Joo, monessa paikassa kerrotaan kuinka parisuhdetta elävöitetään myös seksin osalta. Ihan hyviä vinkkejä ja kokeiluehdotuksia se vaan että miten sitä piristetään kun seksi loppunut jo nelisen vuotta sitten. Nainen kuin jääkaappi, hapan ja poisluotaantyöntävä asenne. Koskakohan olen viimeksi saanut koskea avopuolisoon, on siitä aikaa, kun vahingossa käsi koskee olkapäihin tai muualle kehoon niin heti sähähtää et annas olla nyt vaan hiplailut. Miks naiset muuttuu happamiksi , kärttyisiksi ja ikäviksi, voisi asiallisesti sanoa että kuulehan en vaan enää halua sua mutta eletään toki seksittömässä suhteessa, se sopii mulle entäs sulle. Kun kaikki saa kiskoa hohtimilla ulos suusta. Kyllä mä puhetta suosin mutta kun naisella alkaa puhumislakko kun intiimiasiat tulee tapetille, keskustele siinä sitten. Koko hameväki saa haistaa pitkän peen mun puolesta.
Turhauttavaa
karhun_palvelus
5172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eivät ”naiset muutu” yleisesti muutu happamiksi, mutta sinun vaimosi on muuttunut. Yleistämisesi ei auta sua yhtään, ongelma on vain teidän kahden välinen.
Tuommoinen suhde on kyllä pelkkä rasite, toinen on kylmäkiskoinen, tiuskiva, etäinen eikä suostu puhumaan. Ei ole rakkaudesta tietoakaan. Sitä en sitten tiedä mikä teidän parisuhdeongelmien syy on mutta minä pistäisin vaimon selkä seinää vasten, että nyt suuta auki mikä on ongelma tai sitten erotaan ihan samoin tein enempiä juttelematta.
Kyllä ne muuttuu. Ihan tutkittu juttu. Kuuluu normaaliin parisuhteen kaareen.
Olettekos puhuneet muusta parisuhde-elämästä kuin intiimiasioista? Jos teillä on suhde ihan pielessä niin ei se vaimo halua sun juttuja kuunnella siitä että pitäis seksiä saada. Jokuhan sitä nyppii ja pahasti, kun ei halua edes halata, ja tuskin ne asiat seksiin liittyy.
Näin on näreet. Seksin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, kyllä ne ongelmat löytyy aivan muualta. Alunperin halukasta vaimoakin alkaa tympiä mies, joka osaa osoittaa huomiotaan kyllä kaikille parisuhteen ulkopuolisille, mutta kotona on sitten kärttyisä. Vastailee tyhmästi ihan yksinkertaisiinkin kysymyksiin, kuten monelta lähdet huomenna työmatkalle, vastaus sitten, kun herään. Tai kaukanko miehellä menee joissakin hommissa, että monelta teen ruoan valmiiksi tai panen saunan päälle, niin vastaus on, voi, emmä voi tietää kauan mulla menee. Kun ihan peruskommunikointi on jotenkin hukassa, niin kyllä ne vaikutukset aika laajasti leviää vaikka sinne seksiin asti. Helpommalla tuollaisen kanssa pääsee, kun on puhumatta ja kyselemättä liian vaikeista asioista.
Kun vaimo sanoo, että annas olla hiplailut ja sinä kysyt miksi, niin mitä vastaa? Tietenkin asiallinen keskustelu on hankalaa. Sinä käytät pihtejä, olet ymmärrettävästi turhautunut ja tulkitset jokatapauksessa teksteissäkin, että nainen ei vaan yksinkertaisesti seksuaalisesti halua enää sua (jotain muitakin syitä varmaan taustalla tosiasiassa). Aloin miettimään, että kyllä mäkin joskus voinut sanoa että älä koske - mutta koskettelua on todella paljon, joka päivä useita haleja kun kohdalle osutaan jne. Ja JOKA kerta sanon miksi - usein syynä voi olla kylmät kädet tai ruoan jälkeen pöhö vatsassa, jolloin en tykkää yhtään että vatsaa hiplataan.
Itsellä ollut joskus haluttomia (ei kylläkään pitkiä) kausia, mutta ne eivät ole johtuneet mitenkään miehen haluttavuudessa vaan esim. todella stressaava tilanne työssä tai arjessa jne. En tiedä voiko hormoonitkin vaikuttaa ja mikälie. Ja sitten jos tälläinen kausi on, niin tulee se pääkopan sisäinen kuvio eli kokee huonoa omatuntoa ja jos yrittää itsensä pakottamaan haluamista, niin menee vain vaikeammaksi. MUTTA läheisyyttä on aina, meillä on MAHTAVA keskusteluyhteys ja ei tule ikinä oloa, että mies pihdeillä liikkeellä tai syyllistäen. Jos näin ei olisi, niin kynnys puhua avoimesti ja rakentavasti on todella suuri koska kokee olevansa huono rakastamalleen. Ihan oikeasti ehkä vaikein keskustelu ikinä aloittaa 15 vuoden aikana. Ja mulla on oikeasti aivan omaa luokkaansa oleva mies siinä, miten vuorovaikutusta hoitaa ja kuinka saa toisen kokemaan rakastetuksi/turvalliseksi.
Jos tilanne pitkittyy ja parisuhde laajemmassa mittakaavassa huonolla tolalla (kokemus siitä, että voi avoimesti puhua kipeistäkin jutuista), niin voisin kuvitella että muuttuisin ärähtelijäksi ja lukittautuisin vain kovemmin - niin, että mitkään pihdit ei takuulla auta. Ja yritä siinä sitten jos tämä tilanne ja ekassa kappaleessa kuvatusti toinenkin turhautunut. Siinä täytyy osata asettaa itsensä todella haavoittuvaiseen asemaan ja tunnustaa itsensä ja toisensa epätäydellisyys ruokkimatta syyllisyyden tunnetta.
Ylipäätänsä kun miettii, että missä tilanteissa ollut ärähtelyjä ja huutoja, niin ne ovat tulleet silloin kun toinen kokenut olleensa "huono" - mikä täysin inhimillistä, mutta sietämätöntä kun se on toista kohtaan.
Se on perseestä, että vaimo ei puhu ja ärähtelee asiasta. Mutta voisin vannoa (toki minun, tietämättömän mutua) , että varmasti tuntee jossain määrin huonoa omatuntoa, olevansa huono haluttomuuden vuoksi jne. Eli siellä on muitakin syitä taustalla kuin vain sinun kiduttamisesi. Jos näet parisuhteen tärkeäksi ja haluat sen säilyttää, niin kokeilisin pihtien sijasta sitä hunajaa. Kun ajattelet järkevästi, niin eihän hän voi olla niin hirviö että päättää nyt tuossa vain sinun kiusakseksi ilman mitään syitä pihdata ja evätä jopa itseltään läheisyyden.