Parinmuodostus noudattaa biologian systeemiä.
Biologiaa opetellaan luennoilla ja oppikirjoista. Ne kertovat kuinka asia on, vain harvoin kuka on tuonut tutkimuksen tulokset julkisuuteen. Menettely johtuu siitä, että oppilaan aivokapasiteetti on rajallinen. Jos pitäisi painaa koko elämänajalta, mistä on kuullut, lähdetietojen säilömiseen kuluisi aivokapasiteettia verrattomasti enemmän kuin itse teoriaan, koska teoriatieto sopii yhteen toisen teoriatiedon kanssa saumattomasti, mutta lähdetieto on satunnaista, toisestaan riippumatonta.
Pyritään luomaan kokonaiskuva. Opiskelu kulkee samaa rataa arkipäiväisen toiminnan kanssa. Ihmiselle syntyy kokonaiskuva, maailmankatsomus, mutta hän ei yleensä pysty sanomaan, mistä mikin sirpale on kotoisin.
Yliopisto-opinnoissa toimitaan yleensä näin, mutta harjoitustöissä, pro gradu -tutkielmassa ja tohtorintutkielmassa lähteet mainitaan. Niiden hankkiminen onkin siinä vaiheessa päätyö. Perusteita, tieteellistä konsensusta, ei erikseen tarvitse mainita. Ne oletetaan kaikkien alan ihmisten hallitsevan.
Jotkut vaativat, että triviaalit asiat pitäisi osoittaa lähteillä. Näin he osoittavat, etteivät ole alaa opiskelleet. Oppineet tietävät, mikä on yleistietoa ja mikä tutkimuksen eturintamaa. Näin on myös parinvalinnassa.
Biologiaa opetellaan luennoilla ja oppikirjoista. Ne kertovat kuinka asia on, vain harvoin kuka on tuonut tutkimuksen tulokset julkisuuteen. Menettely johtuu siitä, että oppilaan aivokapasiteetti on rajallinen. Jos pitäisi painaa koko elämänajalta, mistä on kuullut, lähdetietojen säilömiseen kuluisi aivokapasiteettia verrattomasti enemmän kuin itse teoriaan, koska teoriatieto sopii yhteen toisen teoriatiedon kanssa saumattomasti, mutta lähdetieto on satunnaista, toisestaan riippumatonta.
Pyritään luomaan kokonaiskuva. Opiskelu kulkee samaa rataa arkipäiväisen toiminnan kanssa. Ihmiselle syntyy kokonaiskuva, maailmankatsomus, mutta hän ei yleensä pysty sanomaan, mistä mikin sirpale on kotoisin.
Yliopisto-opinnoissa toimitaan yleensä näin, mutta harjoitustöissä, pro gradu -tutkielmassa ja tohtorintutkielmassa lähteet mainitaan. Niiden hankkiminen onkin siinä vaiheessa päätyö. Perusteita, tieteellistä konsensusta, ei erikseen tarvitse mainita. Ne oletetaan kaikkien alan ihmisten hallitsevan.
Jotkut vaativat, että triviaalit asiat pitäisi osoittaa lähteillä. Näin he osoittavat, etteivät ole alaa opiskelleet. Oppineet tietävät, mikä on yleistietoa ja mikä tutkimuksen eturintamaa. Näin on myös parinvalinnassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Humanistisissa tieteissä ei ole vakiintunutta konsensusta edes perusasioissa, joten käytössä olevia teorioita on lukuisia. Siksi lähteiden käyttö on erilaista kuin luonnontieteissä, joissa konsensus on kaikkien alan oppineiden tiedossa ja opetuksen perusta.
"Jotkut vaativat, että triviaalit asiat pitäisi osoittaa lähteillä. Näin he osoittavat, etteivät ole alaa opiskelleet. Oppineet tietävät, mikä on yleistietoa ja mikä tutkimuksen eturintamaa. Näin on myös parinvalinnassa."
Kuinka monta kertaa yrität selitellä ja peitellä sitä että esität ihan vain omia mielipiteitäsi tieteellisinä tosiasioina?
<<Kuinka monta kertaa yrität selitellä ja peitellä sitä että esität ihan vain omia mielipiteitäsi tieteellisinä tosiasioina?>>
Tosiasioita tuntematon, luulee usein, että niiden esittäjä "yrittää selitellä ja peitellä". Näytä todisteet, että tiedät motivaationi ja että esitykseni on "omia mielipiteitäni".
Jos olet eri mieltä tieteen konsensuksen kanssa, esitä vastaväitteesi mainiten lähteesi, joita vaadit toiselta, muttet itse ole KERTAAKAAN maininnut. Oletko muuten huomannut tämän?
"Näytä todisteet, että tiedät motivaationi ja että esitykseni on "omia mielipiteitäni"."
Tieteessä väite ilman tieteelistä näyttöä joka on muiden tarkistettavissa, ON vain oma mielipide.