Kärsin koko elämäni isäni alkoholismista. Se oli kaikkien tiedossa, mutta silti salaisuus. Isä kohteli äitiä ja meitä huonosti, joi rahat ja teki ihan suoraan selväksi, että perhe saa lähteä, mutta viinaa hän ei jätä.
Isän alkoholismi jätti häpeän ja toisen luokan kansallisuuden.
Olen katkera äidilleni, ettei hänkään arvostanut meitä ja itseään tarpeeksi ja ottanut eroa.
Nykyisin seurustelen miehen kanssa, jonka lasten äiti on alkoholisti. Olen nyt vuoden katsellut touhua ja miettinyt miten tyhmiä ihmiset on!
Äitiä ei lapset kiinnosta paskan vertaa, mutta silti isä roikottaa lapsia äidillä, koska se nyt vain on se äiti. Nyt ei ole äiti lapsia nähnytkään puoleen vuoteen, mutta aina kun hän selviää, hän soittaa isälle, että voisi lapset ottaa, isä kertoo heti lapsille, että jee nyt pääsette äidille ja kun tulee aika lähteä äidille on hän jo kännissä, eikä voikkaan mennä.
Äidin alkoholismi on suistanut perheen luonnollisesti sossun kyttäykseen, lapset oirehtii ja tilanne on kaikinpuolin surullinen ja näen siellä alkoholismin runtelemat ihmisrauniot sillä kakkoskansalaisleimalla varustettuna.
Itse katson tilannetta sivusta. Olen sanonut miehelle varovasti, että itse koen tilanteen niin, että ilmaisia äiti-ja isätitteleitä ei saisi jaella, vaan ne pitää ansaita. On lapsille pahasta roikkua ihmisessä, jonka tärkeysjärjestys on ihan selkeä ja lapset jäävät viinapullolle kakkoseksi, mutta mies ei tajua.
Miksi yhteiskunnassamme on niin lujassa tuo asenne, että isä ja äiti on isejä ja äitejä, vaikka tilanne olisi mikä?
Kaverini lapsen isä jäi pedofiliasta kiinni, mutta tapaamisoikeudet omaan lapseensa pyörii silti, koska hän nyt on juurikin se isä.
Ne harvat alkoholistit, joiden tiedän parantuneen ovat juurikin niitä, joilta kaikki on mennyt. Ei enää ainuttakaan mahdollistajaa, ei kukaan paapomassa ja taputtelemassa olalle. Harva paranee ja kukaan ei kokonaan.
Eikö ymmärretä, että lapsi vaurioituu pahemmin, kun sitä ei suojella tuollaiselta?
Pitäisi mielestäni näyttää esimerkkiä siitä, että itseään pitää kunnioittaa ja elämää arvostaa, eikä sallia ympärillä olevien ihmisten kohdella sinua huonosti on kyse sitten kenestä läheisestä vain!
Isän alkoholismi jätti häpeän ja toisen luokan kansallisuuden.
Olen katkera äidilleni, ettei hänkään arvostanut meitä ja itseään tarpeeksi ja ottanut eroa.
Nykyisin seurustelen miehen kanssa, jonka lasten äiti on alkoholisti. Olen nyt vuoden katsellut touhua ja miettinyt miten tyhmiä ihmiset on!
Äitiä ei lapset kiinnosta paskan vertaa, mutta silti isä roikottaa lapsia äidillä, koska se nyt vain on se äiti. Nyt ei ole äiti lapsia nähnytkään puoleen vuoteen, mutta aina kun hän selviää, hän soittaa isälle, että voisi lapset ottaa, isä kertoo heti lapsille, että jee nyt pääsette äidille ja kun tulee aika lähteä äidille on hän jo kännissä, eikä voikkaan mennä.
Äidin alkoholismi on suistanut perheen luonnollisesti sossun kyttäykseen, lapset oirehtii ja tilanne on kaikinpuolin surullinen ja näen siellä alkoholismin runtelemat ihmisrauniot sillä kakkoskansalaisleimalla varustettuna.
Itse katson tilannetta sivusta. Olen sanonut miehelle varovasti, että itse koen tilanteen niin, että ilmaisia äiti-ja isätitteleitä ei saisi jaella, vaan ne pitää ansaita. On lapsille pahasta roikkua ihmisessä, jonka tärkeysjärjestys on ihan selkeä ja lapset jäävät viinapullolle kakkoseksi, mutta mies ei tajua.
Miksi yhteiskunnassamme on niin lujassa tuo asenne, että isä ja äiti on isejä ja äitejä, vaikka tilanne olisi mikä?
Kaverini lapsen isä jäi pedofiliasta kiinni, mutta tapaamisoikeudet omaan lapseensa pyörii silti, koska hän nyt on juurikin se isä.
Ne harvat alkoholistit, joiden tiedän parantuneen ovat juurikin niitä, joilta kaikki on mennyt. Ei enää ainuttakaan mahdollistajaa, ei kukaan paapomassa ja taputtelemassa olalle. Harva paranee ja kukaan ei kokonaan.
Eikö ymmärretä, että lapsi vaurioituu pahemmin, kun sitä ei suojella tuollaiselta?
Pitäisi mielestäni näyttää esimerkkiä siitä, että itseään pitää kunnioittaa ja elämää arvostaa, eikä sallia ympärillä olevien ihmisten kohdella sinua huonosti on kyse sitten kenestä läheisestä vain!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tilanteeni+on+päinvastainen.+Raivohullu+isäni,+kunnioitettu+rovasti,+oli+myös+raivoraitis.+Hän+hakkasi+minua+usein+milloin+milläkin+esineellä+ja+potki+10-vuotiasta+veljeäni.+Naapurit+tiesivät,+olivat+jo+tekemässä+lastensuojeluilmoituksen,+mutta+eivät+kuitenkaan+tehneet.+Vaimoni+kuuli+sitten+myöhemmin+kesämökin+naapureilta+ja+siskoni+omakotitalomme+naapureilta.