositella siis muitakin kameroita, varsinkin jos edullisempia löytyy, mutta Plussia olisivat sellaiset asiat:

-mahdollisimman kehittynyt, eli pixeleitä niin paljon kuin pystyy... (se 16MP minimissään mieluiten)
-pakkasessa todistetusti toimiva (ei siis välttämättä sääsuojattu)
-kännykän kanssa yhteensopiva (bluetooth tms.)
-putken saa tarvittaessa vaihdettua, kun mielenkiinnon kohteet kasvavat kuitenkin)

Eli siis runko pitäisi olla hyvä. Putkia voi sitten osta myöhemmin lisää. Itse olen todella kiinnostunut myös planeetoista, mutta tuskin yllän samalle tasolle ikinä seuraamieni teleskooppien (hubble ja tuleva JWST ;) kanssa, joten tyydytään pelkkään linnunrataan ja kuuhun)
-hintarajana pitäisin sellaista 700e. korkeintaan. Sillä haluaisin pystyä kuvaamaan jo hienoja maisema kuvia, ja kenties tarkempia kuvia liikkuvasta kohteesta.

Itse olen päättänyt, että kunnon kuvausta varten kannattaa hankkia erillinen kamera, eikä aina tuskastella sen kanssa että kännykkä pettää pakkasen tullen, joten niistä nyt ei ehkä kannata minulle enää puhua. Kiitos. :)

Lue lisää

Antamallasi 700 euron hintakatolla parhaat vaihtoehdot ovat Olympuksen tai Panasonicin mft järkkörit
Olyn uuden O-M M 10 Mk 3:n saatat saada tarjouksesta siihen hintaan kittilinsssin kera. Silloin saat 4 K videot, hyvän 5 akselisen runkovakaajan, jämäkän, tyylikkään sekä hyvännäköisen kameran, jossa on monipuolisia erikoistoimintoja, hyvä elektroninen etsin, pitkä takuu, laaja objektiivalikoima ja helppo käytettävyys.
Myös Panasonicilta saa pääpiirteissään samantasoisen kameran samaan hintaan.

Ilmeisesti tätä tarkoitit. Kiitos vinkistä. :)

https://www.rajalacamera.fi/olympus-om-d-e-m10-mark-iii-m-zuiko-14-42mm-ez-silver.html

IinesAnkka kirjoitti:

Ilmeisesti tätä tarkoitit. Kiitos vinkistä. :)

https://www.rajalacamera.fi/olympus-om-d-e-m10-mark-iii-m-zuiko-14-42mm-ez-silver.html

Lue lisää

Runko on ihan OK, mutta tuo objektiivi on huono.

http://www.opticallimits.com/m43/885_olympus1442f3556ez

Se on niin huono, ettei siihen kannata laittaa euroakaan. Ajatellen tähtien kuvaamista, APS-C on kuitenkin ehkä parempi vaihtoehto.

IinesAnkka kirjoitti:

Ilmeisesti tätä tarkoitit. Kiitos vinkistä. :)

https://www.rajalacamera.fi/olympus-om-d-e-m10-mark-iii-m-zuiko-14-42mm-ez-silver.html

Lue lisää

Kyllä, tarkoitin juuri tuota kameraa. Vanhempi Mk 2 malli on hiukan edullisempi, mutta ilmeisesti Mk 3 on parempi.
Siihen (samoin kuin Panasoniciin) saa suhteellisen edullisesti myös valovoimaisia kiinteitä objektiiveja, jos zoomien valovoima tuntuu liian huonolta.

Mft_on_paras_sinulle kirjoitti:

Kyllä, tarkoitin juuri tuota kameraa. Vanhempi Mk 2 malli on hiukan edullisempi, mutta ilmeisesti Mk 3 on parempi.
Siihen (samoin kuin Panasoniciin) saa suhteellisen edullisesti myös valovoimaisia kiinteitä objektiiveja, jos zoomien valovoima tuntuu liian huonolta.

Lue lisää

Olympus ja Panasonic ovat aika lähellä toisiaan ja linssitkin sopivat toisiinsa (myös Leicat, pari Sigmaa, Samyang)
Olympuksessa on muutamia kuvaukseen liittyviä erikoistoimintoja, joita ei Panasonicissa ole.

Mft_on_paras_sinulle kirjoitti:

Kyllä, tarkoitin juuri tuota kameraa. Vanhempi Mk 2 malli on hiukan edullisempi, mutta ilmeisesti Mk 3 on parempi.
Siihen (samoin kuin Panasoniciin) saa suhteellisen edullisesti myös valovoimaisia kiinteitä objektiiveja, jos zoomien valovoima tuntuu liian huonolta.

Lue lisää

MFT on hyvin haasteellinen objektiivivalinnan osalta. Siihen on hyviä ja halpoja objektiiveja. Eivät koskaan samassa paketissa. Olen täysin puolueellinen, mutta vaihtaessani pääkaluston Canonista Fujiin, oli Olympus vahvasti mukana vaihtoehtona. Se ei ole huono vaihtoehto, mutta optinen etsin, paremmat käsisäädöt ja juuri objektiivivalikoima kallistivat minulla vaakakupin Fujin puolelle. MFT:en on paljon objektiiveja, mutta vähän hyviä ja ovat melko arvokkaita.

Mft_on_paras_sinulle kirjoitti:

Olympus ja Panasonic ovat aika lähellä toisiaan ja linssitkin sopivat toisiinsa (myös Leicat, pari Sigmaa, Samyang)
Olympuksessa on muutamia kuvaukseen liittyviä erikoistoimintoja, joita ei Panasonicissa ole.

Lue lisää

Taas kyllä yhdyn va canonistiin. Fuji xt2 on paras sääsuojattu, toisin kuin canonistiin väittää, parempi kuin pro2. Mft ei vaan oikein riitä noihin hämäräkuvauksiin. Niin hyviä kuin ovatkin päivänvalolla. Silloin kun pikkuiset peikot piilosta hyppii on aps-c vähimmäisvaatimus. Ja sen suuruinen kenno löytyy juuri Fuji xt2 - rungosta.

Canonisti kirjoitti:

MFT on hyvin haasteellinen objektiivivalinnan osalta. Siihen on hyviä ja halpoja objektiiveja. Eivät koskaan samassa paketissa. Olen täysin puolueellinen, mutta vaihtaessani pääkaluston Canonista Fujiin, oli Olympus vahvasti mukana vaihtoehtona. Se ei ole huono vaihtoehto, mutta optinen etsin, paremmat käsisäädöt ja juuri objektiivivalikoima kallistivat minulla vaakakupin Fujin puolelle. MFT:en on paljon objektiiveja, mutta vähän hyviä ja ovat melko arvokkaita.

Lue lisää

Olen eri mieltä kanssasi
Mft:hen saa hyviä ja edullisia linssejä Olympuksella, Panasonicilta, Sigmalta, Samyangilta ja Rokinonilta. Leicat ovat hyviä mutta arvokkaampia. Näitä vaihtoehtoja on niin paljon, etten mainitse kuin muutaman. Sigman kiinteä 30 millinen ( kinovastaavuus 60 mm) ja valovoima on f 1,4. Hinta suomalaisessa kaupassa halvimmillaan reilusti alle 300.
Tarjouksissa ollut muitakin hyviä, mm Olympuksen 60 mm macro f 2,8 karvan yli 300. Panasonicin ja Olympuksen 45 millistä on saanut vähän päälle kahdella sataa ja Rajalan manic monday hinta Panasonicin 25 milliselle F1,7 linssille oli vaivaiset 109 euroa myös zoomitarjouksia on ollut.

Canonisti kirjoitti:

MFT on hyvin haasteellinen objektiivivalinnan osalta. Siihen on hyviä ja halpoja objektiiveja. Eivät koskaan samassa paketissa. Olen täysin puolueellinen, mutta vaihtaessani pääkaluston Canonista Fujiin, oli Olympus vahvasti mukana vaihtoehtona. Se ei ole huono vaihtoehto, mutta optinen etsin, paremmat käsisäädöt ja juuri objektiivivalikoima kallistivat minulla vaakakupin Fujin puolelle. MFT:en on paljon objektiiveja, mutta vähän hyviä ja ovat melko arvokkaita.

Lue lisää

Kysymys arvon hra Canonistille täysin ilman sarvia ja hampaita. Oletko koskaan lukenut digikuva lehteä?
Digikuvan tuoreissa numeroissa on esitelty erityyppisiä objektiiveja eri kameramerkeille. Ainakaan niistä artikkeleista ei käy Ilmi että mft objektiivit olisivat kalliimpia kuin esimerkiksi Fujin putket.
Muutenkin taitaa olla niin, että objektiivivalikoiman laajuus ei taida olla Fujin parhaita valtteja.
Kyllä näistä asioista on silkkaa faktaa olemassa ja sitä löytyy kun hieman viitsii googlailla myös ulkomaisia sivuja.

Canonisti kirjoitti:

Runko on ihan OK, mutta tuo objektiivi on huono.

http://www.opticallimits.com/m43/885_olympus1442f3556ez

Se on niin huono, ettei siihen kannata laittaa euroakaan. Ajatellen tähtien kuvaamista, APS-C on kuitenkin ehkä parempi vaihtoehto.

Lue lisää

>> Runko on ihan OK, mutta tuo objektiivi on huono.
http://www.opticallimits.com/m43/885_olympus1442f3556ez
Se on niin huono, ettei siihen kannata laittaa euroakaan. <<

Jos kitin mukana saa 14-42 millin objektiivin viidellä eurolla, niin loittorenkaan kanssa tuo on mahdollinen makroilun välineeksi taidekuviin - esim. impressionistisia kukkakuvia, osia kasveista, tms. kuvia, joissa ei tavoitella maksimiterävyyttä, eikä kilpailua Leican, Zeissin ja scheissin paskantärkeyden kanssa.

Mft_on_paras_sinulle kirjoitti:

Olen eri mieltä kanssasi
Mft:hen saa hyviä ja edullisia linssejä Olympuksella, Panasonicilta, Sigmalta, Samyangilta ja Rokinonilta. Leicat ovat hyviä mutta arvokkaampia. Näitä vaihtoehtoja on niin paljon, etten mainitse kuin muutaman. Sigman kiinteä 30 millinen ( kinovastaavuus 60 mm) ja valovoima on f 1,4. Hinta suomalaisessa kaupassa halvimmillaan reilusti alle 300.
Tarjouksissa ollut muitakin hyviä, mm Olympuksen 60 mm macro f 2,8 karvan yli 300. Panasonicin ja Olympuksen 45 millistä on saanut vähän päälle kahdella sataa ja Rajalan manic monday hinta Panasonicin 25 milliselle F1,7 linssille oli vaivaiset 109 euroa myös zoomitarjouksia on ollut.

Lue lisää

En tiedä, ketkä kaikki olivat eri mieltä keskenään. Mutta mielenkiintoinen keskustelu sikäli, että alun perin painotettiin pakkasenkestävyyttä ja taskukokoa. Sitten tuli esille, että mielenkiintoa saattaisi olla järjestelmäkamerankin ostamiseen.

Olen katsellut netistä tietoa MFT-objektiiveista. Mitään kokemusta minulla ei ole MFT:stä. Onkohan näissä käsityksissäni jotain perää - maisemakuvauksen kannalta kiinnostavilta vaihtoehdoilta ovat vaikuttaneet:

Kittitsuumi 12-32, melko tarkka ja pienikokoinen. Edullisempi ja pienempi verrattuna 12-35/2,8 valovoimaiseen tsuumiin. Mielestäni tuo vain puoli aukkoa himmeämpi 12-32 olisi järkevältä kuulostava vaihtoehto maisemakuvaajalle, joka ei vielä tarkkaan tiedä, mitä polttovälejä eniten käyttäisi. Yleisobjektiiviksi näppärä, ja hämärässä mahdollinen käyttää ehkä ISO 3200 -lukemiin asti.

Jos kinovastaavuus 24 milliä tuntuu sopivalta itselle, ja halutaan valovoimaa esim. tähtikuvaukseen, niin sitten Leican 12 /1,4 objektiivi olisi mielenkiintoinen vaihtoehto. Ehkä unelmaputki maisemakuvaajalle. Sillä voi syvyysterävyyttä rajoittaa, ainakin lähelle tarkennettaessa, ja käytellä nopeita suljinaikoja, mikä helpottaa käsivaralta terävien kuvien saamista. Rakenteessa metallia ja lasia. Ehkä kestävämpi kuin halvemmat objektiivit. Kokoa on sen verran, että saa otetta, mistä pidellä kiinni.

Tuossa 12-32 tsuumissa on haittapuolena, että tarkennuksen (mekaaninen) käsisäätö puuttuu. Sellainen löytyy toisesta pannukakkuobjektiivista, Panasonicin 14/2,5. Tätäkin on kehuttu melko teräväksi. Pienikokoisena erittäin sopiva yleisobjektiiviksi tämäkin, matkoille tai kameran kanssa pieneen koteloon, melkein taskukokoisena.

Jos halutaan ahtaampaa kuvakulmaa, sitten 17/1,8 - jota on kai myyty Olympuksen PEN-F kameran kanssa yhdessä, jos oikein muistan. Vielä mielenkiintoinen polttovälialue olisi 9-18 millin tsuumissa. Tätä on tosin haukuttu, vaikka Flickr:stä löytyi komeita maisemakuvia...

Yksi tapa päästä alkuun maisemakuvauksissa ja MFT:n käytössä saattaisi olla käytetty kamerarunko ja objektiivi 14/2,5. Toinen vaihtoehto tarjouskitti 12-32 millin tsuumilla, ja sitten katsoa, halutaanko kalliimpi Leica 12/1,4, tai jotain muuta, vai riittääkö kittitsuumi omiin tarkoituksiin.

Itseni jos pitäisi valita näistä kolmesta: Leica 12/1,4 vai kittitsuumi 12-32 mm, vai Panasonicin 14/2,5 niin sitten en oikeasti tiedä, mihin kallistuisin. Ehkä en osaisi sulkea mitään näistä kolmesta vaihtoehdosta pois, koska näissä on jotain käyttökelpoista ja kätevää jokaisessa. Jos iskee LRS (laitteiston rohmuamisen syndrooma), niin sitten ehkä haluaisin kaikki kolme vaihtoehtoa käytettäviksi eri tilanteissa - jotta pääsen kokeilemaan, mitä eniten oikeasti, käytännössä käyttäisi, ja mikä oli vain luuloa, että kätevää olisi omistaa tuokin. Tämä siis maisemakuvauksen kannalta ajateltuna.

Jos päätyy järjestelmäkameran, niin Samyang tekee hyviä käsisäätöisä laajakulmaobjektiiveja moneen merkkiin.

Canonisti kirjoitti:

Jos päätyy järjestelmäkameran, niin Samyang tekee hyviä käsisäätöisä laajakulmaobjektiiveja moneen merkkiin.

Joo yhdyn va canonistiin. Varsinkin tämä Samyangin uusin 12millinen on käsittämättömän hyvä. Tietysti käsitarkenteinen mutta eipä se noilla milleillä haittaa. Kamerat kestää pakkasta hyvin. Aikoinaan kuvasin Nikon D90- kameralla 25 celsiusasteen pakkasessa tuntitolkulla. Ainoa ongelma oli akunkeston ohella kitisevä peilikoneisto joka rääkäisi aina kun sammutti virran. Sittemmin opin pitämään aina virran kamerassa pakkassession ajan. Kamera pakkasessa kameralaukkuun ja kotiin. Kotona pari tuntia suljetussa kameralaukussa niin tasaantuu hyvästi. Kamera ulos ja virta off. Näin toimien kaikki menee hyvästi. Myöhemmin olen rääkännyt samalla tavalla Nikonin D700 ja D800 - runkoja, vailla ongelmia.

Kuvailinko kirjoitti:

Joo yhdyn va canonistiin. Varsinkin tämä Samyangin uusin 12millinen on käsittämättömän hyvä. Tietysti käsitarkenteinen mutta eipä se noilla milleillä haittaa. Kamerat kestää pakkasta hyvin. Aikoinaan kuvasin Nikon D90- kameralla 25 celsiusasteen pakkasessa tuntitolkulla. Ainoa ongelma oli akunkeston ohella kitisevä peilikoneisto joka rääkäisi aina kun sammutti virran. Sittemmin opin pitämään aina virran kamerassa pakkassession ajan. Kamera pakkasessa kameralaukkuun ja kotiin. Kotona pari tuntia suljetussa kameralaukussa niin tasaantuu hyvästi. Kamera ulos ja virta off. Näin toimien kaikki menee hyvästi. Myöhemmin olen rääkännyt samalla tavalla Nikonin D700 ja D800 - runkoja, vailla ongelmia.

Lue lisää

Uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 2/2018 oli takakannessa ja etummaisilla sivuilla tähtitaivaan kuvaa 14/ 2,8. Takakannessa oli mainittu merkki Samyang.
Näkyy olleen Samyangia myös tuossa luettelossa, jossa suositellaan objektiiveja yömaisemien kuvaukseen Nikon-kameroihin:
https://photographylife.com/landscapes/the-best-night-photography-lenses-for-nikon-cameras

Samyangia kehuttiin, että coma vähäisempää kuin Nikonin 24/1,8 -objektiivilla. Eli siinä mielessä tämä Samyang ehkä sopisi paremmin tähtitaivaan kuvaamiseen laajasti. - Itseäni kuitenkin kiinnostaisi enemmän Nikonin 24/1,8 -tyyppinen objektiivi kolmesta syystä: en ole (enää) kovin innokas kuvailemaan pakkasessa tähtitaivasta, automaattitarkennus, ja polttoväli ehkä itselle sopivampi monenlaiseen muuhunkin kuvaukseen.

Mielenkiintoista! Kiitos. :)

Itse ihmettelin viimeviikolla Eteläisellä taivaalla vihreänä vilkuttelevaa kohdetta. Näkyi aika matalalla. Sen verran sain selville, että taisi olla Sirius.

IinesAnkka kirjoitti:

Itse ihmettelin viimeviikolla Eteläisellä taivaalla vihreänä vilkuttelevaa kohdetta. Näkyi aika matalalla. Sen verran sain selville, että taisi olla Sirius.

Sirius vihreänä? Olisin luullut ehkä punaiseksi mieluummin. Mutta saattaahan valo taittua ilmakehässä tai sumussa jollain sellaisella tavalla, että näkyy eri värejä vuorotellen. Osa tähdistä on kaksoistähtiä. Esim. jos keltainen tähti kiertää sinisen tähden ympäri, tai molemmat toisiaan, sitten lyhyt kiertojakso näkyisi värien vilkkumisena. Joten vilkkumisia saattaa olla tähtitaivaalla erilaisia. Tähtien materiaalia tai ikää on myös yritetty päätellä väreistä (spektrianalyysi).

Tähtitaivaan suuntien merkitsemiseen on käytetty erilaisia koordinaatistoja. Yksi yleinen tapa on ilmoittaa tähden sijainti rektaskensiona (suunta kuin vaakasuoraan taivaanpallolla, tunteina 0-24 ) ja deklinaationa (korkeus asteina, taivaanekvaattorilta ylös tai alas). On siis vähintään kahdenlaista tapaa selvitellä, mikä tähti missäkin milloin näkyi: valmiit kartat, ja taulukot.
Esim. tuosta löytyy planeettojen koordinaatteja kohdasta geocentric...
http://asa.usno.navy.mil/SecE/Section_E.html
Ja tuossa mahdollista laahata karttakuvaa hiirellä, kun on valinnut päiväyksen ensin:
https://theskylive.com/mercury-info
Siinäkin päiväysluettelon kohdalla näkyi niitä rektaskensiolukemia, eli tähtitaivaan koordinaatteja. Ja tuolla planeettojen nimien perässä taulukossa:
https://theskylive.com/

Yleensä monet planeetat näyttävät kiertävän tähtitaivasta vastapäivään, paitsi retrogradisen liikkeen aikana.

IinesAnkka kirjoitti:

Itse ihmettelin viimeviikolla Eteläisellä taivaalla vihreänä vilkuttelevaa kohdetta. Näkyi aika matalalla. Sen verran sain selville, että taisi olla Sirius.

Kyllä havainto saattoi olla aivan oikea - vihreä Sirius. Katselin eilen, näkyykö Merkurius. Vajaa tunti auringonlaskun jälkeen se näytti tulevan näkyville Venuksen yläpuolelle, kun taivas hämärtyi tarpeeksi.
Etelämpänä näkyi Sirius. Mielestäni valkoisen ja vihreän kirjavana tällä kertaa. Kun sitä tuijottelin pidempään, tuntui siltä, että punaista välkähti silloin tällöin. Kiikarilla katsoessani näytti siltä, että punaista ja vihreää näkyi samaan aikaan.

En tiedä selittää, miksi minulle joskus aikaisemmin, vuosia sitten, olisi jäänyt muistikuva Siriuksen vilkkumisesta punaisena ja sinisenä. Tässä mahdollisia selitysvaihtoehtoja kysymyksinä:
- Onko mahdollista, että eri vuodenaikoina esim. säästä johtuen tähti saattaa näyttää eri väriseltä. Olen tähtitaivasta katsellut yleensä enemmän syksyn puolella kuin kevättalven pakkaskeleillä. Syksyisin on ollut yleensä kosteammat säät, ilmakehässä enemmän kosteutta ja siksi punaista valon kajoa, kaupungin "valosaasteesta".
- Onko muuttunut vuosien kuluessa se väri, miltä Sirius näyttää.
- Onko mahdollista, että eri ihmiset näkevät tähtitaivaalla eri värejä - että yhden ihmisen näköaisti olisi herkempi tietylle värille, kuin toisella ihmisellä. Onhan olemassa esim. erilaisia värisokeita, joten ehkä eri väreille herkkiä osia on näköaistissa eri yksilöillä eri suhteissa. Kuten erimerkkiset värifilmit olivat joskus herkkiä eri väreille eri tavoilla, esim. ali- ja ylivalotustilanteessa.
- Toimiiko tähtien heikon valosignaalin tapauksessa näköaisti viiveellä, tai "klimpeissä". Jos todellisuudessa (kiikarilla tarkemmin katsottuna) näyttää siltä, että Siriuksessa on ehkä muutama kymmenen prosenttia vihreää väriä, ja hiukan vähemmän punaista, niin kulkeeko tuo heikko punainen värisignaali näköaistissa siten, että yleensä sitä ei huomaa, mutta välillä tulee kiintiö täyteen, ja sitten tuntuu, että tähdessä välähtää voimakkaampi punainen välähdys. Muinaiset mekaaniset valotusmittarit ovat toimineet mm. seleenillä, joka on valonherkkää ainetta. Jos oikein olen ymmärtänyt, seleeni on näköaistin kannalta olennainen hivenaine myös. Seleenisen valotusmittarin kanssa saattoi joskus käydä niin, että valon mittaamisen jälkeen viisari juuttui paikoilleen asteikolle vähäksi aikaa. Eräänlainen muisti-ilmiö tai kiintiö. Ehkä näköaistissa saattaa olla jotain samantyyppistä, jos toimii myös seleenin avulla?

Tällä kertaa käytin kiikarina 2,5-kertaisesti suurentavaa teatterikiikaria. Siitä on etuna valovoima, pieni koko ja melko leveä näkökenttä. Esim. Orionista näkyi samalla kertaa kolme keskiosan tähteä ja tähdistön alaosa. Teatterikiikarilla oli helppo suunnistaa taivaalla, kun muistaa tähtikuvioiden muotoja ja sijainteja. Suurentavammalla kiikarilla on enemmän tarvetta välillä ottaa kiikari silmiltä pois, ja katsoa paljain silmin, minne kiikarilla tähdättäisiin seuraavaksi.

Tuossa tähtikartta, jossa kevättalven tilannetta auringonlaskun jälkeen:
http://www.astro.utu.fi/zubi/map/map06.htm
Ja tässä selitys, että Sirius saattaa väreillä kaikissa spektrin väreissä:
http://www.astro.utu.fi/zubi/constel/cma.htm

Pilvisyyden ennuste esim. maisemakuvaajalle tai tähtitaivaan katselijoille:
www.iltalehti.fi/saa/pilvisyys

Olen käyttänyt sähköisiä "käsisäätöjä" ja ne kyllä toimivat, mutta samalla tavalla tarkkoja ja täsmällisiä ne eivät ole kuin perinteiset. Siinä mielessä joku Samyang laajakulmaksi on ihan perusteltu, kunhan runko tukee kunnolla käsisäätöisiä objektiiveja.

Canonisti kirjoitti:

Olen käyttänyt sähköisiä "käsisäätöjä" ja ne kyllä toimivat, mutta samalla tavalla tarkkoja ja täsmällisiä ne eivät ole kuin perinteiset. Siinä mielessä joku Samyang laajakulmaksi on ihan perusteltu, kunhan runko tukee kunnolla käsisäätöisiä objektiiveja.

Lue lisää

Muistanko oikein, että joissain kameroissa (Minox?) on aukon käsisäätö portaaton? Joten jos joku arvostelee, että olisi huonoa jossain Leica-objektiivissa pykälän puuttuminen, tai vähäiset pykälöinnit, niin sitten arvostelu osuu vähän ohi?

- Mitä etua olet saavuttanut tai tavoitellut käsisäädöillä? Pystyykö nykyisillä kameroilla helposti esim. auringonlaskun kuvasta tekemään sellaisen, että etualalla puu näyttää kuvassa terävältä, ja taustalla epäterävinä vastarannan metsä, sekä oranssin ja sinisen kirjava taivas?

Leica 12/1,4 objektiivi vaikuttaa monin tavoin mielenkiintoiselta. Jotkut ovat haukkuneet MFT:tä, että sopii huonommin hämärässä kuvaamiseen kuin kinokoko, mutta tämän objektiivin valovoima 1,4 on erittäin kilpailukykyinen vastaavien Nikonin ja Canonin kanssa. Tosin näiden jälkimmäisten hinta ja paino huomattavasti suurempi - lähes kaksinkertainen paino.

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=nikon_24_1p8g_ed&products=panasonic_12-35_2p8_ii&products=panasonic_12_1p4&products=canon_24_1p4_ii&products=nikon_24_1p4g&sortDir=ascending

Nikonin 24/1,8 -objektiivin arvosteluja:

https://photographylife.com/reviews/nikon-24mm-f1-8g
http://www.kenrockwell.com/nikon/24mm-f18.htm

Minox GT on ainakin portaaton ja siinä mielessä hankala käyttää. Jotta asia ei olisi yhtään helpompi, on objektiivin säätörenkaiden tiellä vielä luukku ja sen saranat:

http://www.ground-glass.net/small-format/minox-35-gt

Objektiivin rakenne on kuitenkin hyvin tehty ja säädöt liukuvat yhä tänäpäivänä täsmällisesti. Paljon täsmällisemmin kuin yksikään kokeilemani sähköinen vastaava.

Hintaa tuolla GT:llä on muuten ollut 2995mk aikoinaan.

Canonisti kirjoitti:

Minox GT on ainakin portaaton ja siinä mielessä hankala käyttää. Jotta asia ei olisi yhtään helpompi, on objektiivin säätörenkaiden tiellä vielä luukku ja sen saranat:

http://www.ground-glass.net/small-format/minox-35-gt

Objektiivin rakenne on kuitenkin hyvin tehty ja säädöt liukuvat yhä tänäpäivänä täsmällisesti. Paljon täsmällisemmin kuin yksikään kokeilemani sähköinen vastaava.

Hintaa tuolla GT:llä on muuten ollut 2995mk aikoinaan.

Lue lisää

Tunnustan: olen ostanut ja käyttänyt Minoxia. Tilanne oli sellainen, että kinofilmijärjestelmä oli alkanut tuntua raskaalta ja kömpelöltä mukana pidettäväksi moninaisissa tilanteissa. Sitten vaikutti Minox-kamera kätevän taskukokoiselta ja säädettävältä. Saattaahan siinä olla hifistelyn makua. Mutta kyllä sen olisi pitänyt olla ihan käyttökelpoinen kuvausväline. Käytännössä kuitenkin kuvanlaatu oli mielestäni suttuista, verrattuna järjestelmäkameraan. Ehkä yksi syy suttuisuuden vaikutelmaan oli tarkennuksen epätarkkuus. Metriasteikolta säädettiin etäisyys musta tuntuu -periaatteella. Että musta tuntuu, kuin tarkennus voisi olla kohdallaan näin monen metrin päässä.

Entäs nykyiset EVF-kamerat? Näkyykö EVF-etsimestä etukäteen syvyysterävyys? Eikö tämä ole vähän samantapainen asia kuin että joku katsoo kompaktikamerasta, muutaman tuuman näyttöruudulta: syvyysterävyyttä on noin paljon, onpa terävä kuva! Sitten asia on aivan erinäköinen, jos suurennetaan A4-kokoon tai edes tietokoneen näyttöruudulle. (Vrt. lintukuvan tapaus ylempänä.)

Jos en ihan väärin muista, jossain väitettiin joidenkin kompaktikameroiden toimivan vain yhdellä aukkolukemalla. Että kamera tekee erilaisia valotuksia vain vaihtelemalla suljinaikaa ja ISO:ta, mutta ei aukkoa.

MFT:tä on selitelty, että syvyysterävyys on hankala rajoittaa - hankala saada tausta epäteräväksi, kuten kinokoolla olisi saatu. Mutta miten on, muuttaako tuo Leica 12 /1,4 kaltainen objektiivi tilanteen suotuisammaksi MFT:lle? Ostaisiko Canonisti tuollaisen Leica-objektiivin, vai mieluummin, jos samalla rahalla saa, hiukan himmeämmän laajakulman (24/1,8) ja kameran - kinokokoa? Eikö ole näin, että vieläkin kinokoko saattaa olla maisemakuvaajan kannalta helpompi ja edullisempi vaihtoehto?

Tsuumikos kirjoitti:

Tunnustan: olen ostanut ja käyttänyt Minoxia. Tilanne oli sellainen, että kinofilmijärjestelmä oli alkanut tuntua raskaalta ja kömpelöltä mukana pidettäväksi moninaisissa tilanteissa. Sitten vaikutti Minox-kamera kätevän taskukokoiselta ja säädettävältä. Saattaahan siinä olla hifistelyn makua. Mutta kyllä sen olisi pitänyt olla ihan käyttökelpoinen kuvausväline. Käytännössä kuitenkin kuvanlaatu oli mielestäni suttuista, verrattuna järjestelmäkameraan. Ehkä yksi syy suttuisuuden vaikutelmaan oli tarkennuksen epätarkkuus. Metriasteikolta säädettiin etäisyys musta tuntuu -periaatteella. Että musta tuntuu, kuin tarkennus voisi olla kohdallaan näin monen metrin päässä.

Entäs nykyiset EVF-kamerat? Näkyykö EVF-etsimestä etukäteen syvyysterävyys? Eikö tämä ole vähän samantapainen asia kuin että joku katsoo kompaktikamerasta, muutaman tuuman näyttöruudulta: syvyysterävyyttä on noin paljon, onpa terävä kuva! Sitten asia on aivan erinäköinen, jos suurennetaan A4-kokoon tai edes tietokoneen näyttöruudulle. (Vrt. lintukuvan tapaus ylempänä.)

Jos en ihan väärin muista, jossain väitettiin joidenkin kompaktikameroiden toimivan vain yhdellä aukkolukemalla. Että kamera tekee erilaisia valotuksia vain vaihtelemalla suljinaikaa ja ISO:ta, mutta ei aukkoa.

MFT:tä on selitelty, että syvyysterävyys on hankala rajoittaa - hankala saada tausta epäteräväksi, kuten kinokoolla olisi saatu. Mutta miten on, muuttaako tuo Leica 12 /1,4 kaltainen objektiivi tilanteen suotuisammaksi MFT:lle? Ostaisiko Canonisti tuollaisen Leica-objektiivin, vai mieluummin, jos samalla rahalla saa, hiukan himmeämmän laajakulman (24/1,8) ja kameran - kinokokoa? Eikö ole näin, että vieläkin kinokoko saattaa olla maisemakuvaajan kannalta helpompi ja edullisempi vaihtoehto?

Lue lisää

Itselläni on vain hyviä kokemuksia Minoxin GT:stä. Etäisyyden arviointi meni harvoin pieleen, kun sen opetteli. Vanhempi malli oli vähän hankala, koska liian ohueksi muotoiltu takalevy haittasi filminsiirtoa ja välillä filmi jäi siirtymättä.

EVF:n etu on focuspeaking. Näkee oikeasti, mikä on tarkkaa!

Osa noista Leica brändätyistä on aika hyviä. Myös Olympus on viimeaikoina tuonut mielenkiintoisia vaihtoehtoja markkinoille. MFT:llä häviää kuitenkin aina hämäräkuvauksessa, kuten APS-C:lläkin. Toisaalta sitten voittaa painossa. Kyse on kompromisseista.

Eli jos pitää kantaa kalustoa paljon, APS-C tai MFT. Jos taas haetaan sitä viimeistäkin piirtoa, niin kinokokokoinen runko ja joku huippuoptiikka.

Canonisti kirjoitti:

Itselläni on vain hyviä kokemuksia Minoxin GT:stä. Etäisyyden arviointi meni harvoin pieleen, kun sen opetteli. Vanhempi malli oli vähän hankala, koska liian ohueksi muotoiltu takalevy haittasi filminsiirtoa ja välillä filmi jäi siirtymättä.

EVF:n etu on focuspeaking. Näkee oikeasti, mikä on tarkkaa!

Osa noista Leica brändätyistä on aika hyviä. Myös Olympus on viimeaikoina tuonut mielenkiintoisia vaihtoehtoja markkinoille. MFT:llä häviää kuitenkin aina hämäräkuvauksessa, kuten APS-C:lläkin. Toisaalta sitten voittaa painossa. Kyse on kompromisseista.

Eli jos pitää kantaa kalustoa paljon, APS-C tai MFT. Jos taas haetaan sitä viimeistäkin piirtoa, niin kinokokokoinen runko ja joku huippuoptiikka.

Lue lisää

>> MFT:llä häviää kuitenkin aina hämäräkuvauksessa, kuten APS-C:lläkin <<

Olen välillä yrittänyt laskea, onko asia oikeasti näin, vai myytti. Esim. jos kuvattaisiin samassa valaistuksessa sama maisema, saman valovoiman objektiiveilla, samoilla valotusarvoilla, mutta yksi kuva MFT:llä ja toinen kinokoon järjestelmällä, niin eikö lopputulos ole sama, jos kameroiden resoluutio olisi sama? Vai

- tarkoittaisiko MFT-järjestelmän ISO 100 -lukema suurempaa rakeisuutta /kohinaa kuin kinokoon ISO-lukema 100 ? Filmille kuvatessa tuli melko samankaltaista rakeisuutta merkistä riippumatta, jos kuvattiin 800 ASA:n negatiivifilmille, tai suunnilleen sama rakeisuus merkistä riippumatta, jos kuvattiin 100 ASA:n filmille. Mutta digikameroissako sama ISO tarkoittaa eri raekokoa, tai erisuuruista kohinaa, silloin kun vertaillaan eri kennokoon kameroita?

Joku ehkä vastaisi, ettei tällä ole merkitystä päivänvalossa. No miksi sitten hämärässä sen enempää? Tuleehan samoilla valotusarvoilla sama valomäärä kennolle, siitä riippumatta, mikä kennon pinta-ala on ? Eivätkö valotusajat ja aukkoarvot ole vielä vertailukelpoisia eri kennokoon kameroissa?

Asiaan liittyy mielenkiintoinen testitulos. Oli vertailtu kompaktikameroita, Sigma DP1M ja Ricoh GR. Tuon testin loppupuolella on testikuvia, mitä tuli eri kameroilla samalla ISO-lukemalla. Ainakin tällainen kohta on aivan erikoinen hämmästyttävä mielestäni:
"Sigma DP1M versus Ricoh GR at ISO 3200"
Löytyy testin sivulta ehkä nettiselaimen tekstihaun avulla (Ctrl-F).
Kuvissa näyttää siltä, että Sigmalla otetusta kuvasta ei juuri saanut selvää kohteen alkuperäisistä väreistä. Kohina oli niin runsasta, tai voimakasta. Mutta Ricohilla otettu kuva näytti erittäin värikkäältä, komealta sen vieressä.
https://www.imaging-resource.com/PRODS/sigma-dp1m/sigma-dp1mA.HTM

Onko siis kohina ja rakeisuus enemmän merkkikohtaista ja kameramallikohtaista, eikä voida yleistää, että aina pienempi kenno merkitsee suurempaa kohinaa? Toisaalta, jos ajatellaan, että pyrittäisiin kuvaamisessa vain parempaan laatuun, kuin viime vuosituhannella päästiin kinofilmille kuvatessa, niin eikö nykyaikana melkein mikä hyvänsä kompakti tee jo parempaa jälkeä - vai missä se raja menee? Tuuman kennokoossa? 16 megapikselin kohdalla? Vai jollain muilla kriteereillä?

>> Eli jos pitää kantaa kalustoa paljon, APS-C tai MFT. Jos taas haetaan sitä viimeistäkin piirtoa, niin kinokokokoinen runko ja joku huippuoptiikka. <<

Meni vähän hifistelyn puolelle keskustelu yllä, vaikka IinesAnkka oli maininnut budjetiksi 700 euroa. Kuitenkin mielestäni näistä huippuobjektiiveista saa olla tietoinen (Leica 12/1,4 ja Nikon 24/1,8). Eli jos näitä tulee vastaan käytetyn tavaran myymälässä puoleen hintaan, voi olla hyvä tunnistaa ja tajuta: ai niin, tämä on se laatuobjektiivi, josta saa ehkä saman hinnan, tai melkein, jos myöhemmin myyn itse eteenpäin. Eli sijoituskohde, jota voi ainakin kokeilla.

Esim. jos löytyisi kamerakaupasta tarjouspaketti, että käytetty Nikon 24/1,8 ja siihen sopiva kinokoon kamerarunko, ja laukku, yhteensä 700 euroa, niin mielestäni tarjous olisi melkoisen kiinnostava. Maisemakuvaajalle ehkä riittäisi jo tällainen kalusto huippulaadukkaisiin kuviin, ainakin jos kamerarunko ei ole aataminaikaista resoluutioltaan. Polttoväli ja valovoima riittäisi monenlaisiin maisemiin ja arkkitehtuuriin, maalla ja kaupungissa, yöllä ja päivällä.

Planeettojen kuvaaminen on niin harvinaista ja teknistä harrastusta, etten tiedä ollenkaan, millä tavalla tällaisia on kuvattu. Mitä sovittimia on käytetty, onko kamera liitetty tähtikaukoputkeen, ja onko tietokone ohjaillut putkea sähkömoottorin avulla seurailemaan tähteä. Kun tähtitaivas näyttää pyörivän maapallon ympärillä yön aikana. - Luulisin, että eri kuvaajilla on erilaisia lähestymistapoja asiaan. Itse ehkä olisin kokeillut jotain valovoimaista teleobjektiivia (kinokoossa 85 ja 135 millin väliltä, tai MFT:llä 75/1,8) mieluummin kuin kaukoputkia.

Tässä asiaan liittyen joitain linkkejä, joita en itse ole läpi lukenut. Lukutyylini on ollut erittäin silmäilevää /harppovaa /valikoivaa viime aikoina.
http://www.skyandtelescope.com/astronomy-resources/planetary-imaging-with-your-dslr-camera/
https://www.youtube.com/watch?v=yJSag3hQQmI
http://earthsky.org/astronomy-essentials/photos-planets-dawn-mars-jupiter-mercury-jan-2018

Rajalalla on ollut edullisen näköinen tarjous. Jos oikein ymmärsin, vanhaa mallia Sony RX-100, ja hinta muutama sata euroa. Näitä RX-100 kameran versioita on taulukoitu Wikipediaan. Veden- ja pakkasenkestävyydestä en tiedä, miten hyvin tuollainen tsuumikompakti kestäisi pakkasta.
https://www.rajalacamera.fi/sony-dsc-rx100-digikamera.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Sony_Cyber-shot_DSC-RX100